Suurin osa päiväkodinjohtajista rajoittaisi päivähoito-oikeutta
Elsa Tuppurainen
helsingin sanomat
Kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudun suurten päiväkotien johtajista olisi valmis rajoittamaan lasten päivähoito-oikeutta.
Helsingin Sanomien vuodenvaihteessa tekemään kyselyyn vastasi 22 päiväkodinjohtajaa, joista 10 oli Helsingistä, 11 Vantaalta ja yksi Espoosta. Kysely lähetettiin kaikkiaan 42 päiväkodin johtajalle.
Vastaajista neljätoista rajoittaisi subjektiivista päivähoito-oikeutta. Seitsemän piti nykyistä tilannetta hyvänä. Yksi ei ottanut kantaa.
Viisitoista vastaajaa rajoittaisi vanhempain- tai hoitovapaalla olevan vanhemman oikeutta tuoda isommat lapsensa kokopäivähoitoon ilman tarveharkintaa.
Yhdentoista mielestä työttömänä kotona olevalta vanhemmalta voisi tarvittaessa rajata oikeutta kokopäivähoitoon. Yhden mielestä myös vanhemman loma riittäisi rajaamisen perusteeksi.
" Päivähoidon tarpeen pitäisi perustua lapsen tarpeeseen enemmän kuin vanhempien oikeuteen saada päivähoitopaikka. Joillekin vanhemmille on syntynyt käsitys, että lapsi ' pitää' viedä päivähoitoon tai että lapsi jää jotain paitsi ollessaan kotona vanhemman kanssa" , kirjoitti eräs päiväkodinjohtaja.
Rajoittamista esitettiin myös tilanteessa, jossa työssäkäyvien tai opiskelevien vanhempien lapset eivät saa hoitopaikkaa.
Monen mielestä rajoituksissa olisi kuitenkin huomioitava sosiaaliset ja lastensuojelulliset perusteet sekä monikulttuuriset perheet, joiden yli kolmivuotiaat tarvitsevat päivähoitoa kielen oppimisen takia.
Oikeuden rajoittamista kannattavista moni tähdensi, että oma koti on alle kolmivuotiaalle pääsääntöisesti paras hoitopaikka.
Joitakin liialliseksi koettu käyttö tuohdutti. " 1¿2-vuotias lapsi tuodaan hoitoon jopa kello 7¿17 väliseksi ajaksi. Ja äiti on kotona vauvan kanssa. On surullista nähdä päivähoidossa olevan lapsen alakulo asian johdosta."
Toisen mielestä jotkut vanhemmat eivät ajattele vanhemman lapsen oikeutta tutustua uuteen perheenjäseneen. " Lapselle syntyy tällöin helposti ulkopuolinen olo ja käyttäytymiseen tulee uhmaa ja raivonpurkauksia, joita vanhemmat eivät aina ymmärrä."
Kommentit (94)
Ja mitenkäs sitten terveydenhuolto, vanhukset, koulutus yms? kuka ne maksaa? Kun ei tämä meidän järjestelmämme perustu siihen omaan napaan tuijottamiseen..
Ja on paljon perheitä jotka eivät maksa sitä 1/3 osaa..
Kotona olevasta vanhemmasta saatavat verotulot eivät ole ylensä kaksiset verrattuna työsskäyvään ja vielä kunnallinen päivähoitopaikka sihen päälle niin ei ole ihme, että asia herättää keskustelua. Toiset maksavat, toiset nauttivat.
esikoinen on silloin 3 ja hyvin sosiaalinen, hän on pari päivää viikossa 9-14.30, josta varmaankin nukkuu pari tuntia. Aion kuitenkin palata töihin parin vuoden kuluttua ja olisi typerää repäistä lapsi irti ryhmästä ja totutella sitten parin vuoden kuluttua uudestaan päiväkotielämään. Lapsi on ollut 1,5 vuotiaasta asti n. 3 päivää tai vähemmän viikossa hoidossa koska olen opiskellut. Meillä kuitenkin satsataan yhdessä oloon, eli silloin kun olemme yhdessä olemme vanhempina kunnolla läsnä. Kenen mielestä lapseni kärsii tästä järjestelystä? MIkä olisi parempi vaihtoehto? Rakkautta meillä annetaan yllinkyllin ja esikoista ei sysätä sivuun uuden vauvan takia.
Vain yksi kommentoija on ottanut esille sen, että jos esikoisen ottaa pois hoidosta, ei todennäköisesti saa häntä enää ainakaan samaan paikkaan uudestaan.
Itselleni tämä ei ole ajankohtaista, mutta luulisin, että jos on hyvä hoitopaikka se tekisi mieli pitää (esim. viemällä esikoista silloin tällöin hoitoon + pitämällä lomia välillä).
Jos paikan luovuttaa pois, riskinä on saada myöhemmin kahdelle lapselle eri hoitopaikat (esikoiselle uusi) vaikkapa tunnin matkan päästä toisistaan, tai ei paikkaa ollenkaan.
Jos tämä onnistuttaisiin korjaamaan jollain takuupaikkasysteemillä, useampi varmasti ottaisi esikoisen/vanhemmat lapset kokonaan kotiin kun on vauvalomalla.
Laman jälkeenkö?
----
Kannatan subjektiivista oikeutta yli 3-vuotiaille lapsille ja eritoten 4-5-vuotiaille mutta heillekin max. 3 päivää viikossa à 5 h esimerkiksi.
Alle 3-vuotiaan paikka on kotona jos vanhempikin on sitä. Toisaalta työttömän on VAIKEA keskittyä työnhakuun jos kotona on lapsi. Epävarmuus hoitopaikan saamisesta voi vaikuttaa epäsuotuisasti työnhakuun tai työn vastaanottamiseen. Näin ajattelisin ainakin itse.
Äitini sitä olisi aika hermona jos ei tietäisi mihin hoitopaikkaan lapsi joutuu ja voiko työtä ollenkaan ottaa vastaan!
Eli sinänsä minä kyllä puolustan päivähoito-oikeutta koska minusta se on naisen tasa-arvolle hyvä juttu. Miehet ne kyllä jatkavat työntekoa lapsista huolimatta kuten ei mitään olisi tapahtunutkaan mutta miten monella NAISELLA _HUONO PÄIVÄHOITOTILANNE vaikuttaa siihen miten kauan hän on kotona lasten kanssa?
Itse lykkäsin kaksosten hoitoonvientiä vuodella kun tiesin, että ainut paikka mitä kunnalla oli tarjota oli HUONO pph...:(((. Tarkoitan tällä sitä, että ymmärrän niitä jotka haluavat pitää isommat lapsensa myös hoidossa jos ovat kerran saaneet hyvän paikan ja tietävät kuitenkin kohta taas palaavansa työelämään.
Kyllä laki lähtee edelleenkin siitä, että päävastuu lapsen hyvinvoinnista on vanhemmilla. On vanhempien asia päättää tarvitseeko lapsi päivähoitoa vai ei, he kun parhaiten tietävät mikä on perheen tilanne, toisin kuin päiväkotitädit tai av-mammat.
Jos jotkut lusmut käyttävät subj. oikeutta hyväkseen vieden sinne lapsensa säilöön lomien ajaksi tms, niin ei hyvää systeemiä tämän vähemmistön takia pidä lakkauttaa!
Jos subj. oikeus lakkautettaisiin tai sitä alettaisiin rajoittaa, niin se lisäisi byrokratiaa (jonkunhan se päivähoidon tarve pitää arvioida) ja alueellista epätasa-arvoa (persaukiset kunnat asettaisivat tiukemmat kriteerit hoitopaikan saannille, rikkaat kunnat taas pysyisivät vanhassa systeemissä). Sitäkö halutaan??? Mammat täällä sahaavat omaa oksaansa, jälleen kerran.
Mitä epävarmaa siinä on, että työtön työllistyessään joutuu pohtimaan, saako lapsi hoitopaikan? Sitä oikeutta ei kukaan poista, että kunta järjestää paikan sellaisessa tapauksessa KAHDESSA viikossa. Paikka siis löytyy ja äiti pääsee töihin.
Ei aina välttämättä viereisestä lähitarhasta, hyvin usein kuitenkin jostain asuinalueen päiväkodista. Joskus valitettavasti kauempaa...Silloin on vain asennoiduttava tilanteeseen. Jos töihin meno kannattaa, sitä uhrautuu jonkin aikaa myös viemään lasta kauemmaksi hoitoon. Aina voi laittaa sitten siihen lähipäiväkotiin hakemuksen vetämään ja ottaa paikan vastaan, kun vapautuu.
Tiedän useita päiväkoteja, joista lapsiryhmissä on " virike" paikoilla jopa puolet lapsista. Ja tätä subjektiivista hoito-oikeutta käytetään valitettavasti hyväksi enemmän, kuin mitä useat vanhemmat ovat valmiita mielessään myöntämään.
Päiväkotien henkilökunta tietää todellisen tilanteen ja on hyvä asia, että ovat uskaltaneet alkaa kyseenalaistamaan tätä hoito-oikeutta.
lastensuojelulliset syyt) selityksiä sille miksi alle 3v viedään hoitoon.
Olin pienten, alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Siellä oli eräs lapsi, jonka äiti oli vauvan kanssa kotona. Minä oli joka päivä 8-16 " töissä" ja tämä lapsi oli AINA siellä kun minäkin. Isä toi hänet aamulla ja haki illalla. Perhe asui n. 200m:n päässä pk:sta, joten ei olisi ollut äidillä pitkä matka hakea. Sitä en kylläkään tiedä, oliko tällä äidillä masennusta tai muuta ettei jaksanut esikoista hoitaa vauvan ohella.
Jotkut lapset ovat oikeasti pitkän päivän hoidossa vaikka toinen/molemmat vanhemmista kotona päivät.
kotiäideille, jotka kotona vauvan kanssa. Tämä korotus voitaisiin välttää, jos äidillä lääkärin/ päiväkodin johtajan suositus, että vanhemman lapsen parempi paikka on pk:ssa kuin kotona. Esim jos äidillä masennus. päiväkotiin voisi noilla korotus erotuksilla ostaa jotain kivaa lapsille. nykyisin, kun pk:ssa on raha tiukilla, eikä lelujakaan uusita riittävän usein.
äidin jonka mies hoitaa aina isomman lapsen päiväkottiin viennit. eli mies vie aamulla lapsen klo7.30 hoitoon ja hakee klo16.30!!! Äiti sitten vauvan kanssa hoitaa taloutta. Välillä kieltämättä on tullut mieleen, että miksi niitten piti hankkia se toinen lapsi? Kyseessä ei ole mikään mielenterveystapaus.
heti kun päiväkoti aukesi, haki kun meni kiinni. Autolla, päiväkoti noin 200 metrin päässä. Äiti sitten kotona nuoremman kanssa. Lapset nyt 4,5 ja 2,5 eikä äiti ole koskaan ollut yksin yhtään päivää niin, että molemmat lapset hänellä. Viikonloppuisin mummo hoitaa molempia lapsia.
johtaja hoki koko ajan että alle kolmevuotiaan paikka on kotona, alle kolmevuotias ei tarvitse virikkeitä. Pyysi myös miettimään yön yli haluanko todellakin hakea alle kolmevuotiaalle lapselle paikkaa päiväkodista.
Eli ainakin tämä täti pyrki selkeästi karsimaan hoitopaikan hakijoita ahdistamalla ja syyllistämällä. Päivähoitotilanne oli tuolloin tiukka, kuten usein nytkin, joten olisi päässyt työssään helpommalla jos hakijoita vähemmän.
Itsellä oli huono mieli lapsen jättämisestä hoitoon, mutta rahallisesti ei ollut vaihtoehtoja. Lähin pph olisi ollut hankalan matkan päässä, pk oli vieressä. Itkin kyllä ja syyllistin itseäni, " kiitos" kyseisen johtajan. Vieläkin tulee paha mieli kun ajattelen.
Jestas mitä ääliöitä, jotka ovat heti tietävinään perheen asiat. Voihan tuonkin perheen hoitokuviolle olla jokin aivan järkevä syy, vaikka se ulkopuolisten silmissä näyttäisikin oudolta.
Vierailija:
Olin pienten, alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Siellä oli eräs lapsi, jonka äiti oli vauvan kanssa kotona. Minä oli joka päivä 8-16 " töissä" ja tämä lapsi oli AINA siellä kun minäkin. Isä toi hänet aamulla ja haki illalla. Perhe asui n. 200m:n päässä pk:sta, joten ei olisi ollut äidillä pitkä matka hakea. Sitä en kylläkään tiedä, oliko tällä äidillä masennusta tai muuta ettei jaksanut esikoista hoitaa vauvan ohella.Jotkut lapset ovat oikeasti pitkän päivän hoidossa vaikka toinen/molemmat vanhemmista kotona päivät.
Ja yhdellä vastaanottokäynnilläkö se lekuri sitten päättelee tarviiko lapsi päivähoitoa vai ei? Pitääkö siinä tutkia sekä äiti että lapsi?
Miettikää vähän mitä nämä teidän ehdotukset merkitsevät käytännössä!
äidin masennuksen perusteella, kai hänellä on silloin jo hoitava lääkäri?? Ei ole iso vaiva tältä ruksitella yksi todistus. Tai voisihan se sama lääkärintodistus kelvata, millä sairauspäivärahaakin hakee. Ei tulisi tippaakaan lisätyötä kenellekään.
Näin on, sillä kaikista hallinnollisista päätöksistä on kansalaisella oltava valitusoikeus. Joten uskokaa tai älkää, kyllä päivähoito-oikeuden rajaaminen teettää lisätyötä kuntien hallinnossa. Ja se taas maksaa kun pitää palkata lisää porukkaa käsittelemään ja ennenkaikkea ARVIOIMAAN päivähoitohakemuksia, joten säästöä ei tule. Pelkästään lisää byrokratiaa.
tietty, että vanhemmat olisivat oikeasti vanhempia...
Pitäisi myös olla sellaista vanhemmaksi valmentamiskoulutusta!
Vierailija: