Työtön. Kouluttaudu hoiva-avustajaksi. Pääset heti töihin.
Minulla on rajoitteita, mutta hoivaajista on pulaa ja minulle muokattiin työ, jota pystyn tekemään.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Hoiva-avustajan tutkinnon tulisi olla pakollinen työttömyyden pitkittyessä, kun on selvää ettei oma ala työllistä yrityksistä huolimatta. Ratkaistaan yhdessä Sote kriisi.
Ongelmhana ei monilla aloilla ole, etteikö itse ala työllistäisi. Ala ei työllistä nimenomaan työttömiä eikä ijkääntyviä. Osaamisista ja kokemuksista riippumatta.
Jos kerran itse ongelmat ovat tiedossa, miksei korjata niitä, sen sijaan että korjataan työttömiä, jhoissa ei useinkaan edes ole korjaamista?
"Mitä järkeä maisterin papereilla hakea amikseen? Miksei sitten sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi samantien, jos kerran sille alalle aikoo suunnata? Tai vaikka fysioterapeutiksi, toimintaterapeutiksi tai kuulontutkijaksi? Kaikista noista on pulaa, joten miksi ihmeessä tuolla pohjalla kouluttautuisi lähihoitajaksi, tai vielä vähemmän hoiva-avustajaksi?"
Eihän siinä olekaan järkeä. Mutta jankkaavat saavat siitä tyydytystä, että joku itseään parempi saataisiin pudotettua omia huonompiin hommiin.
Hoiva-avustajaksi voit opiskella oppisopimuksella eli saat palkkaa koko ajan. Palkka lisineen noin 2500-3000e, minusta ihan ok palkka.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä järkeä maisterin papereilla hakea amikseen? Miksei sitten sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi samantien, jos kerran sille alalle aikoo suunnata? Tai vaikka fysioterapeutiksi, toimintaterapeutiksi tai kuulontutkijaksi? Kaikista noista on pulaa, joten miksi ihmeessä tuolla pohjalla kouluttautuisi lähihoitajaksi, tai vielä vähemmän hoiva-avustajaksi?"
Eihän siinä olekaan järkeä. Mutta jankkaavat saavat siitä tyydytystä, että joku itseään parempi saataisiin pudotettua omia huonompiin hommiin.
Joku itseään parempi :,D ai niinkuin pitkäaikaistyötön maisteri joka ei suostu menemään mihinkään muihin töihin? Jees..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on varmaan mennyt maisterisus hattuun, mutta minua turhauttaa ja harmittaa kuulla pari vuotta valmistumsieni jälkeen, että joo hakeuduppa opiskelemaan lähihoitajaki tai hoitoavustajaksi. - Joo, Varmasti on verraten hyvin töitä tarjolla mutta kannattioa opsikella maisteriksi ensin. Eikä kiinnostusta lisää yhtäämn se, että huomautellaan, että mitäs menit opiskelemaan väärää alaa. Tai kuinka vaan pitäsi mennä peilin eteen ja myöntää olevansa erityisen tyhmä kun kuvittelen aiempien opintojeni merkitsevän jotain, jota joku voisi arvostaa.
No tämä. Olen myös maisteri, ja muutakin on tullut opiskeltua. Kielitaito on erittäin monipuolinen ja hyvä, ja työkokemusta on paljon ja eri aloilta, vaativistakin paikoista. Nyt olen koulunkäynninohjaajana. Muuhun en vissiin kelpaa.
Työpaikan saamista ei ratkaise koulutus, edes maisterius, tai työkokemuskaan, jos se ei ole oikeanlaista. Ainoa asia, mikä työnantajaa/ työhakemusten lukijaa kiinnostaa, on se mitä osaat. Mikä on ydinosaamisesi. Jos et osaa sitä hakemukseesi selvästi sanoittaa, niin ohi menee. Aivan turhia ovat lehtijutut siitä miten joku maisteri ei pääse edes haastatteluun, vaikka on lähettänyt satoja hakemuksia ja syynä on tietenkin joku syrjintäepäily iästä ihon väriin.
Hakija kelpaa siihen työpaikkaan, johon hänellä on tarvittava osaaminen ja vahvempana kuin muilla hakijoilla sopivan asenteen kera. Maisterius sinänsä ei pätevöitä yhtään mihinkään.
"os et osaa sitä hakemukseesi selvästi sanoittaa, niin ohi menee. "
Ahaa, siis hakemuksenteon osaaminen onkin tärkeämppää kuin itse osaaminen! Mikä jottei, kyllä se toki sujuu ja käy. Sääli tietty niitä, jotka jää rannalla sitten sen osaamisen kanssa, jolla ne hommat oikeasti tehtäisiiinkin.
Toisaalta, tähän mennessä työelämässä vastaantulleista harvalla sitä on muutenjkaan kovin kehuttavasti ollut, aika monen kohdalla on tullut ihmeteltyä, mitenköhän nuo ovat oikein paikalleen päässeet.
Nyt tosin taisi selvitä sekin.
Olen kyllä työttömänä miettinyt uudelleen kouluttautumista, mutta olen pikemminkin harkinnut hakeutuvani lukemaan liiketaloutta ja johtajuutta.
Vierailija kirjoitti:
Hoiva-avustajan tutkinnon tulisi olla pakollinen työttömyyden pitkittyessä, kun on selvää ettei oma ala työllistä yrityksistä huolimatta. Ratkaistaan yhdessä Sote kriisi.
No sehän on ratkaisu työvoimapulaan, kun pakotetaan alalle joku, jolla ei ole mitään mielenkiintoa hoitaa ihmisiä. Toki tuoltakin välttyy, jos sinne on joku testi, ja sitä ei vain läpäise...
Vierailija kirjoitti:
En kouluttaudu. Mun luonteella ei hoivailla ketään
Sama. Liian vaikea tourette, saisin mummot itkemään ja kenkää minuutissa
En hae, koska:
Fyysinen rasitus: Hoiva-avustajat voivat kokea fyysistä väsymystä, koska työhön voi liittyä raskaiden esineiden nostamista, asiakkaiden avustamista liikkumisessa ja toistuvia fyysisiä tehtäviä.
Henkinen kuormitus: Hoiva-avustajat kohtaavat usein tilanteita, jotka voivat olla emotionaalisesti haastavia, kuten asiakkaiden sairastumiset tai jopa heidän kuolemansa. Tämä voi aiheuttaa henkistä kuormitusta ja stressiä.
Epäsäännölliset työajat: Hoiva-avustajan työaikataulu saattaa olla epäsäännöllinen, koska monet hoivatyöt vaativat ympärivuorokautista saatavuutta. Tämä voi vaikeuttaa oman aikataulun hallintaa ja perhe-elämää.
Alhainen palkka: Hoiva-alan työntekijät voivat kohdata alhaisia palkkoja verrattuna työmäärään ja vastuuseen. Tämä voi vaikuttaa taloudelliseen vakauttaan ja tyytyväisyyteen työnantajaan.
Välineiden ja resurssien puute: Hoiva-avustajat voivat kohdata tilanteita, joissa resurssit, kuten henkilöstö, aika ja välineet, eivät ole riittäviä tarpeisiin nähden. Tämä voi vaikeuttaa tehokasta työskentelyä ja laadukasta hoivaa.
Riski sairastua: Hoiva-avustajat voivat altistua erilaisille tartuntataudeille ja terveysriskeille, etenkin jos he työskentelevät terveydenhuollon ympäristössä. Tämä lisää heidän riskiään sairastua itse.
Asiakkaiden aggressiivinen käyttäytyminen: Joissakin tilanteissa hoiva-avustajat voivat kohdata asiakkaita, joilla on haastava käyttäytyminen, kuten aggressiivisuutta tai väkivaltaisuutta. Tämä voi olla henkisesti ja fyysisesti uuvuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä työttömänä miettinyt uudelleen kouluttautumista, mutta olen pikemminkin harkinnut hakeutuvani lukemaan liiketaloutta ja johtajuutta.
Työttömällä ei tästä ole mitään hyötyä, kuten useimmista muistakaan opinnoista.
Kukaan ei halua työtöntä, koska tämä on työtön ja todistanut siten osaamattomuutensa. Aukotonta. Työtön halutaan vain tekemään joitain alimmaisia paskahommia, silloinkin jonnekin muualle.
Ne kauppakorkean Johtamisen ja organisoinnin laitoksen opinnot ei peliä ratkaise. Tullakseen otetuksi vakavasti, osaamisen pitää olla myös sosiaalisesti oikein arvottuneessa paketissa, mikä "työtön" ei ole. Esim. Bourdieulla ja Foucault'illa on näihin liittyen melko ansiokasta sanottavaa.
Mää en koska en halua, olen mieluummin työtön.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä järkeä maisterin papereilla hakea amikseen? Miksei sitten sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi samantien, jos kerran sille alalle aikoo suunnata? Tai vaikka fysioterapeutiksi, toimintaterapeutiksi tai kuulontutkijaksi? Kaikista noista on pulaa, joten miksi ihmeessä tuolla pohjalla kouluttautuisi lähihoitajaksi, tai vielä vähemmän hoiva-avustajaksi?"
Eihän siinä olekaan järkeä. Mutta jankkaavat saavat siitä tyydytystä, että joku itseään parempi saataisiin pudotettua omia huonompiin hommiin.
On siinä sen verran järkeä, että jos maisterin papereilla ei pääse vuosiin töihin eikä myöskään osaa työllistää itseään, niin kyllä siinä tilanteessa ihmisen pitää alkaa jo nöyrtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on varmaan mennyt maisterisus hattuun, mutta minua turhauttaa ja harmittaa kuulla pari vuotta valmistumsieni jälkeen, että joo hakeuduppa opiskelemaan lähihoitajaki tai hoitoavustajaksi. - Joo, Varmasti on verraten hyvin töitä tarjolla mutta kannattioa opsikella maisteriksi ensin. Eikä kiinnostusta lisää yhtäämn se, että huomautellaan, että mitäs menit opiskelemaan väärää alaa. Tai kuinka vaan pitäsi mennä peilin eteen ja myöntää olevansa erityisen tyhmä kun kuvittelen aiempien opintojeni merkitsevän jotain, jota joku voisi arvostaa.
No tämä. Olen myös maisteri, ja muutakin on tullut opiskeltua. Kielitaito on erittäin monipuolinen ja hyvä, ja työkokemusta on paljon ja eri aloilta, vaativistakin paikoista. Nyt olen koulunkäynninohjaajana. Muuhun en vissiin kelpaa.
Työpaikan saamista ei ratkaise koulutus, edes maisterius, tai työkokemuskaan, jos se ei ole oikeanlaista. Ainoa asia, mikä työnantajaa/ työhakemusten lukijaa kiinnostaa, on se mitä osaat. Mikä on ydinosaamisesi. Jos et osaa sitä hakemukseesi selvästi sanoittaa, niin ohi menee. Aivan turhia ovat lehtijutut siitä miten joku maisteri ei pääse edes haastatteluun, vaikka on lähettänyt satoja hakemuksia ja syynä on tietenkin joku syrjintäepäily iästä ihon väriin.
Hakija kelpaa siihen työpaikkaan, johon hänellä on tarvittava osaaminen ja vahvempana kuin muilla hakijoilla sopivan asenteen kera. Maisterius sinänsä ei pätevöitä yhtään mihinkään.
Mutta osaamista ei saa ilman kokemusta. Koulusta tulee vain 10 % osaamisesta. Kun kukaan ei työllistä ilman kokemusta, ei tule osaajia. Kaikki odottavat, että osaaminen hankintaan ensin muualla eli jonkun muun pitää kouluttaa tekijät. Joillakin aloilla ei tarvitse mitään osaamista tai homman oppii nopeasti. Silti vaaditaan pitkä kokemus, vaikka siitä ei ole relevanttia hyötyä, esim. tietyt perustradenomihommat. Toisaalta, joillakin on kokemusta mutta silti osaaminen puuttuu, kun työkokemus on lähinnä ollut hengailua ja siipeilyä.
Jos olisin 30v nuorempi, voisin hakeakin. Ei sinne varmaan mitään vertaistukea palkata...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä työttömänä miettinyt uudelleen kouluttautumista, mutta olen pikemminkin harkinnut hakeutuvani lukemaan liiketaloutta ja johtajuutta.
Työttömällä ei tästä ole mitään hyötyä, kuten useimmista muistakaan opinnoista.
Kukaan ei halua työtöntä, koska tämä on työtön ja todistanut siten osaamattomuutensa. Aukotonta. Työtön halutaan vain tekemään joitain alimmaisia paskahommia, silloinkin jonnekin muualle.
Ne kauppakorkean Johtamisen ja organisoinnin laitoksen opinnot ei peliä ratkaise. Tullakseen otetuksi vakavasti, osaamisen pitää olla myös sosiaalisesti oikein arvottuneessa paketissa, mikä "työtön" ei ole. Esim. Bourdieulla ja Foucault'illa on näihin liittyen melko ansiokasta sanottavaa.
Höpö höpö, ei työttömyys ole merkki osaamattomuudesta. Itsellä työttömyys johtuu lomautuksesta. Minulla on hyvä CV ja saisin varmasti omankin alan töitä ennen pitkää, mutta kaipaan uranvaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä järkeä maisterin papereilla hakea amikseen? Miksei sitten sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi samantien, jos kerran sille alalle aikoo suunnata? Tai vaikka fysioterapeutiksi, toimintaterapeutiksi tai kuulontutkijaksi? Kaikista noista on pulaa, joten miksi ihmeessä tuolla pohjalla kouluttautuisi lähihoitajaksi, tai vielä vähemmän hoiva-avustajaksi?"
Eihän siinä olekaan järkeä. Mutta jankkaavat saavat siitä tyydytystä, että joku itseään parempi saataisiin pudotettua omia huonompiin hommiin.
On siinä sen verran järkeä, että jos maisterin papereilla ei pääse vuosiin töihin eikä myöskään osaa työllistää itseään, niin kyllä siinä tilanteessa ihmisen pitää alkaa jo nöyrtyä.
Mistä päättelit, että kyseinen henkilö on ollut vuosikausia työttömänä? Jos ei saa töitä, niin silloin ensin kannattaa miettiä, miten parantaa osaamista omalla alallaan. Esimerkiksi olisiko vaikka lisäkouluttautuminen paikallaan, vai voisiko mahdollisesti harkita jopa yrittäjyyttä. Löytyisikö töitä muista kaupungeista tai ulkomailta? Tai miettiä millä muulla alalla voi soveltaa hyvin omaa osaamista. Sen sijaan hakeutuminen hyvällä koulutuksella johonkin hoiva-avustajaksi on täysi uraitsemurha, johon kukaan järkevä ihminen ei ryhdy.
Älä hae jos ei ole mitään kutsumusta tähän työhön. Lähihoitajaksikin pääsi yhteen aikaan vaikka mitä narsisteja, kun vähennettiin testejä. Alalla nykyään esim.tummaihoisia, jotka ei välitä, taikka ymmärrä hygieniasta yhtään mitään,nähty on. Hyi hitto sanon vaan. Aina löytyy näitä että hakekaa ihmeessä,töitä on. 632