Viikkoja 12+, ja nyt jo supistelee
Odotus on edennyt vasta 13. viikolle, ja olen jo noin viikon ajan tuntenut supistuksia, sellaisia kivuttomia mahan kovettumisia. Niitä on tullut lähes joka päivä, lähinnä esikoisen rattaita ylämäkeen lykkiessä, vesijuostessa ja jopa tavallisesta juoksusta.
Lääkärineuvolassa kohdunsuu oli ihan tavallinen ja viikkojen mukainen.
Onko mulla kohtalotovereita? Onko välittömänä vaarana ennenaikainen synnytys? Rauhallisesti varmaan kannattaa ottaa, mutta onko mitään muita keinoja auttaa tilannetta?
Kommentit (5)
Kiitos vastauksesta.
Esikoisesta supistuksia ei ollut juuri laisinkaan (syntyi sektiolla) koko raskauden aikana, mitä nyt loppupuolella noita mahan kovettumisia vähän. Menikö sulla noi aikaisin alkaneet supistelut ohi keskirauskaudessa? Kyllähän kai kaikilla on sellaisia vaarattomia harjoitussupistuksia, mutta kun mulla tulee näitä joka päivä...
Soittaisin neuvolaan, mutta kun on nämä pyhät...
Mulla on supistellut kaikista kolmesta raskaudesta jo aikaisilla viikoilla, tästä kolmannesta alkoi jo 7. viikolla. Kaikki on loppuun saakka kestäneet, tai siis ainakin ne kaksi ekaa, tästä viimeisimmästä ei nyt vielä tiedä (rv 29. menossa). Mutta toisilla siis vaan on supisteluherkempi kohtu, niinkuin mullakin, ei välttämättä mitenkään vakavaa. Kannattaa kuitenkin neuvolaan soitella jos ei sullakaan ekassa raskaudessa supistellut.
Esikosta kivuttomat supparit alkoi viikolla 16 -> viikolla 18 muuttuivat kipeiksi. Vkolla 20 kohdunsuu oli sormelle auki ja vietin yön sairaalassa tipan jatkona. Sain tuolloin supistuksia estävän lääkityksen ja söin sitä raskauden " loppuun" (vkolle 36) asti. Tyttö syntyi käynnistetyllä synnytyksellä pari viikkoa etuajassa. Synnytys käynnistettiin muista syistä, eikä mitenkään liittynyt supistuksiin.
Nyt kakkosta odottaessa supistukset alkoi vkolla 14 ja menin samantien lääkäriin hakemaan lääkityksen. Nyt sit popsitaan taas pillereitä. Kohdunsuu ei ainakaan vielä ole auennut, et mitään kummempaa vaaraa ei ole. Inhottaviahan nuo on, mut lääkkeet auttaa onneksi aika paljon.
Suoranaista vaaraa ei ilmeisestikään ennenaikaisista supistuksista ole, mikäli eivät aiheuta kohdunsuun pehmenemistä ja avautumista. Se mitä olen monesti ihmetellyt, on että mikseivät lääkärit anna lääkitystä supistuksiin, jos ovat kipeitä tai häiritsevät elämää. Kun kuitenkin on todistetusti hyviä ja käyttökelpoisia lääkkeitä, jotka eivät vaikuta milläänlailla vauvaan, ainoastaan helpottavat äidin oloa. Aina vaan sanotaan että ota rauhassa, mutta miten esim pienten sisarusten kanssa otat rauhallisesti?
~Murmutti 26+4
Ehkä mun kohdusta on vaan tullut jotenkin supistusherkempi... Synnytysten väliksi kun on tulossa vajaa 2 vuotta, niin ehkä kohtu ei ole vielä ihan palautunut edellisestä. (Täällä keittiölääkärinä pohdiskelen)
Sanopa muuta, tuo rauhallisesti ottaminen ei ole lainkaan helppoa päälle 1v:n kanssa, jota pitää vielä melko paljon nostella jne. Pakkohan sitä on kuitenkin tehdä normaaleja kotiaskareita, eikä vain maata sohvalla. Samaten mielelläni harrastaisin liikuntaa, ja nyt jo harmittaa, jos en voikaan. Edellisessä raskaudessa oli sama homma (verenvuotoriskin takia), ja kunto kyllä romahti.
En kyllä osaa noista riskeistä ennenaikaisuuteen sanoa, mutta esikoista odottavana kyllä säikähdin kun eilen 14+6 tuli joitain suppareita. En edes aluksi tunnistanut niitä niiksi, mutta sit aloin tarkkailla ja kovaksihan se meni. Ei oo silleen koskenu, mutta tuntuu epämiellyttävältä ja kylkiin vähän vihlonu. Säikähin sen takia enimmäkseen kun supistuksia ei todellakaan oo osannut vielä odottaa eikä niitä oo edes ajatellut muuten kun " sitten joskus" -ajatuksilla..
Mutta sulla on kyllä tosi ajoissa noi tulleet. Oliko esikoisessa noin ajoissa? Pitää varmaan vaan ottaa rauhallisesti eikä rehkiä liikaa, voi tietysti äitinä olla aika hankalaa olla nostelematta ja niin.. Kannattaa tietty neuvolasta kysyä että mitenkäs nytten toimitaan.