Voiko mt-ongelmaisia ja vaikkapa päihdeongelmaisia henkilöitä oikeasti määräänsä enempää auttaa?
Usein sanotaan, että hoitoa on hankala saada jos on mt-ongelmaa tai päihderiippuvuutta. Tässä kohtaa silti kysyn, että mikä on yhteiskunnalle realismia? Jos meillä on esim puoli miljoonaa mt-ongelmaista tai päihderiippuvaista, niin onhan se sanomattakin selvää, ettei yhteiskunnalla ole mitään mahdollisuuksia resurssien puolesta tällaisesta ikinä selvitä. Missä kohtaa on oikeus ruveta vaatimaan yksilön vastuuta itsestään ja milloin taas voi syyttää yhteiskuntaa kylmästä toiminnasta? Tässä kohtaa monia ohjaa tunneajattelu ja se jo valmiiksi pilaakin rationaalisen järjen keskustelua aiheesta, mutta kuten todettua, onhan se selvää, ettei yhteiskunta voi hoitaa kaikkia tapauksia kun niitä on satojatuhansia.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kärsin parhaillaan mt-ongelmista ja on kehoitettu hakemaan apua. Koen kuitenkin että tarjotusta avusta ei ole apua ja sen hakeminen tuntuu siksi vastenmieliseltä. Ainut toimiva ratkaisu tuntuu nyt olevan erakoituminen, omassa rauhassa ainakin saa mieli levätä ja tuntuu että ne mt-ongelmat tulee muista ihmisistä.
Pelkkä jutustelu ja lääkkeet eivät useinkaan auta, mutta se on ainoa mitä tarjotaan. Itse olisin hyötynyt aikoinaan sähköhoidosta, mutta ei kuulunut kuulemma mikään muu psyk.polin keinovalikoimaan kuin joka toinen viikko tyhjän jauhaminen psyk.sh:n tai psykologin kanssa ja lisäksi lääkkeet. Se ei siis ole millään tavoin terapiaan verrattavaa vaan usein melko turhaa jutustelua. Muuta oli ihan turha edes yrittää ehdottaa.
Samoin huonoa eli masentavaa ja ahdistavaa tilannetta yl
Juuri näin. Onkin täysin kestämätöntä, että on alettu viljelemään tätä valhetta kuinka ihmisiä ei oikeastaan pystytä muka edes auttamaan. Suurinta osaa kyllä pystyttäisiin, jos se ei olisi tällaista usein täysin turhaa ja tehotonta puuhastelua, jossa vieläpä tarjotaan kaikille samaa sabluunaa eli hoito on lähes tilanteesta riippumatta kaikille hyvin samanlaista eli tosiaan sitä tyhjää lätinää ja enemmän tai vähemmän toimivia lääkkeitä, joiden kokeilua ja käyttöä ei edes aina valvota kunnolla. Mutta potilaiden oma vika on totta kai, ettei pelkkä 'mitä kuuluu?' -lässyttäminen ja ehkä itselle huonosti sopiva pilleri auta...
Vierailija kirjoitti:
Toivottomia tapauksia on kaikissa vaivoissa, niin myös mt-vaivoissa. Sen voisi myöntää.
On tietenkin, mutta ei todellakaan suurin osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo hieno letkautus tuokin, paitsi ettei toimi niillä jotka ei käytä päihteitä ja kamppailevat ongelmineen "muuten vaan".
Ei sen letkautuksen pitänytkään päteä niihin, jotka eivät käytä päihteitä. Ja sehän siinä sanottiinkin, jos olisit sen letkautuksen lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Eip. Muutos lähtee aina yksilöstä itsestään.
Auttaako se yksilön muutoshalu parantumaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja jos ei, niin pitäisikö heidät jättää ilman hoitoa kun tarve olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
🤣🙈
Mikä tässä kommentoijaa naurattaa? Aivan asiaa hän kirjoittaa. Vaikeimpia hoidettavia on toistuvasti katkolle hakeuvat, jotka syyttävät muita juomisestaan tai aineisen käytöstä. Ei mikään hoito auta, jos sitä ei ota vastaan tai ota vastuuta itsestään. T. Psyk.sh/päihdehoitaja
Sama pätee ilman päihteitäkin. Jos ei mt-ongelmainen ei ota vastuuta itsestään, niin ei se mitään auta, vaikka kuinka siellä terapiassa juoksisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kärsin parhaillaan mt-ongelmista ja on kehoitettu hakemaan apua. Koen kuitenkin että tarjotusta avusta ei ole apua ja sen hakeminen tuntuu siksi vastenmieliseltä. Ainut toimiva ratkaisu tuntuu nyt olevan erakoituminen, omassa rauhassa ainakin saa mieli levätä ja tuntuu että ne mt-ongelmat tulee muista ihmisistä.
Pelkkä jutustelu ja lääkkeet eivät useinkaan auta, mutta se on ainoa mitä tarjotaan. Itse olisin hyötynyt aikoinaan sähköhoidosta, mutta ei kuulunut kuulemma mikään muu psyk.polin keinovalikoimaan kuin joka toinen viikko tyhjän jauhaminen psyk.sh:n tai psykologin kanssa ja lisäksi lääkkeet. Se ei siis ole millään tavoin terapiaan verrattavaa vaan usein melko turhaa jutustelua. Muuta oli ihan turha edes yrittää ehdottaa.
Samoin huonoa eli masentavaa ja ahdistavaa tilannetta yl
Kirsikkana kakun päälle ei ole mitenkään mahdottoman harvinaista, että "hoidossa" ollaan ihan suoraan ilkeitä tai tylyjä, joko terapeutin tai psyk.hoitajan toimesta. Eikä edes mitenkään pitkällisen turhautumisen "mahdottomaan" potilaaseen jälkeen, vaan ns. muuten vain, ilman mitään tähän potilaaseen sinänsä liittyvää syytä. Tuossa työssähän saa todella vapaasti laukoa mitä mieleen sattuu juolahtamaan, eikä se ole välttämättä yhtään sen kummempaa kuin esim. tällä palstalla näkyvät (ilkeily)kommentit. Sitten tällainen "hoito" kustannetaan verorahoista, vaikka todellisuudessa potilas ei käynnistä saanut muuta kuin yhden asian lisää, josta toipua. Todellisuudessahan terapian mitatut ja koetut hyödyt juontuvat pitkälti myönteisestä suhteesta hoitavaan tahoon, ihan millainen tahansa vuorovaikutus sanan "hoito" alla ei sitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Luuletko ettei aika monikin ole tehnyt sitä omaa osuuttaan että paranisi?Missä se rationaalinen ajattelusi on?
Ei todellakaan ole. Kun on voimakkaat defenssit käytössä, niin ne ajavat kaiken yli, ja yksilö ei näe niiden läpi ihan kirkkaanvärisin lasein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi auttaa niin kauan kuin rahat riittää ja oma terveys kestää. Mutta ei se auttaminen heitä auta. Ainoa toimiva apu on jättää auttamatta, antaa pudota kunnolla pohjalle. Sitten he vasta realistisesti itse näkevät tilanteen, jossa ovat, ja joutuvat päättämään, nousevatko he sieltä pohjalta vai eivät.
Ei, ei pohjalla oleva ihminen välttämättä edes tajua olevansa pohjalla.
Määrittele pohjalla. Se tarkoittaa jokaiselle ihmiselle eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Mikä tässä kommentoijaa naurattaa? Aivan asiaa hän kirjoittaa. Vaikeimpia hoidettavia on toistuvasti katkolle hakeuvat, jotka syyttävät muita juomisestaan tai aineisen käytöstä. Ei mikään hoito auta, jos sitä ei ota vastaan tai ota vastuuta itsestään. T. Psyk.sh/päihdehoitaja
Mikä hoito, mikä apu? Tiedän useamman, joita kunnan psyk.sh on syyllistänyt siitä, että heitä on lapsena tai nuorena käpälöity vanhempien miesten toimesta. Pitäisikö ensin korjata teidän "hoito" ja sitten vasta odottaa tuloksia?
Et sinä tiedä mitään, vaan olet tietävinäsi useamman, joita psyk sh on syyllistänyt. Todellisuudessa sinulla on vain noiden asiakkaiden tulkinnat tilanteesta. Ja traumatisoituneet tulkitsevat maailmaa kaikkea muuta kuin realistisesti. Trauma synnyttää vainoharhoja, ja nuo kaikki sinun "tiedot" ovat todennäköisesti vain vainoharhoja.
Kun katsoo vaikka noiden rikkaiden julkkisten päihde- ja mt -ongelmien hoitoa ja kalliiden hoitojen tuloksia, niin aivan ilmeisesti ei sitä toimivaa apua ole helppo antaa edes suurella rahalla.
Puhumattakaan, että meillä olisi resursseja jossain laitoksessa hoitaa kaikkia vaikka huimeita tai alkoholia väärinkäyttäviä. Kyllähän se kunto paranee hoidon aikana, mutta liian harvalle muutos jää pysyväksi. Monet käyttäjät sanovat, että vankilaan pääsy on ainoa, jossa pääsee katkolle. Mutta sitä nyt ei kuitenkaan kukaan hyväksy, että pitäisi eristää ja vangita ihmienen hoidon ajaksi, joka kuitenkin tulisi kalliiksi ja ikävän usein myös tilapäiseksi avuksi.
suuri osa masennuspotilaista, käy töissä normaalisti sairaudesta huolimatta. osa paranee psykoosistakin, takaisin itsenäiseen elämään koska lääkkeet on kehittynyt ja aivotutkimus.
kaikki ei parane mt ongelmista, hoidoista huolimatta, koska kaikille ei sovi lääkkeet tai jopa pahentaa. sairauteen ,ei voi itse vaikuttaa.mt sairailla ei ole yleensä päihdeongelmia, koska jos käyttää lääkkeitä ei voi juoda ollenkaan, eli älkää laskeko samaan, sarjaan kuin päihde tyypit.
päihteet on hankalia siksi, että on vaikea saada ihmistä lopettaan käyttö. jollain voi olla pahoja traumoja ja pää on saatava sekaisin. ensin pitäisi hoitaa traumat ja sitten päästä eroon riippuvuuksista. tähän ei ole hoitoa usein tarjolla, mutta joku ryhmäterapia ja asuntola kaukana päihteistä on usein ollut hyvä keino monelle. moni saanut minnesota hoidosta apua. moni päihdetyypppi on myös luonnehäiriöstä kuten narsismista tms kärsivä ja ei suostu myöntämään ongelmaa ja käyttää auttajia hyväksi.
Apu on terapia huoneen seinien ulkopuolella, tartu niihin, mihin sinua kannustustetaan. Muuten näyttää heikolta tulevaisuus. Hae apua lähiverkosta tai tukiryhmistä ja tartu kiinni elämään. Go!
Vierailija kirjoitti: Sama pätee ilman päihteitäkin. Jos ei mt-ongelmainen ei ota vastuuta itsestään, niin ei se mitään auta, vaikka kuinka siellä terapiassa juoksisi.
Siinähän on kysymys siitä, että aivot naksautetaan oikealle radalle. Kysymys on vuosien tuhojäljistä ja väärin aktivoituvista yhteyksistä, jotka ovat muodostuneet TODELLISTEN kokemusten seurauksena. Pelkkä teoria ei välttämättä riitä korjaamaan yhtään mitään. Tarvitaan myös todellisia kokemuksia korjaamaan ja korvaamaan jälkiä. Näitä harvoin saa.
Vierailija kirjoitti: Kirsikkana kakun päälle ei ole mitenkään mahdottoman harvinaista, että "hoidossa" ollaan ihan suoraan ilkeitä tai tylyjä, joko terapeutin tai psyk.hoitajan toimesta. Eikä edes mitenkään pitkällisen turhautumisen "mahdottomaan" potilaaseen jälkeen, vaan ns. muuten vain, ilman mitään tähän potilaaseen sinänsä liittyvää syytä. Tuossa työssähän saa todella vapaasti laukoa mitä mieleen sattuu juolahtamaan, eikä se ole välttämättä yhtään sen kummempaa kuin esim. tällä palstalla näkyvät (ilkeily)kommentit. Sitten tällainen "hoito" kustannetaan verorahoista, vaikka todellisuudessa potilas ei käynnistä saanut muuta kuin yhden asian lisää, josta toipua. Todellisuudessahan terapian mitatut ja koetut hyödyt juontuvat pitkälti myönteisestä suhteesta hoitavaan tahoon, ihan millainen tahansa vuorovaikutus sanan "hoito" alla ei sitä tee.
Erittäin hyvin kiteytetty.
Oma päihderiippuvainen ystäväni vuoroin tiedostaa että on alkoholisti ja vuoroin pitää hauskaa alkoholia nauttien kavereiden kanssa yrittäen kohtuukäyttöä, mikä johtaa joka ikinen kerta päihdeputkeen. Kaikki rahat välistä ruokarahoja myöten menevät sosiaalituista alkoholin ostamiseen ja toisinaan eletään velaksi. Alkoholilla hoidetaan mt-ongelmat, yksinäisyys ja ilmeisesti myös elämässä epäonnistumisen tuska, toki välillä potkaisee takaisin alkoholi niin että olo on henkisesti todella kurja. Jossain vaiheessa on lakannut elämä kiinnostamasta ja sittenhän on ihan sama kaikella. Apua on joskus kokeiltu lääkemuodossa lähinnä ja ratkaisuksi ongelmiin voisi ehkä kokeilla laillista amfetamiinijohdannaista jos sitä saisi joka ratkaisisi kaikki ongelmat varmaankin. Apua ei saa kun sitä ei edes kunnolla hae. Juominen ja "dont give a fuck"-asenne on se miltä pohjalta eletään.
Valtio antaa melko avokätisesti ihmisen vaikka juoda itsensä hengiltä mutta toisaalta muussa tapauksessa kajottaisiin yksilön oikeuksiin liikaa. Sitten ehkä voidaan kajota jos näkee vihreitä pieniä miehiä jos sittenkään koska senhän voi myös laittaa päihdeongelman piikkiin.
Ihminen ei siinä mielessä ole yksilö, että hänen mielenterveys olisi itsestä kiinni. Eli jos Suomessa on paljon mt- ja päihdeongelmia niin se kertoo Suomen yhteiskunnallisesta tilasta, eikä suomalaisista yksilöinä. Jokainen voi vaikuttaa toisten mielenterveyteen niin hyvässä kuin pahassa.
Hoitajan motiivi hullutella asiakasta on työnsä säilyttäminen. Onneksi yhä useampi asiakas on alkanut nauhoittaa käyntinsä. Siinä on psyk.sh:lla selittämistä aivan muille tahoille, miten asiakas on tulkinnut kaiken väärin. Ne nauhoja kuuntelevat tahot kun ovat täysjärkisiä.
Vierailija kirjoitti:
Itse kärsin parhaillaan mt-ongelmista ja on kehoitettu hakemaan apua. Koen kuitenkin että tarjotusta avusta ei ole apua ja sen hakeminen tuntuu siksi vastenmieliseltä. Ainut toimiva ratkaisu tuntuu nyt olevan erakoituminen, omassa rauhassa ainakin saa mieli levätä ja tuntuu että ne mt-ongelmat tulee muista ihmisistä.
Minulla sama. Tuntui, että aain muista ihmisistä mt-ongelmia. Minulla oli työkavereina kilpailunhaluisia pyrkyreitä, mutta kun pääsin heistä irti, olen paremmalla tuulella. Olen antanut mielen rauhassa levätä. Olen tervehtymään päin.
Wau sivuaako tämä aihetta, missä jonkun kertomuksen mukaan kummankin vanhemman piti olla katuojassa päihde lääke ja huumeongelmaisena super köyhänä.
Hei siitä gang stalkingista muuten. Jos siitä naisesta on ollut jotain valheita päihde tai mt-ongelmista, se on sitten pahimmanluokan kunnianloukkaus, koska on täysvalhe. Mulle on uskoteltu niin paljon huhuja olleen liikenteessä, että en yllättyisi, vaikka oikeasti olisi ollut jotain tuollaista. Hah vaikka se nainen oli se joka oli aina vesiselvä.
. Muistan jotain joka saattaisi tukea tuota väitettä. Eräs "ammattilainen" näytti olevan jotenkin siinä uskossa, että kummatkin vetää viinaa ja herran jestas jopa vuosikymmeniä sitten joku huhuili, että käytän lääkkeitä (siis väärin ja jotain päihdesekoiluja) vaikka ainoa, mitä otan ja olen ikinä ottanut on Burana. Tosin nuorena ihan kännäilyjä, mutta en silloinkaan ollut mikään lääkkeiden käyttäjä. Heh heh Eikö ole melkein upeaa, jos on tuolla käytöllä huhujen mukaan joku lääkkeiden väärinkäyttyäjä?
Pitikö jopa olla niin, että vuosikausia valehdellaan jotain tuon suuntaista? Sitten vielä sabotoidaan asiat vähän näyttämään niin jolloin joo, niinhän ne on aina olleet.
Stadin ammattiopiston terveyslinjan puoli voi haistaa v.. tu. Sielläkin ihan sairasta, sakkia! Varsinkin johto ja opetus puoli. Älä tule pätemään päihde tai muista jutuista, kun kyseessä ainakin yhdessä jutussa, ainoastaan rikoksista. Niin hienoa sosiaalipolitiikka että. Ei siinä mitään sosiaalipolitiikka ole, kun sabotoidaan ja tehdään rikoksia!
Eihän tuo lainaamasi sanonut mitään sinne päinkään. Tuosta ei voi edes rivien välistä nähdä tuollaista kuin sinun tulkintasi on. Kommenttisi on vain merkki siitä, että sinulla on omia käsittelemättömiä ongelmiasi, joita projisoit sivullisiin.