Miten aiotte tukea opiskelevia lapsianne?

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin ilman lainaa kukaan opiskelee, ellei vanhemmat sitten ole valmiita kustantaa paljon lapsensa tarpeita.

Kyse on siitä, ettei halua lapsen ottavan kovin valtavaa lainaa. Jos ottaa lainaa vaikkapa 600 euroa kuussa lukukauden aikana, kolmessa vuodessa on jo 18 000 euroa lainaa.

Kun laina ylittää 18 000 euroa, ei sen yli menevälle osuudelle saa mitään hyvitystäkään vaan se jää korkoineen opiskelijan itse maksettavaksi. Korotkin alkaa olla merkittäviä.

Onhan se aika iso apu, että asuu meidän vanhempien luona. Lapsella ei ole mikään kiire muuttaa pois suomen toiselle puolelle.

Yliopistossa käyvä lapseni käy töissä muutaman pvän viikossa. Saa siitä rahaa. Itse annan myös silloin rahaa muutaman kympin. Isänsä auttaa myös. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aika iso apu, että asuu meidän vanhempien luona. Lapsella ei ole mikään kiire muuttaa pois suomen toiselle puolelle.

Ilmeisesti opiskelupaikka on vanhempien kotikaupungissa. 

On maksettu ihan kaikki siihen asti, että ovat valmistuneet. Mitkään muut sijoitukset ei ole tuottaneet yhtä hyvin kuin sijoittaminen lapsiin.

Pojalla kattaa ja se mitä ei kata me kustannamme+hällä on tilillänsä rahaa ja ns kakkostilillä joka meidän nimissä lisää.

Olemme tähänkin asti osallistuneet vuokran maksuun siinä määrin, että saamansa asumistuki+meiltä saamansa summa on kattanut vuokran ja elämiseen jäänyt opintotuki kokonaan ja tuosta meidän siirtämästämme summasta hieman, on pärjännyt hyvin eikä ole tarvinnut opintolainaa nostaa. Lisäksi saa meiltä aika ajoin isomman tilauksen Prismasta ja sovittu, että maksamme myös kalliimmat hankinnat ja menot, jos niitä on, eipä ole ilmennyt sellaisia. Toppuuttelee apujamme säännöllisesti, ja kiittää.

3.vuosi yliopistossa menossa, toinen samanlainen edessä.

Itse en koskaan saanut mitään apua/tukea kotoa muuttamiseni jälkeen, tosin äitini peri minulta myös vuokraa kesätyörahoistani jo ollessani 15v.

Olen ostanut tietokoneen, maksanut netin, takuuvuokran, muuttokuluja ja huonekaluja. Olen antanut ruokaa, astioita, kodinkoneita yms.  Olen antanut pientä kuukausirahaa ja joskus tarvittaessa isompia summia. Kolme neljästä lapsesta on jo lopettelemassa opintoja ha  työelämässä, yksi vielä koululainen. Pahin taloudellinen paine on siis jo ohi. 

Yliopistossa opiskeleva 20v asuu vielä kotona. Monia kuluja maksetaan kuten ruoka ja netti, ihan kuin alaikäiselle. Jos on ollut varaa pitää alaikäinen lapsi katon alla niin kyllä täysi-ikäiseenkin on varaa. Itse maksaa muut ylimääräiset jutut säästötililtään, jolle on kertynyt hyvin rahaa, kun ei ole koskaan ollut mikään rahantuhlaaja.

Meillä on maksettu kaikkien lasten vuokria ja kännykkäliittymiä , kun ovat olleet opiskelijoita. Muutenkin on rahallisesti autettu, eikä kukaan ole joutunut nostamaan opintolainaa. Viikonlopputöitä ym muuta ovat tehneet, jos vain ovat saaneet jostakin työpaikan. Ollaan ihan vain pieni/keskituloisia, mutta oma talo jo maksettu aikapäiviä sitten eikä velkoja ole, niin on ollut mahdollisuus auttaa nuoria. Nyt jo yhtä lukuunottamatta  yliopisto-opinnot takana ja työelämässä ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aika iso apu, että asuu meidän vanhempien luona. Lapsella ei ole mikään kiire muuttaa pois suomen toiselle puolelle.

Me ainakin asutaan kunnassa, jossa voi käydä lukion, mutta sitten on pakko lähteä, jos ei halua amikseen.

Ja niin ovat joutuneet lähtemään yliopistopaikkakunnille kaikki muut paitsi kuopus, joka valitsi sen amiksen ja kävi sen kotoa käsin. 

Toisaalta olen tyytyväinen, että joutuivat lähtemaan ja löysivät elämänkumppanit muualta, kuin täältä pikkupaikasta, jossa suurin osa on jo sukua keskenään(itse olen muualta muuttanut, mutta mies on täältä ja sukua lähes kaikille)

Maksettiin lasten vuokrat ym eikä kukaan joutunut ottamaan lainaa. Töitä tekivät jos saivat ja hyvin pärjäsivät. Samalla oppii käyttämään rahaa järkevästi, kun ei sitä ole liikaa tuhlattavaksi.

En pysty rahallisesti yksinhuoltajana auttamaan. Toinen lapsi yliopistossa ja nuorin lukiossa. Yritän olla tappamatta itseni tässä kurjuudessa, jotta lapset säästyvät traumalta. Ovat jo kärsineet paljon eron myötä. 

Vierailija kirjoitti:

Opettamalla kantamaan itse elämästään vastuun eli 0 eurolla. Paras oppi ikinä, kun ei käytä säästöjään ja varojaan siten, että oletuksena on vanhempien kukkaro aina. 

Toivottavasti lapset ottavat oppinne käyttöön ja muistuttavat siitä, kun teillä alkaa iän myötä pärjääminen heiketä ja tarvitsette apua.

On aika hassu ajatus, että vanhempien antama tuki vähentäisi jotenkin nuoren vastuulliseksi aikuiseksi kasvamista.

Vanhempani avustivat minua, kun opiskelin ja ihan vastuullinen aikuinen minusta tuli :)

Vuorostani avustamme omia, yliopistossa opiskelevia lapsiamme: olemme ostaneet huonekaluja ja kodinkoneita, maksamme asumistuen ja vuokran välisen erotuksen, ostamme säännöllisesti elintarvikkeita, toiveesta nyös vaatteita, myös isovanhemmat sujauttavat säännöllisesti lapsille rahaa. Kaikesta avusta huolimatta nuoremme ovat vastuullisia, käyvät töissä ja hoitavat opintonsa hyvin. 

Miksi ihmeessä emme auttaisi, jos se on meille mahdollista eikä vaikuta meidän talouteemme? 

Olen yllättynyt, miten avokätisesti moni tukee opiskelevia lapsiaan. Ehkä ketjuun ei niin paljoa vastaa ne, jotka ei tue.

Asuu mun omistamassa asunnossa, ajaa mun omistamalla autolla,  maksan myös elämisen kulut.

Saa keskittyä opiskeluun rauhassa ja olla lomalla  lomien aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen yllättynyt, miten avokätisesti moni tukee opiskelevia lapsiaan. Ehkä ketjuun ei niin paljoa vastaa ne, jotka ei tue.

No, tämä nyt taas on tätä palstauhoa. Jokainen pistää edellisiä kirjoittajia paremmaksi.

Tottakai tuetaan, on ostettu asunnot opiskelukaupungista ja luottokortti ja kaikki maksetaan, kk rahaa saavat myös ja käybät töissä alalla joita opiskelevat.

Toiselle ostettiin auto kun tarvitsee sitä.

Meillä sijoituskämpät pysyneet vuokrattuina eikä lapsille ole tarjottu mitään helpotuksia. Töihin on pakotettu ja samalla opiskelemaan, paras oppi kun saa kiinni työelämästä ja joutuu ponnistelemaan opiskeluiden eteen.

Suurin virhe on pedata lapsen tien liian helpoksi, onnettomia vässyköitä siitä vaan saa valtio maksettavakseen.

Lapsi asuu kalustetussa solussa, 195 e kuukaudessa.pärjää ihan hyvin, joskus tekee vkl töitä.satasen annan pari kertaa vuodessa.en tiedä onko opintolainaa nostanut.itse aikoinaan käytin opintolaina matkusteluun.

Maksan kuntosalin kuukausimaksun, annoin auton käyttöön ja maksan sen vakuutukset ym., saa ostaa pankkikortilla ruokaa minun laskuuni noin satasella kuukaudessa. On tunnollinen ja hyvä tyyppi, elää nuoren normielämää.