Laatikot on tosi helppo tehdä itse, kuinka moni täällä tekee ne alusta asti itse?
Minä tein tänään valmiiksi punajuuri-aura laatikot, lanttulaatikot ja porkkanalaatikot. Huomenna imellytän perunalaatikot ja sitten aaton aattona paistan kinkun.
jonkun tiikerikakun pyöräytiän ehkä perjantaina ja rosollin sekä tioresalastin teen vasta aattona. Nuorimmaiset haluavat lihapullia ja perunamuussia, ne teen myös aattoaamuna. Lohi saa odottaa joulupäivään.
Kommentit (84)
Helppoahan niitä on tehdä itse, mutta kun yksin syö, ei kannata.
Älä tee tiikerikakkua. Se on kahvikakuista huonoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo? Juu ei ainakaan onnistuisi multa eikä onneksi tarvitsekaan. Inhoan ruoanlaittoa niin olisi painjaismaista tuollanen. Saarioisten laatikoilla mennään.
Minkä kuvittelet olevan se vaikein osuus?
juuresten kuoriminen/pilkkominen?
keittäminen kattilassa?
soseuttaminen?
maustaminen?
kerman/kananmunan/korppujauheen lisääminen?
sekoittaminen?
vuokaan kaataminen?
uuniin laittaminen?
ymmärrän, jos ihminen sanoo, ettei viitsi, on laiska, mutta että joku pokkana väittää ettei OSAA, se on jo vähän liikaa.
Jos olisi tarkka ohje, voisin tietysti yrittää, mutta onnistuisiko se siltikään - en jotenk
Et usko, eli itseluottamuksen puute on ongelmasi. Ei noiden sekoittaminen mitään ydinfysiikkaa ole, eli edes erityisen vaativaa kemiaa. Haastavin vaihe on paistaminen. Sitä parempaa, mitä pitempään paistaa miedossa lämmössä.
Mun mielestä on suorastaan loukkaus menneille polville tehdä elämästään hankalaa ja työlästä, vaikka maailmaan on kehitetty kaikkea, mikä helpottaa varsinkin naisten työtaakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Älä tee tiikerikakkua. Se on kahvikakuista huonoin.
Lapset tykkää ja ovat toivoneet sitä joten kyllä meinasin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on suorastaan loukkaus menneille polville tehdä elämästään hankalaa ja työlästä, vaikka maailmaan on kehitetty kaikkea, mikä helpottaa varsinkin naisten työtaakkaa.
Olen nainen, en koe ruuanlaittoa työtaakaksi vaan minusta on ihana suunnitella ja tehdä ruokia perheelle/lapsille.
Minusta olisi loukkaus isovanhempiani kohtaan tarjota tehdassotkuja, joista puuttuu täysin rakkaus. Minä laitan jouluruoat rakkaudella, en stressissä tai velvollisuudesta.
Meillä on iso porukka (15-20 henkeä vuodesta riippuen) joulupöydässä, joten sitä puuhaa ja säätämistä on siinä muutenkin ihan riittämiin. Ruokien suhteen oikaisen tilaamalla mahdollisimman paljon valmiina. Punajuuri-homejuustolaatikon teen itse, muut tulee pitopalvelusta. Perunalaatikkoa yritin joskus tehdä, mutta se ei imeltynyt kunnolla. En jaksa alkaa itse säätämään noiden kanssa.
Aiemmin väänsin myös kaikenlaisia hedelmä- ja taatelikakkuja ym., mutta eihän niitä kukaan ehdi ja jaksa syödä, joten nykyään teen vaan jonkun juustokakun tai vastaavan jälkiruuaksi.
Imellytys ei kyllä aina onnistu. Kuka syö kuivakakkua tänäpäivänä?
Vierailija kirjoitti:
Imellytys ei kyllä aina onnistu. Kuka syö kuivakakkua tänäpäivänä?
Ei onnistu, ei! Onneksi meillä ei kukaan kaipaa perunalaatikkoa yhtään enempää kuin lipeäkalaa, joten sitä meillä ei ole. Perunamuusia on, hyvistä puikulapotuista. Tänä päivänä kuivakakkua syö monikin. Tiikerikakku on arkikakkua, mutta meillä ei tehdä jouluksi enää mitään muutakaan. Joskus tein taatelikakun. Seuraavan kerran teen ehkä sitten, kun edelliset ovat hävinneet pakastimesta.
Ei meille kaikille ruuanlaitto ole työlästä ja vaivalloista. Hyvä ruoka on sen vähäisen vaivan arvoista!
Pirkan lanttulaatikko maksaa muutaman euron. Näillä sähkön hinnoilla kannattaa ostaa laatikot ja kinkkukin valmiina. Itse en edes pidä kuin graavilohesta, sienisalaatista ja lanttulaatikosta mitä tulee jouluruokiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on suorastaan loukkaus menneille polville tehdä elämästään hankalaa ja työlästä, vaikka maailmaan on kehitetty kaikkea, mikä helpottaa varsinkin naisten työtaakkaa.
Olen nainen, en koe ruuanlaittoa työtaakaksi vaan minusta on ihana suunnitella ja tehdä ruokia perheelle/lapsille.
Minusta olisi loukkaus isovanhempiani kohtaan tarjota tehdassotkuja, joista puuttuu täysin rakkaus. Minä laitan jouluruoat rakkaudella, en stressissä tai velvollisuudesta.
Itse olen sen verran edistynyt, että osaan ilmaista rakkautta muullakin kuin ruoalla. Yhteinen aika ja yhdessä tekeminen on minusta suurempi rakkaudenosoitus kuin keittiössä tuntikausia häärääminen. Äitini teki kaiken vaatteista lähtien itse, mutta siitä huolimatta en ole koskaan tuntenut itseäni tärkeäksi ja rakkaaksi.
Helppoa, jos on hyvät välineet. Minulla pieni keittokomero ja siinä aika paska vanha uuni. Ei kiitos.
Kaupasta saa niin hyviä, etten viitsi itse tehdä. Suosin kymppiä koska ovat laktoosittomia, gluteenittomia, vegaanisia. Käy siis kaikille.
Imellettyä perunalaatikkoa meillä ei syö kukaan. Teen joulupäiväksi sen tilalle kermaperunoita.
Aatto vietetään muualla.
Kaupan laatikot ovat niin hyvän makuisia etten ole keksinyt yhtään hyvää syytä lähteä itse tekemään. Kylmäsavut ja graavit asia erikseen. Oma tekemä on aivan eri maata mitä kaupan vastaavat.
Noissa oli järkeä vanhanaikaisessa leivinuuneissa. Nykyaikaisissa sähköuuneissa ei ole järkeä vääntää. Olen aikani tehnyt laatikoita, en tee enää. Syömme jouluna vihannekset ja perunat muussa muodossa.
Minä myös kasvatan lantut,porkkanat & perunat ja kokkaan laatikot......nämä ovat mielestäni itsetehtyjä.
Lanttulaatikko kannattaa tehdä alusta asti, kuoria ja keittää, soseuttaa ym. Parempaa kuin valmislaatikot.
Melkoinen kysymys. Enpä usko, että kukaan voi tietää, kuinka moni tekee laatikot alusta asti itse.
Teen itse kaikki muut paitsi perunalaatikon, koska en saanut sitä onnistumaan ja siitä jäi traumat joskus vuosia sitten. Ehkä sitäkin voisi pienellä määrällä kokeilla uudestaan. Kyllä nuo itse tehdyt on vaan niin paljon parempia ja leivinuunissa paistaessa niihin tulee omanlainen makunsa.
Mä yritin kerran tehdä imellettyä perunalaatikkoa, mutta se meni ihan penkin alle ja maistui kauhealta. Ei vissiin imeltynyt kunnolla. Sitten meillä oli sitä sotkua tolkuttomat määrät, koska kaikki laatikkoreseptit on tosi isoja.
Mieluummin ostan kaupasta, kun syöjiä on vähän ja välipäivinä ollaan reissussa.