Moni ei edes ymmärrä miten epäterveellinen ruoka oikeasti vaikuttaa ihmiseen, siis kuinka iso haitta siitä oikeasti on

Itellä tuntuu olevan toisinpäin. Aloitin taas uutena vuotena terveellisen elämäntavan ja jo nyt masentaa ja väsyttää, vaikka olen syönyt viikon erittäin terveellisesti: vain paljon erilaisia kasviksia, kalaa ja oliiviöljyä. Paljon pirteämpi ja mieleltäni iloisempi ja virkeämpi olen silloin, kun syön mitä sattuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hampurilainen vaikuttaa minuun positiivisesti.

Hampurilainen tekee minusta huonovointisen. Pystyn syömään yhden tai kaksi haukkausta ja sitten menee jätteisiin. Hampurilaiset maistuvat minun suussani pahalle. 

Jos sinulle käy näin, se on tietysti tosi hyvä sinulle. Siis ainakaan jos et haluaisikaan syödä hampurilaisia, niin on tietysti kaikista parasta estoa sille että ne ovat sinusta pahoja. Tiedät varmaan, että se on silti poikkeuksellista noin päin.

Usein terveellisen ruuan valistajat ihmettelevät, että ei heistä itsestään ole hyvää sokeri/suola/rasva/mikä milloinkin. Ovat että miten teistä voi maistua hyvälle ruuat ja herkut, joiden makua ja koostumusta useimmiten valmistajien tiedemiehet nimenomaan hiovat niin, että ne olisivat ihmisistä mahdollisimman herkullisia ja koukuttavia.

Sellaisen, joka ei ole koskaan välittänyt sokerista, on niin helppoa nakella niskojaan meille sokeririippuvaisille. Heillä ei ole koskaan vaikeuksia lopettaa sokerin syöntiä yhteen suupalaan, kun taas meikäläiseltä vaatii kaikkein suurinta ponnistusta lopettaa juuri tuossa vaiheessa. Joko syön sokeria todella paljon tai sitten en ollenkaan. Jälkimmäinen on nyt (taas) menossa, olen onnistunut pääsemään irti koukusta, eikä sokeri siksi edes kiinnosta. Pitää vain muistaa olla syömättä ensimmäistä suupalaa, niin pysyn kaidalla tiellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketä kiinnostaa? 

Kaikki kuolee, jotkut aikaisemmin, jotkut myöhemmin, mutta varmaa on se että kaikki kuolee joskus.

Voit elää vaikka kuinka terveellistä elintapaa ja silti kuolet seuraavana päivänä kun nukut. 

Voit elää vaikka kuinka huonoilla elintavoilla ja silti elät maailman vanhimmaksi. 

Mitä tahansa voi sattua eli miksi ketään kiinnostaisi koska emme elä ikuisesti?

Kaikki kuolee, mutta miksi elää sellaista elämää, että on koko ajan väsynyt, turvonnut ja huono olo?

Se ei ole normaalia. Terve ihminen ei reagoi ruokaan noin, vaikka söisi huonosti. 

Teini-iässä ja vielä kaksikymppisenä voikin syödä mitä vain. Mutta nelikymppisenä elimistö ei enää siedä sokereita yms. yhtä hyvin ja siinä kohtaa on hyvä katsoa ruokavaliota vähän tarkemmin.

Ihana muistutus! Näin talvella tekee mieli kaikkea missä on paljon energiaa. Olin hyvin erossa karkeista, mutta flunssassa tuli mähkittyä kaikkea. Nyt on finnejäkin kauheasti - kiitos sokerin.

Joidenkin vitamiinien, kivennäisaineiden ja elektrolyyttien puutoksiin voi kuolla.

Jep

Huomasin itse miten paljon pirteämpi olen eikä ole päänsärkyä yms kun jätin sokerin kokonaan pois. Ei enää karkkia tms makeaa. Nykyään himoitsen suolaista ja hedelmiä kuten mandariinia banaania yms. Laihduinkin jo 10 kg kuukaudessa.

Toisinaan se hyvä olo voi olla kiinni jostain muusta kuin syömisen laadusta. Vatsani voi hyvin viikon-kahden tunturivaelluksen aikana, vaikka ruoka ei kovin kummoista olekaan (salaatit ja tuorejutut puuttuvat). Mutta siellä liikutaan ja ollaan raittiissa ilmassa. Se sama ruoka voi turvottaa kotona, jossa ollaan työn äärellä eikä pääse liikkumaan niin paljon. Joten on ihan yksilöllistä mikä yhdistelmä kenelläkin tuo vireyttä ja hyvää oloa.

Kuinka monella on näillä ruoan hinnoilla varaa syödä niin terveellisesti kuin haluaisi? 

Vierailija kirjoitti:

Itellä tuntuu olevan toisinpäin. Aloitin taas uutena vuotena terveellisen elämäntavan ja jo nyt masentaa ja väsyttää, vaikka olen syönyt viikon erittäin terveellisesti: vain paljon erilaisia kasviksia, kalaa ja oliiviöljyä. Paljon pirteämpi ja mieleltäni iloisempi ja virkeämpi olen silloin, kun syön mitä sattuu. 

Eli et taida syödä juurikaan hiilihydraattia? Terveellistä ei kyllä ole joidenkin ravintoaineiden poistaminen yhtäkkiä kokonaan! Pari perunaa sinne lautaselle kans ja ruisleipäsiivu, niin ei väsytä. 

Vierailija kirjoitti:

Toisinaan se hyvä olo voi olla kiinni jostain muusta kuin syömisen laadusta. Vatsani voi hyvin viikon-kahden tunturivaelluksen aikana, vaikka ruoka ei kovin kummoista olekaan (salaatit ja tuorejutut puuttuvat). Mutta siellä liikutaan ja ollaan raittiissa ilmassa. Se sama ruoka voi turvottaa kotona, jossa ollaan työn äärellä eikä pääse liikkumaan niin paljon. Joten on ihan yksilöllistä mikä yhdistelmä kenelläkin tuo vireyttä ja hyvää oloa.

En tiedä mitä teet vaellusten ulkopuolella, mutta stressi on oletettavasti tunturivaelluksella perusarkea matalammalla tasolla. Ja sillä on vaikutusta kaikkeen ihmisen terveydessä. Myös ravitsemukseen liittyviin valintoihin.

Taas sarjassamme, koska minä niin kaikki muutkin.

Itse syön niin terveellisesti kuin ikinä mahdollista. Lenkkeilyä ja kuntosalitreeniä useamman kerran viikossa. Lapsuuden kodissa nämä jo oppinut.

Itken välillä kävellessäni ja haaveilen kuolemasta.

Empatia-kykyä voi kehittää..

Vierailija kirjoitti:

Ketä kiinnostaa? 

Kaikki kuolee, jotkut aikaisemmin, jotkut myöhemmin, mutta varmaa on se että kaikki kuolee joskus.

Voit elää vaikka kuinka terveellistä elintapaa ja silti kuolet seuraavana päivänä kun nukut. 

Voit elää vaikka kuinka huonoilla elintavoilla ja silti elät maailman vanhimmaksi. 

Mitä tahansa voi sattua eli miksi ketään kiinnostaisi koska emme elä ikuisesti?

Kannattaisi kiinnostaa.

Mieluummin elän vaikka 50 vuotta hyvävointisena ja kykenevänä tekemään asioita joita haluan, kuin 100 vuotta voiden huonosti ja tuntien itseni sairaaksi, kotona maaten. Muiden ihmisten avun armoilla elellessä ei telkkarin katselu, karkit ja pullat paljon lämmitä.

Eihän tuota voi ihan noin päätellä. Itsekin syön terveellisesti ja, jos erehdyn syömään pikaruokaa, mulla menee vatsa aivan sekaisin ja tulee siitä johtuvaa huonovointisuutta, väsymystä jne. Mutta, jos syö aina sitä pikaruokaa, suolisto tottuu ja pystyy käyttämään sen pikaruoankin hyväksi. Siis tottakai terveellisesti syövät voivat paremmin kuin epäterveellisesti syöväy, mutta ei se ero ihan noin dramaattinen ole.

Olen kyllä huomannut ruokavalion merkityksen terveydelleni, ja huomannut radikaalisti, miten ruokavalion muutos on parantanut oloani ja vointiani. Ja olen hyvin kiitollinen, että näin on käynyt. Olen myös huomannut sen, ettei tästä asiasta kannata lähteä keskustelemaan kenenkään kanssa, koska siitä ei tule muuta kuin pahaa mieltä ja riitaa. Silti olen saanut kuulla työpaikan lounastauolla hyvinkin typeriä kommentteja ruuistani juuri niiltä ihmisiltä, joiden lounas on lihapiirakka ja nakit. Minulle on ihan ok, jos joku syö noin, mutta uskomattoman typerää tulla viskomaan terveellisemmin syöville ihmisille jotain viherpiipero-läppää.

Tähän pätee taas se muinainen Soitinmenojen sketsi jossa talon rouva halusi tarjota perheelle taatusti terveellistä syötävää joka on kaloritonta,maidotonta ,suolatonta,sokeritonta,rasvatonta ja jossa ei ole yhtään kalaa=kulhollinen jäänpaloja.Laihtuminen on varmaa ja kyllä tällä elää kunnes kuolee ja tuhkauurnaan pääsee mikäli tuhkaa jää, lets rock for that!

Vierailija kirjoitti:

Hyvin todennäköisesti AP ei hänkään elä yli 100-vuotiaaksi, eli sitten miten terveellisesti tahansa. Tai ei ainakaan yli 120-vuotiaaksi. Eikä erinomaisella voinnillaan saavuta mitään merkittävää elämänsä aikana.

Hieman nyt ohi tämä kommenttisi. Eiköhän se ap:n pointti ollut se, että miltä tuntuu tässä ja nyt. Onko sillä sitten väliä elääkö 60 vuotta vai 100 vuotta, jos ne 60 vuotta elää hyvällä ruokavaliolla hyvävointisena ilman elämäntapavaivoja ja -sairauksia? 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella on näillä ruoan hinnoilla varaa syödä niin terveellisesti kuin haluaisi? 

Tätä väitettä en vaan ymmärrä! Olen pienituloinen ja tällä hetkellä työtönkin ja silti syön ja ruokin perheeni terveellisesti. Hevi-osasto on kaupan edullisin osasto! 

Onkohan siitä nyt pari vuotta kun tämä valtakunnan tunnettu heinänsyöjä Sirkka Sumari sai sydänlaakin vaikka kuinka oli elänyt terveellistä elämää että ei ne pajun oksat ja koivunlehdetkään ruokavaliossa välttämättä autuutta tuo.

Olen ikäni viitannut kintaalla kaikille suosituksille ja dieeteille, koska olen luottanut kroppani ja oloni kertovan, mitä tarvitsen. En esimerkiksi nuorenakaan syönyt aamiaista, aivan sama, miten sitä hehkutettiin tärkeänä. Toki jos olen hotellissa, menen aamiaisellekin, kun tarjolla on samaan hintaan kaikkea hyvää.

OIen luontaisesti jollain pätkäpaaston tyyppisellä, koska en koe tarvetta tankata koko ajan. Olen vahvasti sekasyöjä, syön kaikkea muuta paitsi äyriäisiä. Hampurilaiset ja pitsat ovat mielestäni pahoja, koska vehnäjauho ei suussani maistu kovin hyvältä, en siis syö vaaleaa leipää. Kauraleipää joskus, mutta ei sekään kummoiselta maistu ruisleivän rinnalla. Puuroja yms. syön jos joku muu keittää, itse en viitsi. Aamiaisen syön joskus 11 aikaan ja se saattaa olla vaikka jauhelihakeitto.

Makeasta en juuri välitä, joskus syön jäätelöä. Keksipaketti, jonka ostin iltapäiväkahvin kanssa alkaa vanhentumaan. Syön mieluummin makean mandariinin, mutta jos sattuukin kitkerä se siirtyy miehen syötäväksi. En tykkää. Kaikkea vihreää sen sijaan himoitsen, kurkkua syön sellaisenaan kuten myös salaattia.

Tiedostan olevani onnekas, kun luontaisesti syön mitä haluan ja se sattuu olemaan terveellistä. Mutta ajattelen myös, että se johtuu siitä, että en ole sekaantunut lukemaan mistään, miten minun pitäisi syödä. Iän myötä on tullut kilojakin, vaatekoko on vaihtunut entisestä 36 nyt 38 ja massuakin on. Pidän sitä luonnollisena kehityksenä, ei lähes kuuskymppinen toki voikaan enää näyttää parikymppiseltä ja miksi sitten pitäisi?