Olemmeko ainuita vai onko muillakin tällaista?

Viime(kin) yönä sain unta n. 4 tuntia, kahdessa osassa. Kuopus osaa valvottamisen taion, ei nuku päivällä, eikä nuku yöllä. Pitkin päivää on setvitty jommankumman uhmislaisen kriisejä, toinen veti kauppareissun överiksi ja toinen on kotona kuin piru. Koululaisella on läksyjen teko tärkeyslistan 48.sijalla, ja kun se ja se ja oikeastaan kaikki on ihan tylsää tai hemmetin mälsää.

Olohuoneen lattialla on kauhea määrä pikkulegoja, parit kengät, muutama nukke ja näkyypä olevan puoleksi syöty leipäkin. Keittiöstä ei ole vielä kukaan jaksanut siivota päivällisen jälkiä, pakko tehdä pikaraivaus seuraavaksi, että pääsee laittamaan iltapalaa. Saunan lämmittäminen unohtui, no lämmitetäänpä huomenna. Kuopus kuuluu purkavan lusikkalaatikkoa. Likaista pyykkiä on jotain x koneellista. Väsyttää ja väsyttää ja väsyttää.



Silti tämä on ihanaa elämää ja rakkaus nuita lapsia kohtaan mieletön. Olemmepas ainakin ulkoilleet 3t tänään, käyty kirjastossa ja mies on saanut rauhassa harrastaa koko illan. Niin ja jotain hyvää; vessa on pesty äskettäin ja lasten vaatekaapit on aina ihan järjestyksessä.