Minkä ikäinen lapsi tutkii kylässä kaappeja ilman lupaa?
Onko normaalia 11 vuotiaalle vielä kylään tullessa lähteä itsekseen kylässä kiertämään huoneita lävitse ja aukomaan kaappien ovia ja katsoa mitä siellä on?
Tuttava pariskunta kävi kylässä ja heidän lapsensa häipyi kahvipöydästä limsansa juotuaan pois. Ajattelin siirtyvän olohuoneeseen telkkua katsomaan, mutta kun itse poistuin hetkeksi pöydästä vastaamaan puhelimeen niin jäin seuraamaan lasta ja joka olikin makuuhuoneen vaatekaapilla ja siitä siirtyi olohuoneeseen ja tv-tason lipastoa avaamaan. Siinä kohtaa keskeytin puheluni ja lasta kohteliaasti ohjasin ettei ilman lupaa saa mennä toisten kaapeille. Vanhemmille myös mainitsin asiasta, mutta he eivät välittäneet asiasta ja vähättelivät lapsen aina olevan hieman utelias kotona ja kylässä.
Onhan aiemminkin käynyt näin, että lapsi on ollut kaapilla ilman lupaa katsomassa, mutta nämä lapset olleet paljon nuorempia, alle kouluikäsiä tai vasta koulun aloittaneita ja pienellä lapsella ymmärrän vielä uteliaisuuden. Kuitenkin viidennellä luokalla olevan lapsen koen olevan sen verran ison jo, että tietäisi ja olisi opetettu ettei ilman lupaa mennä katsomaan kaappeja. Lapsi ei myöskään ole erityislapsi, joten käytös ei johdu siitäkään.
Onko kasvatus lepsua vai onko nykyään tuon ikäiset lapset vielä uteliaita ja käytös hyväksyttävää?
Kommentit (64)
Meillä ekaluokkalainen tietää, ettei toisten kaappeja saa tutkia, eli huonosti kasvatettu lapsi. Kyllä kaikki lapset viimeistään kouluiässä sen tietävät, ettei paikkoja pengota, jos on opetettu.
Toisaalta meillä miehen veli 50 v käy aina tutkimassa kaikki kaapit, jos saa siihen tilaisuuden. On vain epärehellinen ja typerä.
Ei minkään ikäinen, jos on saanut kotona käytöskasvatusta.
Viimeksi 34-vuotias tapailumies vetäisi keittiössäni kaapin auki ja nappasi suoraan keksipaketin kysyen saankosaankosaanko syödä? En ollut uskoa silmiäni tai korviani, ja keksitkin oli tarkoitettu työpaikan kahvipöytään.
Ei tullut lisää tapailuja ja jälkikäteen sanoin vielä miehelle miten junttia on availla kaappeja toisten kotona. Huuli pyöreänä kuunteli ja sanoi ettei ikinä ollut kuullutkaan tuollaisesta.
Ihan uskomatonta että tuollaista ei opeteta kotona.
Meillä lapsenlapset kysyvät mummolassakin, saanko avata kaapin oven? Eivät mene omin päin edes nukkumishuoneessaan kaapeille, eivätkä jääkaapille tms.
Joskus olen miettinyt, että pitäisi asettaa joku ansa noille aikuisille kaappien penkojille. Tunkea vessan peilikaappi täyteen pingispalloja tai muuta vastaavaa.
Tuo on kotoa kasvatuksesta lähtöisin aikoinaan kun pikkuveli oli yläkoulu ikäinen niin hänellä oli kaksi luokkakaveria jotka meille tullessaan usein menivät astiakaapille ottivat lautasen ja pistivät eväänsä mikroon ja muut lisukkeet suoraan jääkaapista kysymättä ja jos eivät syöneet niin sitten olivat kahvipannun kahvassa kiinni jos ei kahvia ollut niin keittivät
Siitä on tulossa aikuisena kaappihomo, katselee minkälaisia kaappeja tarjolla.
Aikuisten on mielestäni turha vedota siihen, ettei ole opetettu. Kyllä sen aikuiset kaikki tietävät, ettei toisen kaappeja pengota. Opetetaan kaikille varmasti tuhansia kertoja koulussa ja armeijassa, ja tulee varmasti eteen työpaikoilla, harrastuksissa ja vapaa-aikana.
Aikuinen kaappien penkoja on vain sairaalloisen utelias, epärehellinen ja typerä.
Tuollaista ei vaan tehdä.
Pienen lapsen perässä kuljetaan kylässä ja estetään pääsy kaapille.
Isommat ymmärtää puhetta.
Neljän jo aikuisen lapsen äitinä voin sanoa ettei minkään ikäinen, pienimmillä on vanhemmat estämässä ja vähän isommat tajuaa jo ettei toisten kaappeja tutkita.
Minä olen käynyt hoitamassa naapureiden kukkia ja lemmikkejä kun ovat reissussa. Ei kyllä tulisi mieleenikään tutkia kaappeja ym vaikka voisi penkoa rauhassa.
Päinvastoin hävetti joskus käydä pariskunnan makuuhuoneessa kun kissa karkasi sinne ja jouduin hakemaan sen. Ja siis makuuhuoneen ovi oli auki. Muuten kun kävin vain keittiössä ruokkimassa kissat.
Ja mielestäni olen kyllä utelias ihminen mutta minua ei kiinnosta pätkääkään penkoa ihmisten koteja.
Jos lapsi olisi erityislapsi niin sitten tietysti tuollainen käytös täytyisi vain hyväksyä. Moni vanhempi on kateellinen niille jotka ovat onnistuneet hankkimaan erityislapsidiagnoosin lapselleen. Erityislasta ei voi eikä tarvitse kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Hauska nähdä että muillakin aikuisia tuttavia jotka tekevät tuota. Sanoin taannoin kolmikymppiselle vieraallemme hämmästyneenä, että ei meidän kaapeissa ole mitään muuta kuin tavallisia tylsiä juttuja, mutta hän vain jatkoi kaappien availua äärimmäisen kiinnostuneen ja keskittyneen näköisenä, joku tutkija tuli mieleen. Olin puoliksi vaivaantunut ja puoliksi nauratti.
Minua ei olisi naurattanut eikä huvittanut vaikkei kaapeissa ole mitään erikoista tai arkaluonteista. Tuossa tapauksessa olisin korottanut oikein ääntäni ja kieltänyt. Jos ei vieläkään lopeta niin sitten olisin jo karjaissut että lopeta heti.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia. Heidän kotona voi olla, muttei kylässä. Kaupassa yksi tyttö (iso lapsi) sormikkailla järjesteli tavaroita (elintarvikkeita, keksejä ja makeisia) hyllyillä Tampereella S-Marketissa Hyhky-Haapalinna, vanhempi ei välittänyt. Onneksi pakkauksissa suojakuoret, mutta ihmiset syömisen aikana koskevat myös kääreisiin. En osannut sanoa mitään tytölle, annoin olla.
Siis lapsi koski myynnissä oleviin keksipaketteihin?
Sinä et osannut sanoa mitään? Mitä olisit halunnut sanoa?
Ei herra isä...
Se tenava oli varkaissa. Katoitko ap mitä häipyi kaapeista? Rahaa? Koruja?
Vierailija kirjoitti:
2-99
Niinpä. Meillä tuli vieraaksi pariskunta, jonka nainen ilmeisesti halusi nähdä taloa. Yläkerrassa on makuuhuoneet ja kylpyhuone, ei siis mitään edustustilaa eikä silloin edustuskunnossa vaan täysin epäjärjestyksessä.
Sanoin juuri näin, että yläkerrassa ei ole mitään nähtävää eikä sinne tarvitse mennä. Nainen marssi sinne kuin asuntoesittelyssä ja mies vanavedessä. Puolison kanssa istuttiin olohuoneen sohvalla ja katseltiin toisiamme ihmeissämme.
Toinen erittäin korkeassa asemassa, molemmat viidenkympin molemmin puolin. Emme kutsuneet toiste.
Voi ei täytyykin heti mennä siivoamaan sieltä ikivanhat saippuanjämät, puolityhjät terveyssidepakkaukset, pölyyntyneet suuvesipullot, meikkivoidetuubit viime vuosisadalta, peräpukamavoide, korvapumppu, käsidesi, hiusharja hiuksineen, aku ankka...
Ilmankos meidän vierailla kestää ja kestää.
Versio tästä suoranaisesta kaappien koluamisesta on lasten piiloleikit. Jotkut lapset haluavat aina kylään tullessaan leikkiä piilosta. Siinä sitten tulee leikin varjolla koluttua kaikki kodin nurkat, kaapit ja komerot, sängynalusia myöten. Meillä on piiloleikit kielletty,en halua ketään lasta vaatekaappiini pyörimään.
Hyvä käyttäytyminen on hävinnyt ja jos joku vielä osaa niin sitä pilkataan hienosteluksi. Veljeni tuli perheineen katsomaan ostamaani ok-taloa ja koko perhe ryntäili paikasta toiseen, toiseen kerrokseen mentiin makuuhuoneisiin tuosta noin vaan ja kakarat jääkaapille ikäänkuin eivät olisi ikinä ruonaa saaneet. Kaikenlaiset reput pitkin lattiaa. En tykännyt ollenkaan ja onneksi välimatka on niin pitkä etteivät tule ja kutsua en aio. Oli senverran rasittavaa ja kurjaa heidän käytöksensä.