Lue keskustelun säännöt.
Pilalle mennyt teatterireissu. Onko toivoa?
30.12.2023 |
Saimme puolisoni kanssa joululahjaksi liput teatteriesitykseen. Voi kuinka kivaa, kahdenkeskistä laatuaikaa,ajattelin. Kyselin puolisoltani, lähdetäänkö reissuun hyvissä ajoin, käydään vaikka syömässä tai lasillisella. Mies ei vastannut mitään. Ei siis menty.
Laittauduin hieman tavallista hienompiin vaatteisiin ja muistutin miestä (aiemmasta oppineena), että mä en sitten korkkareilla pysty juoksemaan jäisillä teillä, vaan kävellään rauhallisesti. Tämä mieheltä unohtui heti. Paineli kauheaa tahtia edellä, minä kipitin perässä.
Esitystä odottaessa ei sanottu sanaakaan. Väliajalla vaihdettiin pari sanaa tauon kestosta, muuten odoteltiin tuppisuina. Esityksen jälkeen äkkiä takkien haku ja vauhdilla kotiin. Kotimatkalla kysyi, mitä mies piti esityksestä. Mies murahti, että tuollaisiahan ne aina on.
Ei olla juurikaan tuon jälkeen puhuttu. Mua hamittaa ihan vietäväksi. Vielä pari päivää sitten ajattelin, että nyt aletaan tekemään enemmän asioita pariskuntana. Nyt tuntuu, että ei kannata yrittääkään.
Kommentit (82)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkossa et kysele, vaan ilmoitat että lähdette klo xxx ja menette syömään ja lasillisille paikkaan yyy ennen teatterin menoa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kipitit korkkareilla jäisellä tiellä? Olisit laittanut kunnon kengät ja vaihtanut korkkarit vasta sitten, kun olitte sisällä teatterissa.
Miksi ihmeessä teatterissa pitää olla korkkarit? Ei miehetkään vaihda mitään kitukenkiä jalkaansa teatterissa. Naiset on hulluja.
Kärsisin minäkin, jos joutuisin johonkin teatteriin tai oopperaan ja vielä drinkeille istumaan. Metallikeikat on enemmän mun juttu, niissä käynkin usein. Miestä ei onneksi ole niin saan mennä oman mieleni mukaan.
N34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy miksi en käy mieheni kanssa ulkona syömässä😁
Niin ja syy ei ole se ettei mies haluaisi mennä ulos syömään, että se ei olisi hänen juttunsa, vasn se että mitään ei puhuta, vaan nälissään odottaa ruokaa, syö hotkien, ja kun minulla on vielä lautasella jäljellä niin alkaa jo vetämään takkia niskaansa😁
tuon voi tehdä kotonakin, joten käyn syömässä vain ystävieni kanssa
Just tämä. Mies käy joka arkipäivä työkavereiden kanssa syömässä ja käsittääseni juttelevat vaikka mistä. Mun kanssa hotkitaan ruoka ja ollaan tuppisuina. Jos kysyn jotain tai yritän aloittaa keskustelua, vastaa yhdellä sanalla ja jatkaa maiskutusta.
Olen ehdottanut jonkun erityisen ruoan yhdessä tekemistä ja rauhallista syömistä yhdessä. Miestä ei kiinnosta. Sanoo, että syö sä, hän
Onko teillä alunperinkään ollut mitään yhteistä? Musta tuntuu, että valtaosa pariskunnista on vain ajautunut yhteen ja sitten jäädään tottumuksesta suhteeseen. Sitten vuosien tai vuosikymmenten päästä ihmetellään kun ei ole mitään juteltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, teatteriin ei tarvita korkkareita. Teatterissa käynti ei enää nykyisin ole edustustikausuus itselle eikä seuralaisille, eikä myöskään mikään cocktail- tilausuus.
Ellei kysymys jostain suuremmasta ensi-illasta, kutsututtuna.
Nykyisyin teetteriin voi mennä voi mennä tavallisissa, sanottakoon siisteissä, toimistovaatteissa.
Pitkään parisuhteissa olleilla ihmisillä ei aina ja jatkuvasti ole puhuttavaa toisilleen, se on normaalia.
Oudot paikat, ja ne paikat ja tilanteet, joissa ihminen ei koe tilannetta normaalina, vaan kokee sen itselleen epämiellyttävänä ja jopa kiusalliselta, saattavat useat, etenkin miehet, olla tuppisuina.
Kun ja jos mies ei sen kummemmin ole kiinnostunut teatteri kulttuurista, käsitän täysin ap:n puolison menettelyn. Hän lähti mukaan vain ap:n pyynnöstä ja mieliksi.
Riitojen välttämiseksi, rauhallista kotielämää rakastavat miehet, joustavat melko usein vaimojensa takia.
Miehet nimittäin ajattelevat monista asioista eri tavalla kuin naiset.
Mutta aloitushan onkin typerän lapsellinen trolli. Tehty tahallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kipitit korkkareilla jäisellä tiellä? Olisit laittanut kunnon kengät ja vaihtanut korkkarit vasta sitten, kun olitte sisällä teatterissa.
Miksi ihmeessä teatterissa pitää olla korkkarit? Ei miehetkään vaihda mitään kitukenkiä jalkaansa teatterissa. Naiset on hulluja.
Juuri viime viikolla palstalla oli piiitkä keskustelu jossa valitettiin siitä, että suomalaiset naiset eivät panosta pukeutumiseen, ja heidän pitäisi pukeutua seksikkäämmin. lainaamassani viestissä kulminoituu syy: tee tai ole tekemättä, teet silti väärin.
Naiset on rasittavia. Ihan naisena totean asian.
Mitä se pitää väkisin tehdä asioita? Jos toinen ei ole halukas lähtemään ja osoittaa sen, vaikka ilman sanoja, niin usko siihen. Mene sitten yksin tai ystävien kanssa.
Puhumattomuushan tuossa kaihertaa ja vuorovaikutuksen puute tms.
Sitten työpaikalla voi valittaa taas saman virren silläkin, rasittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä olet tällaisen kultakimpalemiehen löytänyt? Av:lta?
Jethrolla oli hyvä vinkki parisuhteeseen, kynttiläillallinen kerran viikossa. Hän käy tiistaina ja vaimo torstaina.
Minä käyn paljon oopperassa, baletissa ja teattereissa, yleensä aina kavereiden kanssa. Vaimoa ei juuri kiinnosta, niin hän tekee sitten muuta. Yhdessä voidaan sitten käydä vaikka kävelyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset on rasittavia. Ihan naisena totean asian.
Mitä se pitää väkisin tehdä asioita? Jos toinen ei ole halukas lähtemään ja osoittaa sen, vaikka ilman sanoja, niin usko siihen. Mene sitten yksin tai ystävien kanssa.
Puhumattomuushan tuossa kaihertaa ja vuorovaikutuksen puute tms.
Sitten työpaikalla voi valittaa taas saman virren silläkin, rasittavaa.
Miksi se tekee naisesta rasittavan jos mies lähti mukaan teatteriin ja ei osannut avata suutaan kun koko homma ei kiinnostanut pätkääkään? Eikö miehillä ole mitään omaa tahtoa?
Olin kerran teatteriesityksessä, jonka aikana joku esiintyjistä kysyi, onko katsomossa mukaan pakotettuja miehiä. Ainakin parikymmentä kättä nousi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran teatteriesityksessä, jonka aikana joku esiintyjistä kysyi, onko katsomossa mukaan pakotettuja miehiä. Ainakin parikymmentä kättä nousi.
Kuulostaa enemmän stand up-esitykseltä kuin _teatterilta_.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran teatteriesityksessä, jonka aikana joku esiintyjistä kysyi, onko katsomossa mukaan pakotettuja miehiä. Ainakin parikymmentä kättä nousi.
Kuulostaa enemmän stand up-esitykseltä kuin _teatterilta_.
Hki kaupunginteatteri iso näyttämö. Ja joo, joku komedia se oli.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies lähtisi teatteriin, jos siellä pyörisi joku Shakespeare-näytelmä alkuperäisversiona, eli ei saa olla pätkääkään modernisoitu. Oopperaan voisi lähteä myös, tai balettiin.
Ehkä tällainen tavallinen pikkukaupungin teatteri on liian rahvasta, ei tarpeeksi korkeaa kulttuuria. No, kerran mentiin sitten operettiin, niin mies lähti sinne farkuissa, vaikka itse pukeuduin siistimmin.
Ei näistä miehistä ikinä tiedä, mihin lähtevät pitkin hampain vaimon mieliksi, ja mihin jättävät tulematta ollenkaan. Harmittaa vain joskus, kun sellaisiakin miehiä on, jotka lähtevät mielellään vaimonsa kanssa minne vain, oli se sitten stand up -show, lätkämatsi tai teatteri. Mun mies ei lähde mihinkään näistä.
Heti tuli mieleen aiempi teatterireissumme. Kävin katsomassa esityksen ensiksi ystävieni kanssa ja se oli niin hyvä, että pyysin mieheni katsomaan sen uudestaan. Kyse oli vanhan klassikon modernista versiosta. Mies valitti koki esityksen ajan, mikä pyhäinhäväistys suorastaan esitys oli ja miksi on pitänyt pilata vanha teos. Väliaikakakkukin oli pahaa ja konjakki väärän mallisessa lasissa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, teatteriin ei tarvita korkkareita. Teatterissa käynti ei enää nykyisin ole edustustikausuus itselle eikä seuralaisille, eikä myöskään mikään cocktail- tilausuus.
Ellei kysymys jostain suuremmasta ensi-illasta, kutsututtuna.
Nykyisyin teetteriin voi mennä voi mennä tavallisissa, sanottakoon siisteissä, toimistovaatteissa.Pitkään parisuhteissa olleilla ihmisillä ei aina ja jatkuvasti ole puhuttavaa toisilleen, se on normaalia.
Oudot paikat, ja ne paikat ja tilanteet, joissa ihminen ei koe tilannetta normaalina, vaan kokee sen itselleen epämiellyttävänä ja jopa kiusalliselta, saattavat useat, etenkin miehet, olla tuppisuina.Kun ja jos mies ei sen kummemmin ole kiinnostunut teatteri kulttuurista, käsitän täysin ap:n puolison menettelyn. Hän lähti mukaan vain ap:n pyynnöstä ja mieliksi.
Riitojen välttämiseksi, rauhallista kotielämää rakastavat miehet, joustavat melko
Jos teatterista maksaa vaikka 90 e per nenä + matkat, niin kyllä siitä haluaa tehdä vähän erityisemmän hetken, vaikka tietenkin sinne voi mennä vaikka tuulipuvussa. On mukavaa valita kauniit vaatteet, meikata kunnolla, kihartaa hiukset ja ottaa vaikka lasi tai pari viiniä valmistautuessa. Esityksen jälkeen on mukavaa jakaa mielipiteitä esityksestä muiden kanssa.
Älä AP mene miehen kanssa teatteriin. Miehen kanssa voi viettää aikaa makuuhuoneessa tai keittiössä, mutta kulttuuriharrastuksiin tarvitaan sopivampaa seuraa.
Me mentiin kavereiden kanssa viimeksi teatteriin tyttöporukalla kun sopiva näytös löytyi. Jätettiin miehet heti lippujen ostovaiheessa porukasta pois kun ei jaksettu niiden kanssa alkaa vääntämään.
Annetaan miesten sitten mennä keskenään vaikka jääkiekkomatsiin tai johonkin rock-konserttiin.
Oli kiva ja virkistävä teatterireissu, tosin melko lyhyt. Kaikki ehti mukavasti paikalle kimppakyydeillä ja ehdittiin kavereiden kanssa vaihtaa vähän kuulumisia lämpiössä. Mutta jäi tunne että kaikki koki tuon virkistävänä ja vapauttavana kun ei tarvinnut niiden äijien murjotusta kestää.
Uppis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta tuosta tarinasta saa kuvan, että myös aloittaja on ollut teatterireissussa tuppisuuna. Eli en nyt pelkästään miestä syyttäisi.
Jatkossa suosittelen sellaista tekemistä, joka on oikeasti molempien mieleen. Ehkä sitten ollaan paremmalla fiiliksellä ja juttua riittää. Nyt tulee lähinnä mieleen, että teatteri ei oikeasti ainakaan miestä kiinnosta, mutta on menty puoliväkisin kun kerran on liput.
Jos ei teatteri kiinnosta, niin miksi ei voi väliajalla puhua vaimolleen tai mennä drinkeille?
Miksikö? Setä selittää: Vaiheessa 1 on pakotettu teatteriin katsomaan jotain mikä ei kiinnosta. Vaiheessa 2 on motkotettu korvat punaiseksi, ja vaiheessa 3 pitäisi jutella korrektisti ja kohteilaasti, vaikka on tilanteessa, johon vaimo on pakottanut. Tyypillinen skenario silloin, kun vaimo päättää, että nyt pitää saada se mies kulttuurin pariin, ja mies olisi tyytynyt pariin lähikapakassa.
Mun ex aviomies oli juuri tuollainen kuin ap:n mies. Elokuvateatteriin sain vietyä miehen pari kertaa 20 vuoden aikana. Tosin silloinkin mies raivosi jälkikäteen että ei tykkää elokuvista.
Exän pyhä kolmio oli sauna, kalja ja sänky. Jossain vaiheessa aloin elää omaa elämääni lasten kanssa. Nyt on erottu. Lapset sanoo että ex istuu joko kotona tai pyytää lapsiamme juoppokuskiksi baarireissuille. On siis laajentanut reviiriään hiukan.