Lue keskustelun säännöt.
Vastavuoroisuus. Kuinka monen ystäväperheen kanssa toteutui?
03.01.2024 |
Meillä jäivät kavereista pois yhdet, jotka eivät koskaan kutsu meitä heille päin. Me on kutsuttu heitä meille kotiin, ovat mökkeilleet kanssamme, mutta miehen kanssa mietittiin että ei voida enää olla yksin tässä ystävyydessä järjestävänä tahona.
He eivät myöskään koskaan toivota mitään vastavuoroisesti ja oma-aloitteisesti. Ei tullut hyvää uutta vuotta, eivät muistaneet meidän lasten synttäreitä (näkevät kyllä somesta ja joka paikasta että ne on). Heille lapsemme lähettivät isot onnittelut tietenkin.
Meillä yhdet tälläiset jäivät pois. Harmi, mutta ei aikuisia voi pakottaa kohteliaammiksi kuin ovat
Miten muilla?
Kommentit (24)
Meillä yhdet tälläiset, joiden kanssa aina yritän olla se fiksumpi. Onnittelen heitä, lapsiaan, muistan asiat ja toivotan hyvät joulut. Sieltä päin: täysi hiljaisuus. Edes lapsensa ei saa kaverilleen (meidän lapsi) hyvää uutta vuotta toivottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverisuhteissa on aina aktiivisempia osapuolia, niitä "vetureita". Tämä ei tarkoita, etteikö ne epäaktiivisemmat arvostaisi ja ilahtuisi näkemisestä. Heille se yhteydenotto jää helposti ajatuksen tasolle.
Siksi olen luopunut vaatimasta vastavuoroisuutta. Kausittain ne epäaktiivisetkin voivat aktivoitua ottamaan yhteyttä, ja aktiivisempi olla passiivisempi.
Noh, minä olen ollut juuri sellainen "sosiaalisesti passiivinen" perheenäiti, koska en ensinnäkään ole ekstrovertti, joka kaipaisi juurikaan muiden seuraa, ja toisekseen ruuhkavuodet on imeneet aika hyvin ylimääräiset energiat. Kohteliaisuussyistä olen kyllä yrittänyt aina mennä kylään, jos on pyydetty, mutta valitettavasti en ole jaksanut pyytää meille kylään kuin "pakolliset" lähisukulaiset lasten syntymäpäiville tms. Tätä aloitusta lukiessa tulee sellainen olo, että olisi pitänyt älytä kieltäytyä kaikista kyläkutsuista, kun en ole jaksanut olla vastavuoroinen.
Meillä lapset on aina harrastaneet paljon, joten oma vapaa-aika on kulunut kuskaukseen ja harrastusten rahankeruutempauksiin tms. Työni on vaativaa, perheen ruuat olen pyrkinyt aina tekemään itse ja sen lisäksi harrastan kestävyysurheilua. En vaan jaksa mitään ylimääräisiä kyläilyjä tai vieraita meillä kotona. Huoh...
Hep! Meillä kaksi tälläistä ystäväperhettä jotka tulevat meille syömään, juomaan ja leikkimään, mutta toisella ei olla edes käyty ollenkaan!
Toisen kanssa oli sovittu treffit 25.11 la, mutta la mennessä ei kuulunut mitään. Eipä tietenkään, kun olisi ollut heidän vuoronsa järjestää jotain. Toiselle sanoin ihan suoraan, laitoin että kun teillä on vapaata, voimme joku kerta tulla teille vuorostaan kylään. Tuli viesti (3kk sitten) että sopiiko meille paremmin viikolla vai vkl? Vastasin että vkl tottakai pitkän matkan takia. No, ei ole kutsuja kuulunut. Enpäs kutsu meillekään enää.