Mies ollut armeijassa helpoissa hommissa

Entä mitä naiset ajattelee lääkintämiehistä? Ei ole kovin miehekästä puuhaa työnnellä kuumemittaria toisten miesten takapuoliin

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut mieheni kanssa 7 vuotta enkä edes tiedä/muista mitä hän on tehnyt armeijassa. 

 

Ei naisia voisi vähempää kiinnostaa. 

Kyllä joitain naisia kiinnostaa, mutta vain erikoisjoukkohommat esim lentäjä, taistelusukeltaja, erikoisrajajääkäri. Se ei heitä kiinnosta että mitä noihin tehtäviin oikeasti sisältyy, vaan se että mies on niihin valittu ja niistä suoriutunut.

Vähän sama kuin se että ei naisia kiinnosta minkä merkkinen auto miehellä on, kunhan se on kallis. Koska se kertoo yleensä varallisuudesta, samalla lailla kuin esim taistelusukeltajaksi päätyminen kovuudesta, fyysisestä kyvystä, urheilullisuudesta, periksiantamattomuudesta vaikeuksien edessä. Yksikään kenokaula tissiposki ei sitä ole suorittanut.

Vierailija kirjoitti:

Itse suoritin varusmiespalveluksen C-miehenä ja mielestäni tuollaiset perunankuorijamiehet ovat melko säälittäviä.

Eli et käynyt ollenkaan, koska c-miehet on vapautettu palveluksesta rauhan aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi kukaan haluaa suorittaa tuollaista palvelusta. Joko oikeasti kiinnostaviin tehtäviin tai c babers.

Mutta mitä ajattelet jos kuulet että joku mies on käynyt intin esim. perunankuorijana?

Eiköhän ne perunat tule sinne valmiiksi kuorittuina?

Ei mitään perunankuorijoita tai sotilaskotiapulaisia ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni älykkään miehen merkki, että pystyy löytämään helpot hommat

Aaa, ilmeisesti sen takia tässä maassa menee kaikki päin persettä, kun älykkäät koittaa ikänsä päästä helpolla, jolloin ääliöt jää johtamaan maata. Noh, kansa saa jälleen ansaitsemansa johtajat.

Mun poika hommasi itsensä autonkuljettajaksi. En tiedä mikä isoherra se oli mutta poika ajoi mustaa hienoa autoa ja oli aika monta yötä viikollakin kotona kun oli heittänyt herran kotiinsa ja aamulla meni kotoa hakemaan (useampi 10 km matkaa). 

Kertoi, että kun vei tapaamisiin, usein oli tarjolla lounaita ja päivällisiä ja ties mitä illanviettoja niin aina autokuskikin kutsuttiin keittiön puolelle kaikille herkuille ja sitten sai vielä evääksi niitä ruokia. Meillä löytyi välilllä aamulla kotona jääkapista vaikka mitä cocktail -paloja. 

Vierailija kirjoitti:

Nuorena dumppasin yhden miehen sen vuoksi, että hän lähti sotilaspastoriksi. Jotenkin tuntui uskovaisuus niin nololta ja sitten se, että hän valitsi linjan ihan vain siksi, että pääsi kaikista helpoimmalla. Ajattelin, että se merkitsee sitä, että koittaa elämässäkin venkoilla kaikesta sieltä missä aita on matalin. Olin siis itse kovin rajoittunut noihin aikoihin näissä oletus- ja ennakkoluuloisuusasioissa (sittemmin onneksi minäkin aikuistuin). Mies sitten onneksi löysi itselleen armeijan jälkeen naisen ja perusti perheen. Avioero tuli (en kysynyt miksi), mutta miehestä tuli kuitenkin ihan kunnollinen, se mitä joskus tavattiin ja juteltiin ja päivitettiin kuulumisia. Elää nykyisin sellaista ok-peruselämää.

 

Nykyisin en ajattele juuri mitään ihmisten asepalveluspaikoista. Kaikkia niitä tarvitaan ja hyvä jos jokainen pääsee sinne minne haluaa ja kykyjensä mukaan. Kova paikka se sota muutenkin olisi. (isoisäni piti päiväk

On eri asia *lähteä* sotilaspastoriksi heti peruskoulutuskauden jälkeen kuin vaikkapa AuK :n/ RUK:n jälkeen tai mennä töihin sotilaspastoriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut mieheni kanssa 7 vuotta enkä edes tiedä/muista mitä hän on tehnyt armeijassa. 

 

 

 

 

Vähän sama kuin se että ei naisia kiinnosta minkä merkkinen auto miehellä on, kunhan se on kallis. Koska se kertoo yleensä varallisuudesta, samalla lailla kuin esim taistelusukeltajaksi päätyminen kovuudesta, fyysisestä kyvystä, urheilullisuudesta, periksiantamattomuudesta vaikeuksien edessä. Yksikään kenokaula tissiposki ei sitä ole suorittanut.

No ei kyllä auto voisi vähempää kiinnostaa, päinvastoin. Eikä se kerro varallisuudesta yhtään mitään, velaksi niitä saa. Lisäksi autoon sijoittaminen on typerää ja vielä typerämpää ostaa velkarahalla. Joskus nuorena tuli baaritiskillä joku tyyppi heiluttelemaan bemarin avaimia, voi yökötys.

Mulla on aina ollut oma auto, 18 -vuotiaasta saakka enkä ole miehen autoa tarvinnut ajoihini. 

N64

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut mieheni kanssa 7 vuotta enkä edes tiedä/muista mitä hän on tehnyt armeijassa. 

 

Ei naisia voisi vähempää kiinnostaa. 

Kyllä joitain naisia kiinnostaa, mutta vain erikoisjoukkohommat esim lentäjä, taistelusukeltaja, erikoisrajajääkäri. Se ei heitä kiinnosta että mitä noihin tehtäviin oikeasti sisältyy, vaan se että mies on niihin valittu ja niistä suoriutunut.

 

Vähän sama kuin se että ei naisia kiinnosta minkä merkkinen auto miehellä on, kunhan se on kallis. Koska se kertoo yleensä varallisuudesta, samalla lailla kuin esim taistelusukeltajaksi päätyminen kovuudesta, fyysisestä kyvystä, urheilullisuudesta, periksiantamattomuudesta vaikeuksien edessä. Yksikään kenokaula tissiposki ei sitä ole suorittanut.

Mielestäni melko pelokasta suunnitella koko elämänsä siltä pohjlata, mitä arvaillee naisten mahdollisesti halulavan, tai ehkä ei.

Vierailija kirjoitti:

Mun poika hommasi itsensä autonkuljettajaksi. En tiedä mikä isoherra se oli mutta poika ajoi mustaa hienoa autoa ja oli aika monta yötä viikollakin kotona kun oli heittänyt herran kotiinsa ja aamulla meni kotoa hakemaan (useampi 10 km matkaa). 

Kertoi, että kun vei tapaamisiin, usein oli tarjolla lounaita ja päivällisiä ja ties mitä illanviettoja niin aina autokuskikin kutsuttiin keittiön puolelle kaikille herkuille ja sitten sai vielä evääksi niitä ruokia. Meillä löytyi välilllä aamulla kotona jääkapista vaikka mitä cocktail -paloja. 

Jääkäri, autosotamies tms. tai myöhemmin korpraali, parhaimmassa tapauksessa alikersantti, joka on saattanut saada kessunjämät.

Pääasiahan on, että se intti on suoritettu.

m39

Vierailija kirjoitti:

Mun poika hommasi itsensä autonkuljettajaksi. En tiedä mikä isoherra se oli mutta poika ajoi mustaa hienoa autoa ja oli aika monta yötä viikollakin kotona kun oli heittänyt herran kotiinsa ja aamulla meni kotoa hakemaan (useampi 10 km matkaa). 

Kertoi, että kun vei tapaamisiin, usein oli tarjolla lounaita ja päivällisiä ja ties mitä illanviettoja niin aina autokuskikin kutsuttiin keittiön puolelle kaikille herkuille ja sitten sai vielä evääksi niitä ruokia. Meillä löytyi välilllä aamulla kotona jääkapista vaikka mitä cocktail -paloja. 

Oikea isoherra ei aja mustaa autoa vaan istuu sellaisen kyydissä.