Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten saada mummo muistitutkimuksiin loukkaamatta?
28.12.2023 |
Niin, miten se onnistuisi?
Mummoni käytös on muuttunut. Huomasin joulun aikaan kun hän oli meillä aatosta tapaninpäivään yötä. Aiemmin ollut ihan suht selväjärkinen, toimelias ja toimintakykyinen.
Hän on kokenut monta menetystä lyhyen ajan sisään, häneltä kuoli ystävä, hänen siskonsa mies ja oma poikakin ihan vasta. Suru varmasti sekoittaa myös ja pistää ajatukset sekaisin ja laskee mielialaa, en sitä kiistä. Hänelle on myös alkanut tulla jalkoihin turvotusta ja liikkuminen on hankalaa kipujen kanssa.
Käyn mummon luona ainakin pari kertaa kuussa kahvilla ja joka viikonloppu käytämme häntä äidin kanssa kaupassa, usein tarkoituksella isoissa kaupoissa että mummo saisi myös liikuntaa edes hieman. Hyvin jaksaa vielä kävellä kauppareissut kuitenkin ja haluaa nähdä ihmisiä kaupassa. Välillä käydään porukalla myös syömässä ja kirjastossa äidin ja mummon kanssa.
Mummo polttaa paljon tupakkaa ja ennen hän kävi aina pihalla polttamassa, nykyään jää vain parvekkeelle tupakoimaan. Olen yrittänyt kannustaa että kävisi ulkona edes tupakan verran että pitäisi toimintakykyään yllä, ollaan ehdotettu että ostettaisiin rollaattori tai kävelykeppi mutta niitä häntä hävettäisi käyttää. Monilla mummoa nuoremmillakin on apuvälineitä ja olen itse yrittänyt koko ajan sitä sanoa ja lohduttaa ettei se ole mitenkään noloa.
Mummo on myös alkanut puhua rumia ja käyttäytyä estottomasti. Ennen hän ei juurikaan kiroillut tai puhunut rumia mutta jouluna hän kiroili monta kertaa ja selitti että pitää pestä v**tu kun hikoilee :DD Tämä ei ole ollenkaan mummon tapaista. Tämän ilouutisen hän ilmoitti ihan koko perheen kuullen. Jutteli muutenkin rivoja ja puhui paljon alapääjuttuja. Ei hän ole ennen tehnyt sellaista.
Keskustelu on vaikeaa hänen kanssaan, ei jaksa kuunnella viittä sekuntia pidempään kun täytyy jo hönkäistä "joo, aha", pulputtaa itse taukoamatta naapureidensa asioita ja tuhannetta kertaa samoja juttuja. Ollaan monta kertaa sanottu että nuo jutut on kuultu ja aina hetkeksi nolostuu mutta pian sen jälkeen alkaa taas sama levy pyöriä. En haluaisi aiheuttaa kiusallisia tilanteita ja usein kuuntelen ne samat kertomukset moneen kertaan, välillä mummo itse kysyy puhuuko hän aina samat asiat ja olen kyllä rehellisesti kertonut että asia on juuri niin. Mummo perustelee tätä yksinäisyydellään ja tapahtumaköyhällä elämällään ja se varmasti vaikuttaa jonkin verran, ei hän oikeastaan poistu kotoaan muulloin kuin silloin kun me häntä jossain käytämme.
Olen ehdottanut että hän voisi käydä bussilla vaikka seurakunnan mummojumpassa, mennä takaisin diabetesliittoon ja muihin harrastuksiinsa joissa hän ennen kävi kun ukki vielä oli elossa. Tekisi todella hyvää kun hän on vielä suhteellisen selväjärkinen ja uskon että paljolti hänen oireilunsa johtuu myös yksinäisyydestä.
Hänen siskonsa on muistisairas, muusta suvusta ei ole tietoa koska ovat kuolleet melko nuorina kaikki. Mummo pelkää muistitestiä koska hänen kaveripiirissään on peloteltu noilla testeillä ja hän pelkää joutuvansa eräälle tietylle lääkärille joka on hänen kavereidensa mielestä kamala.
Miten ihmeessä järjestän hänelle apua ja saan hänet voimaan paremmin? Hän olisi ihan toimintakykyinen jos vain viitsisi ja ehtisi vielä saada apua jos muistiongelmia nyt olisikin.
Mummo on minulle todella tärkeä ja rakas ja olen hänestä huolissani.
Kommentit (59)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö muka muilla ole vastaavia tilanteita ollut? En trollaisi näin vakavalla aiheella.
En ymmärrä juuri mitään vanhuksista enkä minä tiedä mikä on normaalia käytöstä, sen olen vain huomannut että meidän mummo ainakin on muuttunut ja se huolestuttaa minua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö muka muilla ole vastaavia tilanteita ollut? En trollaisi näin vakavalla aiheella.
En ymmärrä juuri mitään vanhuksista enkä minä tiedä mikä on normaalia käytöstä, sen olen vain huomannut että meidän mummo ainakin on muuttunut ja se huolestuttaa minua.
Ap
Jos se äitisi ymmärtäisi, jätä sinä asia nyt mummon tyttären huoleksi.
Käykö hän muuten lääkärissä? Voisit ehkä lähteä mukaan tai soittaa etukäteen ja kertoa näistä muistiasioista. Tai otat yhteyttä terveyskeskukseen ja kysyt, mitä pitäisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhaan aloittajaa mollaatte. Ap puhuu myös äidistään ja on selvästi melko nuori ja huolissaan mummostaan. Sitten asiaan. Minusta ap voisitte ihan nätisti mummolle sanoa että hänen käytöksensä on muuttunut ja tarjoutua lähtemään vaikka mukaan lääkäriin jos häntä pelottaa mennä. Minkä ikäinen mummosi on? Asia olisi hyvä selvittää varsinkin jos suvussa on muistisairauksia. Hänellä on varmaan oikeasti kovia kipuja, onko hän saanut niihin apua? Onko mummosi läheisten kuolemista kauan? Onko mummolla ketään muita läheisiä kuin sinä ja äitisi?
Onnistuisiko niin, että muistihoitaja ottaisi mummoon yhteyttä ja antaisi ymmärtää, että tämä on jokin ikään kuuluva tarkastus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsi netistä paikallisen terveysaseman muistihoitajan/muistineuvolan numero, jos sellainen löytyy erikseen. Ellei, niin sitten soitat vain terveyskeskukseen ja he toivottavasti ohjaavat sinut eteenpäin. Hyvin usein ensimmäinen yhteydenotto tulee nimenomaan huolestuneelta omaiselta, joka ei ole saanut läheistään suostuteltua muistitutkimuksiin.
Joskus asia hoituu ylimalkaisella kutsulla terveystarkastukseen, tai sitten ihminen saadaan houkuteltua vastaanotolle jonkin ihan muun vaivan, vaikkapa kipeän polven tiimoilta. Kun hoitohenkilökunnalla on ennalta tieto muistioire-epäilyistä, he osaavat teettää käynnillä muistitestit ja muut. Tietenkään mummosi ei ole pakko niiden tekemiseen suostua, mutta valtaosa suostuu, kun vastaanotolla kerran jo ollaan, ja niiden vakuutetaan kuuluvan tavanomaiseen terveystarkastukseen.
No se on ihan se ja ssama, lähteekö lääkäriin vai ei. Jos diagnoosi tulee ja saa lääkkeet, niin ne hidastaa tautia hiukan tai ei vaikuta mitään. Se on menoa joka tapauksessa. Ennalleen ei tule 100 varmasti. Lääkkeet vain pitkittää omaisten tuskaa. Sairastuneelle sillä ei ole väliä, hän elää omassa maailmassaan aikansa, ehkä jopa onnellisen autuaana.
t. Sukurasitus, seuraavana jonossa. Lääkkeitä en halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos ystävällisistä vastauksista. Mummo käy kansanterveyshoitajalla ja verikokeissa säännöllisesti lääkitysten takia, sinne varmaan voisi hänen puolestaan soittaa ja yrittää saada tutkimuksia sitä kautta aloitettua.
Tiedän kyllä että jos siellä todella muistisairaus on, sitä ei enää voi pysäyttää. Olisi kuitenkin hyvä jos hän saisi edes jotain apua ongelmiinsa ja tuota kautta voisi selvittää sitten miten pärjää omillaan ja saada tarvittavia aputoimia.
Hän asuu yksin ja minua pelottaa että hän unohtaisi kohta jonkun lieden päälle ja syttyisi tulipalo tai jokin muu tapaturma, siksikin olen niin huolissani.
Nämä läheisten kuolemat tulivat ihan muutaman kuukauden sisään, olivat rankkoja kokemuksia mummolle. Erityisesti tämän yhden ystävän kuolema, hän kävi mummon luona kylässäkin melko paljon ja kävivät yhdessä verikokeissa ja kaupassa.
Kivut ovat varmasti ihan oikeita mutta liikunta voisi auttaa niihin, hänellä siis kertyy nestettä jalkoihin ja pahenee ilman liikuntaa ja sen hän huomaa itsekin. Tekee välillä tuolijumppaa ja pyörittelee nilkkojaan istuessa ja se auttaa jonkin verran, on kipugeelit ja lääkkeet käytössä. Jos hänellä olisi rollaattori tai keppi niin voisi kävellä vaikka omassa pihassa pieniä matkoja ja turvotus laskisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö muka muilla ole vastaavia tilanteita ollut? En trollaisi näin vakavalla aiheella.
En ymmärrä juuri mitään vanhuksista enkä minä tiedä mikä on normaalia käytöstä, sen olen vain huomannut että meidän mummo ainakin on muuttunut ja se huolestuttaa minua.
Ap
On minulla. Päätin tällä kertaa uskoa aloitustasi, koska pelkäsin, että itse olen tuo mummo ja joku lapsenlapsistani on tuon kirjoittanut, mutta en tupakoi, enkä jouluna puhunut rumia, vaikka muulloin kyllä puhunkin mitä sylki suuhun tuo.
Toistan itseäni ihan simona niinkuin lapsenlaps sanoi, mutta ne on minun mielestäni hyviä juttuja, joita kannattaa muistella. Niistä tietää missä kohtaa pitää nauraa.
Ehkä se muistitestissä käyminen toisi diagnoosin mahdolliselle mummollesi.
Jotenkin ne ovat aina saaneet huijattua niihin testeihin kavereitanikin.
Yksi meni kyllä viikoissa, häntä on välillä ikävä ja kiukuttelen hälle mielessäni, että minkä meni tekemään, ainut marjastuskaverini.
Lisää lääkkeitä dosettiin, (kun muistais ne vielä ottaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sydämessä vikaa? Sydämen vajaatoiminnassa kertyy jalkoihin nestettä ja turvottaa, kipuja...Isäni kuoli siihen, kihdin piikkiin laitettiin, mutta sydän oli.
Ei lääkäri niitä muistitestejä tee, vaan hoitaja. "Määräaikaistesteihin" voi vedota, että pitää tutkia tiettyjä juttuja, kun tietyn ikäinen. Joillain paikkakunnilla ne tehtiin automaattisesti tietyn ikäisille, appi joutui sellaiseen. Muistitestejä tekevällä hoitajalle kannattaa varata aika ja mukana kannattaa olla joku "normaali" omainenkin, joka täyttelee huomioita muistiongelmista yms omalle lomakkeelleen sen testin aikana. Lääkäri tutkii muuten ja laittelee labrakokeisiin, millä voidaan sulkea pois muita juttuja, joiden oireet voivat muistuttaa muistisairautta. Huulen haavaumaa hoidatettiin lääkärillä samalla kun kirjoitteli lähetteitä eteenpäin. Labrojen jälkeen kuvataan sitten aivot ja sen ja muistitestin perusteella erikoislääkäri sitten kirjoittaa yleensä diagnoosin. Alzheimer esimerkiksi aiheuttaa muutoksia, mitkä näkyvät aivokuvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa että huolehdit. Voi olla hankala tosiaan saada muistitesteihin ja voi vaikuttaa väleihin, mutta kannattaa silti.
Voi olla, ettei mummosi esim. enää huolehdi lääkityksistään niin kuin pitäisi, ja siihen voi saada apuja kun vaan asia tulee ilmi.
Olen itsekin mietiskellyt, että mitä hyötyä diagnoosista on. Parantavia lääkkeitä kun ei ole. Mutta on siinä sekin hyöty, että vaikka oireet vaikuttavat muistisairaudelta niin aina ei ole kyse niistä vaan syitä voi olla muitakin. Voi myös olla joku hoidettavissa oleva syy. Joten koita vaan saada tutkimukset alulle.
Ota yhteyttä kuntasi vanhustyön palveluihin ja kerro tilanne. Toinen, tai samalla mahdollinen asia on tehdä niin sanottu huoli-ilmoitus, jolloin vanhustyön on reagoitava ainakin asiaan. Pyydä kotikäyntiä, jossa omaisena saisit olla mukana. Ymmärrettävästi olet huolestunut ja omaisesi tilanne on kartoitettava.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ystävällisistä vastauksista. Mummo käy kansanterveyshoitajalla ja verikokeissa säännöllisesti lääkitysten takia, sinne varmaan voisi hänen puolestaan soittaa ja yrittää saada tutkimuksia sitä kautta aloitettua.
Tiedän kyllä että jos siellä todella muistisairaus on, sitä ei enää voi pysäyttää. Olisi kuitenkin hyvä jos hän saisi edes jotain apua ongelmiinsa ja tuota kautta voisi selvittää sitten miten pärjää omillaan ja saada tarvittavia aputoimia.
Hän asuu yksin ja minua pelottaa että hän unohtaisi kohta jonkun lieden päälle ja syttyisi tulipalo tai jokin muu tapaturma, siksikin olen niin huolissani.
Nämä läheisten kuolemat tulivat ihan muutaman kuukauden sisään, olivat rankkoja kokemuksia mummolle. Erityisesti tämän yhden ystävän kuolema, hän kävi mummon luona kylässäkin melko paljon ja kävivät yhdessä verikokeissa ja kaupassa.
Kivut ovat varmasti ihan oikeita mu
Sydänvaivat kerryttää nestettä, munuaiset, diabetes.
Alue: Aihe vapaa
Miten niin?
Ap