En uskalla kertoa kenellekään minkälaisessa ahdingossa olen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaudu tähän ja verrataan ongelmia?

Velkaantuminen, huoli toimeentulosta tulevaisuudessa (ja nyt) ja krooninen kipu.

Ap

Mikä kipu? Mitä olet kipuun kokeillut? Meillä on nyt ylivelkaantuneita ulosotossa olevia todella paljon, et poikkea massasta mitenkään.

Hermokipu, johon on tietääkseni kokeiltu jo kaikki mahdollinen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä:

-avioero ulkomailla

-en päässyt eron jälkeen kunnolla jaloilleni uudella alalla 

-pandemia vei vähätkin työt

-säästöjä enää 6kk menoihin jäljellä, en ole sosiaaliturvan piirissä

-uuden työn löytäminen näyttää mahdottomalta 

-jos rahat loppuvat, joudun kadulle

Minulla melkein sama tilanne paitsi en ole eronnut ja työt loppuivat, koska työnantaja savusti mut ulos. Ei ollut munaa sanoa, ettei tarvitse enää edes osa-aikaista työntekijää.

Sen jälkeen olen elänyt säästöillä ja yrittänyt työllistää itse itseni, mutteihän siitä ole mitään tullut tietenkään. Rahaa on jäljellä enää pariksi kuukaudeksi. Tukien varaan en haluaisi takaisin. Olin pitkään työttömyystuella ja se jatkuva stressi töiden hakemisesta sekä jatkuvat pettymykset, kun vastaus oli aina "valitettavasti..." lamauttivat minut ihan täysin. Tt-tukea en edes saisi, koska omistan kotini. Töitä on mun rikkonaisella työhistorialla aivan turha hakea. Pääsisin korkeintaan puhelinmyyjäksi ja tiedän kokemuksesta, että siihen minusta ei ole. 

Kenellekään en ole tästä puhunut. Ahdistaa valtavasti, kun ei tiedä, millä elää sitten, kun säästöt loppuvat. Ja masentaa, etten onnistunutkaan siinä, mitä yritin. Tuntuu, etten onnistu ikinä missään. 

Vierailija kirjoitti:

Itsemurhan tekeminen on raukkamaista muita kohtaan.

Hakekaa itsellenne apua vaikka juttelemalla kirkon diakonien kanssa - tai liikkukaa enemmän, syökää terveellisemmin ja nukkukaa paremmin. 

Murheita on kaikilla, ihan jokaisella.

Nukkukaa paremmin :D Jestas mikä ohje.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsemurhan tekeminen on raukkamaista muita kohtaan.

Hakekaa itsellenne apua vaikka juttelemalla kirkon diakonien kanssa - tai liikkukaa enemmän, syökää terveellisemmin ja nukkukaa paremmin. 

Murheita on kaikilla, ihan jokaisella.

Nukkukaa paremmin :D Jestas mikä ohje.

Lue enemmän, niin luulet vähemmän. 

Hyvä. Tilanne ei ole toivoton, kun luottotiedot ovat tallella. Saisiko pankista lainan pitkälle maksuajalla halvalla korolla, jolla maksat kerralla koko ulosoton, ei pikavippiä. Näin voisit saada tiputettua kuukausikulun noin 300 euroon.  Selviät kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä:

-avioero ulkomailla

-en päässyt eron jälkeen kunnolla jaloilleni uudella alalla 

-pandemia vei vähätkin työt

-säästöjä enää 6kk menoihin jäljellä, en ole sosiaaliturvan piirissä

-uuden työn löytäminen näyttää mahdottomalta 

-jos rahat loppuvat, joudun kadulle

Onko lapsia tai joku syy jäädä sinne? Eikö noilla säästöillä kannattaisi muuttaa Suomeen tai johonkin Pohjoismaahan töitä etsimään?

Ei lapsia, olen parisuhteessa paikallisen kanssa mutta hän on vielä köyhempi kuin minä, vaikka töissä jotka sitovat hänet tähän maahan.

joo ja sitten olet onnellisesti kadulla mutta parisuhteessa tai et

Vuokramökki tai hotelli alkuun.

Pyydä päästä hoivakotiin hoiva-avustajaksi ja opiskele työn ohessa lähihoitajaksi. Jos olet kunnollinen normaali ihminen, niin kyllä pääset töihin hoiva-alalle. Pula työntekijöistä on kova. Monet työnantajat auttaa myös asunnon hankkimisessa, jos saavat henkilökuntaa töihin. Palkka on aluksi pieni, mutta kyllä sillä kuitenkin elää, eikä tarvitse ottaa velkaa. Myöhemmin saa enemmän, kun opinnot etenee ja alkaa saamaan lähihoitajan palkkaa, ja voi saada myös ilta- ja viikonloppuvuoroja ja niistä tulee myös lisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä:

-avioero ulkomailla

-en päässyt eron jälkeen kunnolla jaloilleni uudella alalla 

-pandemia vei vähätkin työt

-säästöjä enää 6kk menoihin jäljellä, en ole sosiaaliturvan piirissä

-uuden työn löytäminen näyttää mahdottomalta 

-jos rahat loppuvat, joudun kadulle

Onko lapsia tai joku syy jäädä sinne? Eikö noilla säästöillä kannattaisi muuttaa Suomeen tai johonkin Pohjoismaahan töitä etsimään?

Ei lapsia, olen parisuhteessa paikallisen kanssa mutta hän on vielä köyhempi kuin minä, vaikka töissä jotka sitovat hänet tähän maahan.

joo ja sitten olet onnellisesti kadulla mutta parisuhteessa tai et välttis sitäkään enää koska susta ei ole hyöt

Kuinka paljon pitäisi olla rahaa, kun paluumuuttaa Suomeen?

Vierailija kirjoitti:

AP. Paljonko on velkaa. Ovatko luottotiedot vielä tallella. Kysyn, koska olen itse noussut kirkosta. Missä päin Suomea olet. Olen auttanut monia.

Oikeaa apua velkaongelmaan saat täältä: 

https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index/apuatalousvaikeuksiin_…;

Eivät maksa velkojasi , mutta saat muuta apua ja neuvoja siitä, miten tästä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Pyydä päästä hoivakotiin hoiva-avustajaksi ja opiskele työn ohessa lähihoitajaksi. Jos olet kunnollinen normaali ihminen, niin kyllä pääset töihin hoiva-alalle. Pula työntekijöistä on kova. Monet työnantajat auttaa myös asunnon hankkimisessa, jos saavat henkilökuntaa töihin. Palkka on aluksi pieni, mutta kyllä sillä kuitenkin elää, eikä tarvitse ottaa velkaa. Myöhemmin saa enemmän, kun opinnot etenee ja alkaa saamaan lähihoitajan palkkaa, ja voi saada myös ilta- ja viikonloppuvuoroja ja niistä tulee myös lisiä. 

Kunnollinen ja normaali, mutta masentunut ja helposti uupuva.

Jos ap rahaongelmat menee pahempaan suuntaan, suosittelen hankkimaan apua. Kaikki on kyllä kallista. 

Kukaan ei auta.

Vierailija kirjoitti:

Pyydä päästä hoivakotiin hoiva-avustajaksi ja opiskele työn ohessa lähihoitajaksi. Jos olet kunnollinen normaali ihminen, niin kyllä pääset töihin hoiva-alalle. Pula työntekijöistä on kova. Monet työnantajat auttaa myös asunnon hankkimisessa, jos saavat henkilökuntaa töihin. Palkka on aluksi pieni, mutta kyllä sillä kuitenkin elää, eikä tarvitse ottaa velkaa. Myöhemmin saa enemmän, kun opinnot etenee ja alkaa saamaan lähihoitajan palkkaa, ja voi saada myös ilta- ja viikonloppuvuoroja ja niistä tulee myös lisiä. 

En pysty tän kipuoireen kanssa tekemään fyysistä työtä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaudu tähän ja verrataan ongelmia?

Velkaantuminen, huoli toimeentulosta tulevaisuudessa (ja nyt) ja krooninen kipu.

Ap

Velkaantumiseen saat apua ja asiantuntijan neuvoja täältä: 

https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index/apuatalousvaikeuksiin_…;

Ei ne sinun velkojasi maksa, mutta saat suunnitelmaa siitä, miten nyt kannattaa toimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä:

-avioero ulkomailla

-en päässyt eron jälkeen kunnolla jaloilleni uudella alalla 

-pandemia vei vähätkin työt

-säästöjä enää 6kk menoihin jäljellä, en ole sosiaaliturvan piirissä

-uuden työn löytäminen näyttää mahdottomalta 

-jos rahat loppuvat, joudun kadulle

 

Minulla melkein sama tilanne paitsi en ole eronnut ja työt loppuivat, koska työnantaja savusti mut ulos. Ei ollut munaa sanoa, ettei tarvitse enää edes osa-aikaista työntekijää.

Sen jälkeen olen elänyt säästöillä ja yrittänyt työllistää itse itseni, mutteihän siitä ole mitään tullut tietenkään. Rahaa on jäljellä enää pariksi kuukaudeksi. Tukien varaan en haluaisi takaisin. Olin pitkään työttömyystuella ja se jatkuva stressi töiden hakemisesta sekä jatkuvat pettymykset, kun vastaus oli aina "valite

Väärin menee tämä luulo, että ei saisi toimeentulotukea siksi että omistat asuntosi. Todellinen syy on se, että et ole hakenut sitä etuutta, johon sinulla olisi oikeus eli työttömyyskorvausta. Toimeentulotuki on nimittäin viimesijainen tukimuoto, jota voi saada myös omistusasunnossa asuva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaudu tähän ja verrataan ongelmia?

Velkaantuminen, huoli toimeentulosta tulevaisuudessa (ja nyt) ja krooninen kipu.

Ap

Mietin välillä että eikö ihmiset ymmärrä olla velkaantumatta ? Joskus toki jotain isompaa voi ostaa osamaksulla, mutta vain joskus ja maksaa sen ensin pois, ennen uutta. Turha se on mitään teetä ja sympatiaa anoa, kun itse tekee velkaa. Minulla on kroonista kipua ollut jo kuusi vuotta, kun on nivelet paskana niin ne on, sen kanssa eletään. 

Otin opintolainaa, kun kuvittelin, että opiskelemalla pääsen kiinni parempaan elämään. Luottokorttivelka on tullut, kun olen ostanut ruokaa itselleni ja lapsille. En todellakaan ole velkaantunut millään tavalla "turhaan" tai kevytkenkäisesti.

Ap

Minulla sama tilanne kuin sinulla, paitsi että opiskelen vielä. Hirvittää kyllä ajatus siitä, ettei työllistykään tälläkään alalle.

https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä päästä hoivakotiin hoiva-avustajaksi ja opiskele työn ohessa lähihoitajaksi. Jos olet kunnollinen normaali ihminen, niin kyllä pääset töihin hoiva-alalle. Pula työntekijöistä on kova. Monet työnantajat auttaa myös asunnon hankkimisessa, jos saavat henkilökuntaa töihin. Palkka on aluksi pieni, mutta kyllä sillä kuitenkin elää, eikä tarvitse ottaa velkaa. Myöhemmin saa enemmän, kun opinnot etenee ja alkaa saamaan lähihoitajan palkkaa, ja voi saada myös ilta- ja viikonloppuvuoroja ja niistä tulee myös lisiä. 

En pysty tän kipuoireen kanssa tekemään fyysistä työtä.

Ap

Lääkäriltä lähete kipupoliklinikalle. Vaadi sitä. Nykyään löytyy hoitokeinoja hermokipuun. Se selviää kipupoliklinikalla asiantuntijalääkärin pakeilla. Itseltäni puudutettiin aikoinaan hermo selästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avaudu tähän ja verrataan ongelmia?

Velkaantuminen, huoli toimeentulosta tulevaisuudessa (ja nyt) ja krooninen kipu.

Ap

Mietin välillä että eikö ihmiset ymmärrä olla velkaantumatta ? Joskus toki jotain isompaa voi ostaa osamaksulla, mutta vain joskus ja maksaa sen ensin pois, ennen uutta. Turha se on mitään teetä ja sympatiaa anoa, kun itse tekee velkaa. Minulla on kroonista kipua ollut jo kuusi vuotta, kun on nivelet paskana niin ne on, sen kanssa eletään. 

Otin opintolainaa, kun kuvittelin, että opiskelemalla pääsen kiinni parempaan elämään. Luottokorttivelka on tullut, kun olen ostanut ruokaa itselleni ja lapsille. En todellakaan ole velkaantunut millään tavalla "turhaan" tai kevytkenkäisesti.

Ap

Toisaalta jos olisitkin velkaantunut "turhaan" tai kevytkenkäisesti, niin ahdinkohan se silti olisi. Inhoan sellaisia ylimielisiä ihmisiä, jotka besserwissermäisesti kommentoivat että itsepähän aiheutit ongelmasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä päästä hoivakotiin hoiva-avustajaksi ja opiskele työn ohessa lähihoitajaksi. Jos olet kunnollinen normaali ihminen, niin kyllä pääset töihin hoiva-alalle. Pula työntekijöistä on kova. Monet työnantajat auttaa myös asunnon hankkimisessa, jos saavat henkilökuntaa töihin. Palkka on aluksi pieni, mutta kyllä sillä kuitenkin elää, eikä tarvitse ottaa velkaa. Myöhemmin saa enemmän, kun opinnot etenee ja alkaa saamaan lähihoitajan palkkaa, ja voi saada myös ilta- ja viikonloppuvuoroja ja niistä tulee myös lisiä. 

En pysty tän kipuoireen kanssa tekemään fyysistä työtä.

Ap

Lääkäriltä lähete kipupoliklinikalle. Vaadi sitä. Nykyään löytyy hoitokeinoja hermokipuun. Se selviää kipupoliklinikalla asiantuntijalääkärin pakeilla. Itseltäni puudutettiin aikoinaan hermo selästä.

En tiennyt, että tällaisia on edes olemassa. Kiitos <3 Täytyy selvittää asiaa heti ens vuonna.

Ap