Ootteko irtisanoutuneet itse

Lähtiskö Stokkalle ostoksille. Viimeksi oltiin vähän ynseitä siellä. Musta se on kivaa. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ennätysmäärä näsäviisaita, jotka eivät tahallaan ymmärrä, että aloittaja tarkoittaa, että irtisanoutunut ilman tietoa seuraavasta työpaikasta.

Itse sain neuvoteltua 4vk karenssin, eli ei tullut 3kk kun keksin vahvat selitykset, kuin pisteenä ii: päälle, ansiosidonnaiseni on nyt suurempi, mitä palkkani 6 tuntisesta työstä oli, vaikka tämän ei pitänyt olla mahdollista.

Naapurikin kysyi "miten pärjäät?", vähän hymyilytti kun nyt tienaan enemmän, eikä tule edes matkakuluja ja ehdin hoitelemaan asioitakin niin, että rahaa säästyy.

Ehkä olen sitten näsäviisas, mutta ei ole koskaan käynyt edes mielessä heittäytyä tyhjän päälle. En ole siis koskaan irtisanoutunut, jos ei ole ollut jo uusi työsoppari allekirjoitettuna. Miksi olisin? 

Jos olisit vaikka joutunut irtisanoutumaan pikaisesti työturvallisuusongelmien vuoksi, ei ole ollut aikaa etsiä uutta paikkaa. Tai muutatte vaikka miehen työn perässä toiselle paikkakunnalle, etkä ole sieltä vielä saanut töitä. Jne.

Eri.

20 vuoden työuran jälkeen lomautus ja kun 200 päivää lomautusta takana, niin irtisanoin itseni ja sain 6 kk irtisanomisajan palkan.

Pidin vähän reilun vuoden sapattia, uusi duuni oli puhuttuna jo lomautuksen alkaessa kilpailijalta ja 

nyt onkin mukava napsia sieltä asiakkaita;)

Ansiosidonnaisella olin, se tietenkin päättyi tuon irtisanomisajan palkan tuloon.

Pari kertaa työkkäristä soiteltiin ja puhuttiin mukavia, yhtään työhakemusta en tehnyt.

Kolme kertaa työurani aikana olen irtisanoutunut koska olin hakenut toiseen työpaikkaan ja saanut sen. Eihän siinä muuta käy kun lopettaa työt irtisanomisajan päätyttyä ja menee uuteen työhön. Pitämättömät lomakertymät mulle maksettiin rahana. 

Olen elämäni aikana irtisanoutunut 5 kertaa. Osa oli määräaikaisia ja osa vakituisia työpaikkoja. Nuorena kaksi kertaa. Nyt viimeksi tänä syksynä. Hyvin on käynyt.

Kyllä olen Sote-alalta. Naispuolinen esimies oli työpaikkakiusaajahenki. Ihana tunne kun viimeinen työpäivä oli ohi. 

Olen itse sanonut itseni irti kaikista kahdesta pitkäaikaisesta duunipaikastani, toisesta silloin, kun vaihdoin tuohon viimeisimpään. Noissa työpaikoissa meni sen 35v yhteensä.

Eihän se irtisanoutuminen mitään helppoa ole. Työkavereita ja sitä työtäkin tulee ikävä.