Syrjäytyneen, köyhän perheen äiti vastailee kysymyksiinne hetken.
Kysy ihan mitä vaan haluat meidän köyhien huonojen ihmisten elämästä, vastaan.
Kommentit (82)
Esim. oppisopimuksella.
Kyllä jokainen voi vaikuttaa elämäänsä jos vain tahtoo.
Että ei saa opintotukea eikä lainaa, eikä sossusta mitään vanhempien tulojen takia eikä vanhemmat maksa edes koulukirjoja.
Sellaista oli elämäni ala-ikäisenä.
Sitten olinkin jo äiti.
Nyt kai saisin sen opintotuen 200e vai mitä se nyt on, mutta silläkö me sitten muka eletään? Soskuun ei mennä, ei olla ikinä käyty eikä mennä.
AP
Nyt saan kotihoidontuen lisäosineen oisko joku 450e?
Ja nälkää nähdään jo nyt ajoittain.
Että ei kauheasti houkuttele :D
AP
Én mäkään saanut vanhemmiltani rahaa vaikka niillä onkin itsellään kyllä rahaa. Ja oikeasti, jos teidän iässä vetää sen johtopäätöksen että kun on muutaman vuoden yrittänyt saada töitä niin ei enää viiitsi, niin eipä tuollaisen työmoraalin porukkaa varmaan todella kukaan haluakaan palkata.
Ihan oikeasti, ottakaa nyt itseänne niskasta kiinni. Jos ei itsenne niin lastenne takia.
Kai ne opiskelijatkin saa samalla tavalla tukia kun te nyt nyhjäämällä kotona. Käsittämätöntä saamattomuutta.
Ja enemmän se on kuin että elelee kotihoidontuella.
Asutteko sossain syrjäseudulla kun ei töitä löydy?
Huono-osaisuus on valintanne, muttei lastenne valinta.
miksi surkutella asemaansa tällä palstalla. oppisopimuksella jos opiskelee, niin saa palkkaakin. Soskuun voi mennä, mekin siellä käymme, kun mies joutu työttömäksi, kun ei enää voi tehä alan töitä. oma on vikasi. Ei köyhillä pakko oo kurjaa olla jos asiat oikeen hoitaa oikealla asenteella.. Niin et mietippä vielä et mistä se kurjuus johtuu
Mutta se on LYHYT aika, ja jokainen joutuu sen muutaman vuoden kiristämään vyötä. Ei vain te. Silloin ei asuta kivoilla asuma-alueilla, ei syödä kalliita ruokia, ei käydä baarissa tai polteta tupakkaa, ei ostella tavaroita... ja sitten valmistutaan ja mennään töihin.
Helppohan se on noin sanoa niiden joilla itsellä on asiat hyvin!
Toki yritän tehdä kaikkeni lasteni eteen mutta tuntuu että ei tässä paljoa voi tehdä.
En uskalla ottaa senttiäkään lainaa, olen varma etten pääse töihin ja jos pääsen, maksaisin lainaa + 4 lapsen kulut ja mieheni ja itseni elämisen, ei kannata.
AP
Kalliimmaksi nimittäin tulette yhteiskunnalle tuolla lailla elämällä kuin jos opiskilisitte ja saisitte töitä. Muuttakaa PK-seudulle. Täällä saa töitä!
Olen miettinyt sitä itsekin, siellä olisi ilmeisesti esim. siivoustyötä ja kassatyötä tarjolla mitä me just haluttaisi.
Ei todellakaan ole kyse siitä ettei työtä haluttaisi, sitä ei vaan ole täällä, ei edes sitä siivous :(
AP
tuskin minä mitään hyvää koulutusta näillä älynlahjoilla saan :D
Voisin ehkä päästä jonkun lähärikoulun läpi jos oikein yrittäisin??
Opiskelu ei kiinnosta yhtään, pakko myöntää, työt kiinnostaa. Ja asia erikseen pääsisinkö mihinkään kouluun mun peruskoulun todistuksella.
AP
En tiedä, onko tämä nyt totta, vai ei, mutta vastailen kuitenkin. Sun miehes saa nyt oletettavasti työmarkkinatukea, vai mitä? Oppisopimuksella saa varmasti vähintään saman verran rahaa, luultavasti enemmän. Lisäksi monesti, kun on koulutus loppunut, saa jäädä samaan työpaikkaan töihin. Kannattaa käydä tutustumassa www.oppisopimus.net, sieltä löytyy paljon tietoa oppisopimuksesta ja lisäksi siellä on välityspörssi, jonka kautta voi löytää oppisopimuspaikkoja. Paikalliseen oppisopimustoimistoonkin kannattaa ottaa yhteyttä. Ei saa luovuttaa! Asiat kyllä järjestyy, kunhan löytää oikean tavan. Teille se voisi olla juuri tuo oppisopimus. Koulutus ei kestä ikuisesti, ja kunhan ala on sopiva, töitäkin löytyy. Ja viimeistään kun mies on töissä, voit sinäkin opiskella! :) Tsemppiä!
Ps. sossu kyllä maksaa muuton ja jopa työnhakumatkat. Ei se ole niin kovin kamalaa, jos jonkun kerran siellä käy rahaa pyytämässä, varsinkin, jos syy on niinkin hyvä kuin työ! :)
Voi kuule, hyvää työpaikkaa harvemmin saa ilman koulutusta. Kolme vuotta koulunpenkillä ei ole kovinkaan pitkä aika. Opiskelun on siis pakko kiinnostaa. Moneen kouluun pääsee vähän huonommallakin todistuksella. Ja lähihoitajilla (jos lähäri sitä tarkoittaa) ainakin riittää töitä. Itsekin olen 26v, töistä palannut takaisin kouluun, monen vuoden työntekemisen jälkeen. Ei se niin kovin kamalaa ole, kun pitää mielessä sen päivän, kun valmistuu ja pääsee kunnon töihin!
Hommasi vuokra-asunnonkin. Oletteko kokeilleet?
Toivoisin teille kaikkea hyvää - se että ylipäänsä haluat keskustella asiasta kertoo että sinulla on periaatteessa valmius myös tehdä jotain elämällesi.
En tiedä, onko tämä nyt totta, vai ei, mutta vastailen kuitenkin. Sun miehes saa nyt oletettavasti työmarkkinatukea, vai mitä? Oppisopimuksella saa varmasti vähintään saman verran rahaa, luultavasti enemmän. Lisäksi monesti, kun on koulutus loppunut, saa jäädä samaan työpaikkaan töihin. Kannattaa käydä tutustumassa www.oppisopimus.net, sieltä löytyy paljon tietoa oppisopimuksesta ja lisäksi siellä on välityspörssi, jonka kautta voi löytää oppisopimuspaikkoja. Paikalliseen oppisopimustoimistoonkin kannattaa ottaa yhteyttä. Ei saa luovuttaa! Asiat kyllä järjestyy, kunhan löytää oikean tavan. Teille se voisi olla juuri tuo oppisopimus. Koulutus ei kestä ikuisesti, ja kunhan ala on sopiva, töitäkin löytyy. Ja viimeistään kun mies on töissä, voit sinäkin opiskella! :) Tsemppiä!
Ps. sossu kyllä maksaa muuton ja jopa työnhakumatkat. Ei se ole niin kovin kamalaa, jos jonkun kerran siellä käy rahaa pyytämässä, varsinkin, jos syy on niinkin hyvä kuin työ! :)
Kiitos tsempityksestä!!!
AP
Siksi kun olen itsekin ollut rutiköyhä. Mutta niin siitä vaan on selvitty. Soskussa teidän kannattaisi opetella käymään. Ihan oikeasti. Et kai sä kuvittele että lopun ikäsi pusket lapsia maailmaan jotta pysyt kotihoidontuella? Älyttömän typerä ajatus! Mihin hiiten te edes sitten mahdutte asumaan? Kun ei teillä ole edes rahaa isompaan kotiin!
Suositukseni:
1. lopetatte lasten tehtailemisen heti
2. soskuun käymään
3. työvoimatoimistoon (äitiysloman jälkeen, et siis jää enää kotihoidontuelle) kyselemään oppisopimusta tai työpajatoimintaa ja mies mukaan kysymään työharjoittelusta (joo joo siitä maksetaan tosi huonosti, mutta muuten ei miehesi pääse ikinä töihin)
Minä väitän että asioidenne tila on vain ja ainoastaan teidän omaa syytänne. Pahoittelen tylyyttäni, mutta niin se vain on. Been there, done that!
Sossu tosiaan ihan oikeasti maksaa työnhakumatkat ja muutot ja kaikki, kun vaan käytte pyytämässä. Toki siihen täytyy sitten olla valmis selvittämään tulot ja menot, mutta sehän on selvää. Teillä varmasti on asiat niin "mallillaan", että sossu kyllä maksaa. Menkää vaan rohkeasti juttelemaan! Ne kyllä siellä selvittää sitten, mitä pitää tehdä.
Siksi kun olen itsekin ollut rutiköyhä. Mutta niin siitä vaan on selvitty. Soskussa teidän kannattaisi opetella käymään. Ihan oikeasti. Et kai sä kuvittele että lopun ikäsi pusket lapsia maailmaan jotta pysyt kotihoidontuella? Älyttömän typerä ajatus! Mihin hiiten te edes sitten mahdutte asumaan? Kun ei teillä ole edes rahaa isompaan kotiin!
Suositukseni:
1. lopetatte lasten tehtailemisen heti
2. soskuun käymään
3. työvoimatoimistoon (äitiysloman jälkeen, et siis jää enää kotihoidontuelle) kyselemään oppisopimusta tai työpajatoimintaa ja mies mukaan kysymään työharjoittelusta (joo joo siitä maksetaan tosi huonosti, mutta muuten ei miehesi pääse ikinä töihin)Minä väitän että asioidenne tila on vain ja ainoastaan teidän omaa syytänne. Pahoittelen tylyyttäni, mutta niin se vain on. Been there, done that!
Hyvä vitsi, laittaisin 9kk ikäisen hoitoon ja lähtisin työpajalle :D
Miehen voin kyllä usuttaa oppisopimuskoulutukseen ja itse voisin yrittää opiskella kunhan kuopus täyttää 3v. jos ei uutta vauvaa tule.
Anteeksi tylyyteni myös :D
AP
Hakenut duunia viimeiset 4v. eikä ole mitään löytynyt kummallekaan. Nyt ollaan jo luovutettu, ei jaksa enää yrittää.
Usko pois, kaikki mitä olis tehtävissä on tehty jo.
10v. päästä ollaan varmasti alkkiksia.
AP