Lue keskustelun säännöt.
Tavallisessa huonepölyssä voi olla mikromuovia
27.12.2023 |
Kodin tekstiileistä ja vaatteista muodostuva tavallinen huonepöly voi mennä keuhkoihin. Miten käy hengitetylle mikromuoville? Poistuuko se vai meneekö verenkiertoon?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Mikromuovia on sadepisaroissa, kaloissa ja jopa hunajassa. Huonepölyssä varmasti vielä enemmän.
Ympäristössä on muutakin ihmiseltä sinne päätynyttä, kuten juuri kemikaaleja. Juuri kemikaalien, ei muovien takia sadeveden juomista ei enää suositella. Tästä oli ruotsalainen yliopisto yhdessä erään toisen yliopiston kanssa tehnyt tutkimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä veressä se leijaillee, sillä jokainen meistä hengittää ja syö mikromuovia päivittäin. Mikromuovia on nykyään kaikissa elintarvikkeissa, lihassa, kalassa, kasviksissa, marjoissa jne. Suomen sisävedet ovat täynnä mikromuovi. Samoin pohjavedet, jota vettä me juomme.
Ja ihan itse ihminen on tähän syyllinen.
Poistin Ikean lastulevy-Billy-kirjahyllyt, niitä oli viisi. Teetätin täyspuusta puusepällä kunnon kirjakaapit. Allergia poistui parin viikon aikana. Mitähän materiaaleja ja liimoja niissä Billyhyllyissä lienee ollut. Muita ikeakaluja ei sitten kotonani ole ollutkaan eikä tule. Nyt silmä- ja ihoallergia täysin poistunut. Hurraa.
Elintarvikkeiden muovipakkaukset estävät ruokahävikkiä, joka on ympäristölle erityisen kuormittavaa. VTT:n tutkija Heidi Peltolan mielestä Suomessa ei tarvitse potea muovikammoa."
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/e00d80da-fc99-4117-9a6b-f65…
Biopohjainen muovi ja biohajoava muovi ovat eri asioita. Biopohjaisilla muoveilla tarkoitetaan uusiutuvista, biologista alkuperää olevista materiaaleista kuten selluloosasta, ligniinistä ja tärkkelyksestä jalostettuja muoveja. Biohajoavat muovit puolestaan voivat olla fossiilisistakin raaka-aineista valmistettuja, mutta hajoavat biologisen prosessin kautta hiilidioksidiksi ja vedeksi. Biopohjaisuus ei ole biohajoavuuden edellytys eikä päinvastoin, vaan sekä biopohjaisista että fossiilisista raaka-aineista voidaan valmistaa sekä biohajoavia että biohajoamattomia muoveja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mikä on tappanut monessa Aasian joessa ensimmäisenä eliöstön, on juurikin kova kemikaalikuorma.
Saman voi skaalata jokia isompaan ympäristöön, mikä on se todennäköisin asia, joka vaarantaa terveyden ja myrkyttää ensin.
Yhtälailla monet kemikaalit kestää pitkään ympäristössä hajoamatta, ja monet niistä ovat siis huomattavan myrkyllisiä, monista vaarallisista alkuaineista kuten elohopeasta ja lyijystä puhumattakaan.
Kasvavat muovimäärät ovat totta kai ongelma, mutta kun tuodaan koko ajan tätä "entäpä ne muovit" narratiivia täällä esille, niin muut asiat voivat peittyä alle. Ehkä se on tavoitteenakin. Muutenkin muovi on vain yleisnimike, vähän kuin huumeet, joka käsittää lukuisia erilaisia toisistaan huomattavasti poikkeavia aineita. Esim. onhan kannabis ihan eri asia kuin vaikkapa heroiini tai fentanyyli.
Vierailija kirjoitti:
Pelätkää sitä asbestiopölyä enemmän, jota asunnoissa on.
Ennen vuotta 1995 kaikissa rakennusmateriaaleissa käytettiin asbestia.
Asbesti ei pölyä mihinkään, koska kodin materiaaleissa on kapseloitu esim maaleihin.
Toisin kuin mikromuovi, jota pölyn lisäksi syömme elintarvikkeiden mukana, kuten lihan, kalan, juuresten jne. Lihatuotannossa mikromuovia eläimet saavat rehun mukana, joka päätyy lihaan, sama kaloissa.
Suomen sisä- ja pohjavesissä on korkeat mikromuovipitoisuudet jo kymmeniä vuosia. Ja tästä on paljon keskusteltu jo 80-90-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kautta sinne meriin yleensä päätyvät, niin tässä todellisuudessa siitä:
"Suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Näistä viidestä maasta tulee 60 prosenttia merten muoviroskasta. Yli 90 % merten muovisaasteista tulee kymmenestä Aasian ja Afrikan joesta. Suurimpia syypäitä merten muovittumiseen ovat kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, teollisuus, jätevedet ja turistit sekä puutteellinen jätehuolto. (Wikipedia)."
Jos syö yhden kotimaisen muikku-kalan, syö samalla 25 mikromuovi hiukkasta ja helposti yhdellä aterialla yli sata muovihiukkasta. Ehkä sitä pölyssä on kuitenkin vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ympäristössä on paljon hitaasti tuhoutuvaa materiaa kuten kivipölyä, myös lasipölyä.
Tanskan ympäristöministeriö tutkitutti 2018 erilaisten kassien valmistuksen, käytön ja loppusijoittamisen ympäristövaikutuksia laajemmin kuin vain ilmaston kannalta. Mukana olivat vaikutukset esimerkiksi otsonikerroksen ohenemiseen, myrkyllisyys ihmiselle, pienhiukkasten syntyminen, vesistöjä rehevöittävät ja happamoittavat vaikutukset ja luonnonvarojen kuluttaminen. Näin katsottuna muovikassi on ostoskassiksi entistä parempi vaihtoehto. Tanskalaistutkimuksen mukaan paperikassia pitää käyttää yli 40 kertaa, jotta sen ympäristövaikutus olisi yhtä pieni kuin muovikassilla. Puuvillasta valmistettua kangaskassia taas pitää käyttää peräti 7 100 kertaa, jotta sen ympäristövaikutus olisi yhtä pieni kuin muovikassin. Jos käy kaupassa neljä kertaa viikossa, puuvillakassia pitäisi käyttää noin 30 vuotta, jotta se olisi ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Luomupuuvillasta valmistetun kassin koko elinkaaren mittaiset vaikutukset olivat vielä yli kaksi kertaa suuremmat kuin tavallisesta puuvillasta valmistetun kassin.
Lisään silti, että sopii myös muovikassikielto, mikäli se perustuu, ei vain joihinkin otteisiin, vaan laajaan otantaan tieteellisiä tutkimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelätkää sitä asbestiopölyä enemmän, jota asunnoissa on.
Ennen vuotta 1995 kaikissa rakennusmateriaaleissa käytettiin asbestia.
Asbesti ei pölyä mihinkään, koska kodin materiaaleissa on kapseloitu esim maaleihin.
Toisin kuin mikromuovi, jota pölyn lisäksi syömme elintarvikkeiden mukana, kuten lihan, kalan, juuresten jne. Lihatuotannossa mikromuovia eläimet saavat rehun mukana, joka päätyy lihaan, sama kaloissa.
Suomen sisä- ja pohjavesissä on korkeat mikromuovipitoisuudet jo kymmeniä vuosia. Ja tästä on paljon keskusteltu jo 80-90-luvulla.
Asbesti muutes pölisee asunnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä (its eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
1. Kuinka moni EU-maa on kieltänyt turkistarhauksen tai rajoittanut sitä?
Jo 15 EU-maata 27:stä on kieltänyt vähintään villieläinten tarhaamisen turkisten vuoksi: Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Luxemburg, Malta, Ranska, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tiukat rajoitukset ovat lopettaneet tarhauksen Saksassa kaikkien lajien osalta ja Ruotsissa kettujen ja chinchillojen osalta. Ranskassa ja Unkarissa on voimassa kiellot, jotka kieltävät muun muassa kettujen, minkkien ja supikoirien tarhaamisen.
Tanskassa on kiellettyä tarhata kettuja ja lisäksi siellä oli kiellettyä minkkien kasvatus koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Väliaikainen kielto johti siihen, että monet tarhaajat vaihtoivat alaa esimerkiksi mansikanviljelyyn ja oluenpanoon. Espanjassa uusia minkkitarhoja ei saa enää perustaa. Jäsenmaita, joissa turkistarhauskielto on parlamentaarisessa käsittelyssä, ovat Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola ja Espanja. Puola on yksi maailman suurimmista turkistuottajamaista, ja silti turkistarhauskielto on siellä hyväksytty jo ala- ja ylähuoneessa. Kielto vaatii vielä presidentin hyväksynnän ja alahuoneen äänestyksen.
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/usein-kysyttya-turk…
7. Minkälaisissa olosuhteissa turkiseläimet elävät turkistarhoilla?
Turkistarhassa naalilla, ketulla tai supikoiralla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,255 m2. Jos tila vaatimuksia verrataan eläintarhoihin, on niissä ketuilla, supikoirilla ja naaleilla oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m2.
Turkiseläimet kasvatetaan verkkopohjaisissa metallihäkeissä. Tavallisimmin häkit on sijoitettu rinnakkain niin sanottuihin varjotaloihin, jotka ovat sivuiltaan avoinna olevia katoksia. Viime aikoina myös hallikasvatus on yleistynyt erityisesti minkkien kasvatuksessa. Myös halleissa eläimet elävät vastaavissa verkkohäkeissä.
Ketuilla on oltava häkissä verkosta tehty makuuhylly. Pesäkoppi on kettuemojen käytössä ainoastaan pentujen syntymän ja hoidon ajan. Lisäksi kettuhäkissä on oltava esimerkiksi puukapula pureskelua varten. Minkeillä on käytössä pesäkoppi ympäri vuoden. Pesäkopissa on oltava kuivikkeita, yleisimmin olkea. Osa minkeistä kasvatetaan kaksikerroksissa häkeissä, joissa on myös toinen kerros eläinten käytössä.
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/usein-kysyttya-turk…
14. Vaarantaako turkistarhaus luonnon monimuotoisuutta?
Turkistarhaus on vuosien saatossa vaikuttanut tuhoisasti luonnon monimuotoisuuteen. Turkistarhaus on vastuussa joidenkin lajien katoamisesta ja uhanalaistamisesta.
Vieraslajien leviäminen on todettu yhdeksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. 18:sta Euroopan haitallisimmaksi määritellystä vieraslajista kolmasosa on tarkoituksella tai vahingossa levinnyt luontoon turkistarhoilta: esimerkiksi minkki ja supikoira.
EU:ssa supikoira on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä. Suomi on kuitenkin hakenut poikkeusluvan supikoirien tarhaamiselle. Espanjassa minkki on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä.
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/usein-kysyttya-turk…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen polyesterisukan osuma lattiaan tai vastaavan tekokuitupaidan päälle laittaminen pelkästään vapauttaa tuhansia ellei miljoonia mikromuovipartikkeleja ilmaan.
Ympäristöystävällisiä olisivat vain aidot turkistuotteet, mutta Vihreiden mukaan niiden käyttöä tulee vähentää ja lopettaa, eikä lisätä.
Yksinkertaistusta, todellisuudessa on lukuisia muitakin vaihtoehtoja kuten puuvilla, pellava, kumi, hamppu, bambu, korkki, rami (kiinanruoho), kangas, viskoosi jne.
Vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos vain viitsii tutkia.
Kannattaa ulkoilla paljon jos kotona on niin epäterveellistä.
Oh no!
Anyways