Miten olette päässeet eroon isovanhemmilla vietettävästä joulusta?
Äitini haluaa meidät joka joulu heille. Tämä on todella kiva ajatus, mutta en millään haluaisi mennä. Äiti on marttyyriluonne, eli koko joulun saa kuunnella valitusta kun äiti on yksin kaiken tehnyt (tosiasiassa minä olen kyllä aina apuna ja maksan osan ruuista) ja siinä latistuu joulutunnelma tehokkaasti.
Olen yrittänyt ehdottaa joulua meillä, mutta se ei käy. Olen myös yrittänyt ehdottaa että viettäisivät miehensä kanssa kaksistaan joulun ja poikkeaisivat vaikka kahville, mutta "sitten ei tule mitään joulua".
Haluaisin viettää joulua omalla porukalla ilman, että äiti kitisee asiasta vielä tammikuun puolessa välissä. Onko joku onnistunut tällaisessa?
Kommentit (310)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastun influenssaan/koronaan/ noroon/ koleraan/mustaan surmaan pari päivää ennen aattoa ja kuumetta on 42 astetta,
Mä taas en tajua yhtään tällaista valehtelemista. Hirveän epäkohteliasta muita kohtaan. Miksei voi vaan reilusti sanoa, että olemme jouluna omassa kotona.
Olen eri, mutta ohiksena:
Siksi, että se ei vaan käy. Olen kokeillut, ei toiminut. Aattona vauva heräsi, kun idiootti perheeni mekkaloi oven takana. Äiti silmät punaisina rääkyi miten hylkään heidät... Vauva oli alle viikon vanha, mutta oli pakko lähteä lapsuudenkotiin. Jossa riideltiin tuon takia koko päivä. Ei ole ikinä hävettänyt yhtä paljon, kuin silloin kun näin ne naapurieni ilmeet:(
Joistain äideistä vain tulee ihan hirveitä jouluisin. Ja s
Onko jollain sellaista isää joka järjestää koko suvulle joulun yksin? Ei oo tainnut näkyä..
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa se äitienne vihaaminen. Äidit on kiukkuisia koska yrittävät tehdä kaikkensa, että muilla olisi ihana joulu. Kunnia äideille, eikä tää ainainen vihaaminen. Suomessa puuttuu kokonaan semmoinen käsite, kuin vanhempien ja varsinkin äidin arvostaminen.
Jos nyt pinna palaa tai itku pääsee niin ei ole maailmanloppu. Annatte äidille halin ja sanotte että kiitos.
Entäs ne pikkulasten äidit, jotka haluaisivat tehdä omille lapsilleen sen ihanan taianomaisen joulun. Eivätkä mennä kuuntelemaan mummon itkua ja kiukuttelua jouluksi.
Pääsin eroon kertomalla, että emme tule. Jos kysytään nykyään olenko ajatellut mitä tekeväni jouluna, kerron että olemme omassa kodissa. Siinä se.
Rajanvetokeskustelut vanhempien kanssa (voiko minua määrätä mitä minun pitää tehdä) käytiin myöhäisessä teini-iässä, ja olivat hyvin nopeasti ohi. Vanhempani olivat tässä normaaleja ihmisiä. Aika äkkiä he ymmärsivät, että en ole enää heidän holhouksessaan oleva lapsi, enkä heidän jatkeensa. Varsinkin kun muutin kotoa, aikuiselle ihmiselle on turha yrittää motkottaa miten hänen pitäisi elää elämäänsä kuten vanhempi haluaa.
Mutta minun vanhempani ovatkin, puutteistaan huolimatta, normaaleja ihmisiä. Joidenkin tässä ketjussa kuvattujen vanhempien käytös on täysin skitsoa ja persoonallisuushäiriöistä. Sääliksi käy, että tuollaisen lapsuuden perheen kanssa joudutaan kestämään.
Tehdään aina yhdessä joulu, toivottavasti vielä monta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastun influenssaan/koronaan/ noroon/ koleraan/mustaan surmaan pari päivää ennen aattoa ja kuumetta on 42 astetta,
Mä taas en tajua yhtään tällaista valehtelemista. Hirveän epäkohteliasta muita kohtaan. Miksei voi vaan reilusti sanoa, että olemme jouluna omassa kotona.
Olen eri, mutta ohiksena:
Siksi, että se ei vaan käy. Olen kokeillut, ei toiminut. Aattona vauva heräsi, kun idiootti perheeni mekkaloi oven takana. Äiti silmät punaisina rääkyi miten hylkään heidät... Vauva oli alle viikon vanha, mutta oli pakko lähteä lapsuudenkotiin. Jossa riideltiin tuon takia koko päivä. Ei ole ikinä hävettänyt yhtä paljon, kuin silloin kun näin ne naapurieni ilmeet:(
Järkyttävää ja vielä taivuit tuohon. Tuohan on jo sairasta toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa se äitienne vihaaminen. Äidit on kiukkuisia koska yrittävät tehdä kaikkensa, että muilla olisi ihana joulu. Kunnia äideille, eikä tää ainainen vihaaminen. Suomessa puuttuu kokonaan semmoinen käsite, kuin vanhempien ja varsinkin äidin arvostaminen.
Jos nyt pinna palaa tai itku pääsee niin ei ole maailmanloppu. Annatte äidille halin ja sanotte että kiitos.
Entäs ne pikkulasten äidit, jotka haluaisivat tehdä omille lapsilleen sen ihanan taianomaisen joulun. Eivätkä mennä kuuntelemaan mummon itkua ja kiukuttelua jouluksi.
Ole hyvä ja järjestä. Varoituksen sananen kuitenkin että siinä voi taianomaisuus unohtua kun yksin kaiken järkkäät.. mutta kuka estää?
Jo on outoa. Itse voisin jopa ilahtua, jos aikuiset lapseni perheineen ilmoittaisivat, että viettävät yhden jouluaaton omassa kodissaan kaikessa rauhassa. Olisi vaihtelua kerran aikuiselämässään tehdä ja kattaa ruoat vain kahdelle, eikä viidelletoista. Nauttia joulusta ilman aikatauluista sopimista, ilman pukin hankkimista ja hirveää meteliä. Toki jos lapseni haluavat minun ruokapöytäni ääreen, niin onhan se toisaalta mukavaakin nähdä kaikki joululomalla. Rakastan perhettäni, enkä halua heidän tuloaan torjua. Mutta kamalaa, jos he eivät edes haluaisi tulla ja luulevat minun loukkaantuvan! Olen kyllä sanonut, että en loukkaannu, jos haluavat jouluaaton olla jossain muualla, mutta että ovat tervetulleet meillekin.
Luoja varjelkoon mua höyrähtämästä, jos lapsenlapsia tulee. Pidän riskiä pienenä, en ole mummukuumeinen enkä jouluihminen. Tytär on tervetullut joulupöytään, jos haluaa poiketa, ja yhtä tervetullut joku toinen kerta, ellei ehdi, halua tai jaksa. Joulurauhaa toivoisi kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsumalla heidät meille joulupyhiksi. Ovat jo iäkkäitä.
Meillä eivät ole iäkkäitä, mutta eivät suostu kotoa liikahtamaan. Ei myöskään toiminut ilmoitus että ollaan kotona. Sinä vuonna äiti mietti koko joulukuun ja pitkälle tammikuuhun miten kurjasti hänet hylkäsin ja miten heillä meni koko joulu pilalle.
Tuollaiseen marttyrointiin ei ole kuin yksi vaihtoehto: sanot äidillesi hyvin tiukasti, että nyt sinä lopetat tuon marttyyritouhun, märinän ja syyllistämisen. Etkä jatkossakaan kuuntele ensimmäistäkään yritystä aloittaa sitä, vaan torppaat saman tien. Saatat joutua toistamaan toimenpiteen muutaman kerran, mutta lopulta äitisi oppii, kun et vaan anna periksi..
Muuten juuri näin. Mutta tuollaisten vanhempien kanssa, toimenpide toistetaan useita satoja kertoja vähintään muutaman vuoden ajan. Se on väsytystaistelua, jonka syyllistävä vanhempi on tottunut vuosikymmenien ajan voittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastun influenssaan/koronaan/ noroon/ koleraan/mustaan surmaan pari päivää ennen aattoa ja kuumetta on 42 astetta,
Mä taas en tajua yhtään tällaista valehtelemista. Hirveän epäkohteliasta muita kohtaan. Miksei voi vaan reilusti sanoa, että olemme jouluna omassa kotona.
Itse en ole valehdellut mutta ymmärrän hyvin, että on ihmisiä, joiden kohdalla tämä voi olla ainoa siedettävä taktiikka.
Minä ja puolisoni vuorottelimme aikoinaan jouluja vanhempiemme luona (pitkä etäisyys joten ei mahdollista olla kummassakin paikassa aattona). Siitäkin aina vuoron perään toisen vanhemmat olivat järjettömän pettyneitä ja vatvoivat ja voivottelivat asiaa koko joulukuun ja suurimman osan marraskuutakin. Ei sellaista jaksa kuunnella ja uskon, että jos tuolloin
Ja miksi ei voi vuorotella? Me ollaan lähes joka joulu eri paikassa sukulaisissa ja aina on ollut kivaa. Ollaan myös vietetty mökkijouluja, mutta hauskinta on kun on paljon porukkaa.
Minusta meinaa kuoriutua marttyyri pirttihirmu, jos alan oman perheen kesken joulua viettämään. Pääsen helpommalla kun menen vierailulle.
Moni pikkulapsen vanhempi voisi ajatella sen siltä kantilta? Saa ehkä itsekin syödä rauhassa kun joku muu katsoo tenavien perään ym..
"Onko jollain sellaista isää joka järjestää koko suvulle joulun yksin? Ei oo tainnut näkyä.. "
Mulla on. Vanhempani erosivat kun olin 16 ja isä on siitä asti järjestänyt jouluja yksin. Ja myös koko suvulle. Pöydässä on voinut olla kymmeniä ihmisiä: Minä ja perheeni, molemmat veljeni perheineen, isovanhempani, tätini, setäni ja muutama yksinäinen sukulainen. Joskus pyytää apua järjestelyihin. Esim käymään aattoaamuna kaupassa tai leipomaan tms.
Ja ei todellakaan ole ap:n äidin kaltainen. Tekee rauhaksiin sitä ruokaa ja koristelee. Ja tunnelma on aivan mahtava. Kaikilla on aivan superihanaa, on lämmin tunnelma, mahtavaa ruokaa ja ehdottomasti parhaat joulumuistot on isän luota. Isä on hyvällä tuulella aattona, ei muistele miten hän teki sitä tai tätä kaikkien eteen.
Tänä vuonna mennään isän luokse taas pitkästä aikaa jouluksi ja kaikki ovat aivan innoissaan. Myös isä. On suunnitellut joulua jo marraskuusta asti.
Aloimme viettää joulua omassa kodissamme, kun perheemme kasvoi ja kaksi lasta syntyi. Vanhempani asuivat aika lähellä, joten pistäydyimme aina aattona heidän luonaan viemässä pikku lahjat ja toivottamassa hyvää joulua. Äitini yritti naama nirpallaan ja huulet väpättäen syyllistää meitä siitä, ettemme viettäneet koko aattoa heidän kanssaan. Sanoin rauhallisesti, että meitä on viisi sisarusta, jotka kaikki tulevat käymään vanhempien luona joulunpyhinä, kukin ennalta sovittuun aikaan. "Aikuisten lasten" kannattaa ottaa järki käteen ja viettää joulu rauhallisesti omilla ehdoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa se äitienne vihaaminen. Äidit on kiukkuisia koska yrittävät tehdä kaikkensa, että muilla olisi ihana joulu. Kunnia äideille, eikä tää ainainen vihaaminen. Suomessa puuttuu kokonaan semmoinen käsite, kuin vanhempien ja varsinkin äidin arvostaminen.
Jos nyt pinna palaa tai itku pääsee niin ei ole maailmanloppu. Annatte äidille halin ja sanotte että kiitos.
Entäs ne pikkulasten äidit, jotka haluaisivat tehdä omille lapsilleen sen ihanan taianomaisen joulun. Eivätkä mennä kuuntelemaan mummon itkua ja kiukuttelua jouluksi.
Ole hyvä ja järjestä. Varoituksen sananen kuitenkin että siinä voi taianomaisuus unohtua kun yksin kaiken järkkäät.. mutta kuka estää?
Pienille lapsille saa joulun järjestettyä helpommin mitä vaateliaille aikuisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa se äitienne vihaaminen. Äidit on kiukkuisia koska yrittävät tehdä kaikkensa, että muilla olisi ihana joulu. Kunnia äideille, eikä tää ainainen vihaaminen. Suomessa puuttuu kokonaan semmoinen käsite, kuin vanhempien ja varsinkin äidin arvostaminen.
Jos nyt pinna palaa tai itku pääsee niin ei ole maailmanloppu. Annatte äidille halin ja sanotte että kiitos.
Entäs ne pikkulasten äidit, jotka haluaisivat tehdä omille lapsilleen sen ihanan taianomaisen joulun. Eivätkä mennä kuuntelemaan mummon itkua ja kiukuttelua jouluksi.
Ole hyvä ja järjestä. Varoituksen sananen kuitenkin että siinä voi taianomaisuus unohtua kun yksin kaiken järkkäät.. mutta kuka estää?
Eiköhän siinä perheessä ole isäkin järjestämässä ja lisäksi lapsille riittää lopulta aika yksinkertaiset jutut. Ei ole mikään pakko siivota, leipoa ja kokata hiki päässä yötä myöten uupumukseen asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa se äitienne vihaaminen. Äidit on kiukkuisia koska yrittävät tehdä kaikkensa, että muilla olisi ihana joulu. Kunnia äideille, eikä tää ainainen vihaaminen. Suomessa puuttuu kokonaan semmoinen käsite, kuin vanhempien ja varsinkin äidin arvostaminen.
Jos nyt pinna palaa tai itku pääsee niin ei ole maailmanloppu. Annatte äidille halin ja sanotte että kiitos.
Entäs ne pikkulasten äidit, jotka haluaisivat tehdä omille lapsilleen sen ihanan taianomaisen joulun. Eivätkä mennä kuuntelemaan mummon itkua ja kiukuttelua jouluksi.
Ole hyvä ja järjestä. Varoituksen sananen kuitenkin että siinä voi taianomaisuus unohtua kun yksin kaiken järkkäät.. mutta kuka estää?
En itse ainakaan koe joulua mitenkään raskaana. Päin vastoin oli ihana tehdä itse ruuat, päättää mitä syödään, milloin syödään ja olla ihan rauhassa. Enkä todellakaan ymmärrä mistä äiti kaikki vuodet on kiukutellut. Ei ollut kauheaa ollenkaan. Toki annoin lasten osallistua omalla tyylillään, enkä vaatinut että joka porkkana on säntillisesti saman kokoisiin palasiin pilkottu. Enkä suuttunut vaikka lasten kattama pöytä ei ollut aivan sisustuslehden sivuilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa se äitienne vihaaminen. Äidit on kiukkuisia koska yrittävät tehdä kaikkensa, että muilla olisi ihana joulu. Kunnia äideille, eikä tää ainainen vihaaminen. Suomessa puuttuu kokonaan semmoinen käsite, kuin vanhempien ja varsinkin äidin arvostaminen.
Jos nyt pinna palaa tai itku pääsee niin ei ole maailmanloppu. Annatte äidille halin ja sanotte että kiitos.
Entäs ne pikkulasten äidit, jotka haluaisivat tehdä omille lapsilleen sen ihanan taianomaisen joulun. Eivätkä mennä kuuntelemaan mummon itkua ja kiukuttelua jouluksi.
Ole hyvä ja järjestä. Varoituksen sananen kuitenkin että siinä voi taianomaisuus unohtua kun yksin kaiken järkkäät.. mutta kuka estää?
No se oma äiti, joka itkee ja uhriutuu kuukausitolkulla, jos ei mene sinne?
Vierailija kirjoitti:
"Onko jollain sellaista isää joka järjestää koko suvulle joulun yksin? Ei oo tainnut näkyä.. "
Mulla on. Vanhempani erosivat kun olin 16 ja isä on siitä asti järjestänyt jouluja yksin. Ja myös koko suvulle. Pöydässä on voinut olla kymmeniä ihmisiä: Minä ja perheeni, molemmat veljeni perheineen, isovanhempani, tätini, setäni ja muutama yksinäinen sukulainen. Joskus pyytää apua järjestelyihin. Esim käymään aattoaamuna kaupassa tai leipomaan tms.
Ja ei todellakaan ole ap:n äidin kaltainen. Tekee rauhaksiin sitä ruokaa ja koristelee. Ja tunnelma on aivan mahtava. Kaikilla on aivan superihanaa, on lämmin tunnelma, mahtavaa ruokaa ja ehdottomasti parhaat joulumuistot on isän luota. Isä on hyvällä tuulella aattona, ei muistele miten hän teki sitä tai tätä kaikkien eteen.
Tänä vuonna mennään isän luokse taas pitkästä aikaa jouluksi ja kaikki ovat aivan innoissaan. Myös isä. On suunnitellut joulua j
No hyvä. Hieno juttu ja onnittelut sinulle joulunhengetär iskästä! Ymmärtänet varmaan että kyseessä on poikkeusyksilö? Hyvää joulua teille .
Vietämme tänä vuonna joulun omassa kodissa, tervetuloa meille.
Miten sen voisi muuten ilmoittaa? Ei ole minusta kovinkaan vaikeaa.
Tuota vuorottelua ei selvästi pidä ikinä aloittaa, vaan heti ottaa linja että aatto ollaan omassa kodissa. Vinkkinä nuorille.