Paljasta sinun salaiset työnhakuvinkkisi, joista ei kerrota oppaissa tai puhuta ääneen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Innokkuudella pääsee työhön mihin vain haluaa. Flegmaatikot eivät pääse.

Hahaha. Innostuin tässä hiljattain yhdestä avoimesta paikasta niin paljon, että satsasin hakemukseeni noin 10000%:sti. Tein todella persoonallisen ja näyttävän hakemuksen, ja esimerkkinä osaamisestani annoin firmalle ilmaiseksi esimerkki-ideoita.

En tiedä miten onnistuin saamaan itseni uskomaan, että saisin tuon paikan, mutta jostain syystä uskoin ihan täysillä, enkä päässyt edes haastatteluun. Ehkä karsiuduin jo heti alussa pois eikä kukaan edes katsonut sitä liitettä. Tai ehkä se oli kaikessa persoonallisuudessaan niin naurettava, että sille hirnuttiin rekryssä porukalla. En tiedä. Yritän päästä pettymyksestä yli - sehän oli vain yksi työpaikka! Mutta joo, jos innokkuudella pääsisi töihin, olisin siellä jo.

(Mielenkiintoista kuitenkin nähdä, tuleeko nuo esimerkki-ideani

Oliko avoin haku? Osa paikoista ei oikeasti hae työntekijää, vaan mainostaa itseään.

Joskus lahjakas työntekijä voi olla toiselle uhka. He miettivät omaa etuaan, ei firman.

Haluaisitko työpaikkaan, jossa EI arvosteta älykkyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Innokkuudella pääsee työhön mihin vain haluaa. Flegmaatikot eivät pääse.

Hahaha. Innostuin tässä hiljattain yhdestä avoimesta paikasta niin paljon, että satsasin hakemukseeni noin 10000%:sti. Tein todella persoonallisen ja näyttävän hakemuksen, ja esimerkkinä osaamisestani annoin firmalle ilmaiseksi esimerkki-ideoita.

En tiedä miten onnistuin saamaan itseni uskomaan, että saisin tuon paikan, mutta jostain syystä uskoin ihan täysillä, enkä päässyt edes haastatteluun. Ehkä karsiuduin jo heti alussa pois eikä kukaan edes katsonut sitä liitettä. Tai ehkä se oli kaikessa persoonallisuudessaan niin naurettava, että sille hirnuttiin rekryssä porukalla. En tiedä. Yritän päästä pettymyksestä yli - sehän oli vain yksi työpaikka! Mutta joo, jos innokkuudella pääsisi töihin, olisin siellä jo.

(Mielenkiintoista kuitenkin nähdä, tuleeko nuo esimerkki-ideani

Joku rekrystä luki ideasi ja esitti ne omanaan yritykselle. Teit virheen kun annoit liian yksityiskohtaisia vinkkejä. Olisi idoiden esittäjälle liian suuri riski palkata sinut sen jälkeen kun hän on korottanut omaa arvoaan yrityksessä sinun ideoillasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Innokkuudella pääsee työhön mihin vain haluaa. Flegmaatikot eivät pääse.

Hahaha. Innostuin tässä hiljattain yhdestä avoimesta paikasta niin paljon, että satsasin hakemukseeni noin 10000%:sti. Tein todella persoonallisen ja näyttävän hakemuksen, ja esimerkkinä osaamisestani annoin firmalle ilmaiseksi esimerkki-ideoita.

En tiedä miten onnistuin saamaan itseni uskomaan, että saisin tuon paikan, mutta jostain syystä uskoin ihan täysillä, enkä päässyt edes haastatteluun. Ehkä karsiuduin jo heti alussa pois eikä kukaan edes katsonut sitä liitettä. Tai ehkä se oli kaikessa persoonallisuudessaan niin naurettava, että sille hirnuttiin rekryssä porukalla. En tiedä. Yritän päästä pettymyksestä yli - sehän oli vain yksi työpaikka! Mutta joo, jos innokkuudella pääsisi töihin, olisin siellä jo.

(Mielenkiintoista kuitenkin nähdä, tuleeko nuo esimerkki-ideani

Mä tunnen niin paljon sympatiaa sua kohtaan juuri nyt... Nimim. vähän sama juttu käynnissä, ja viikkoon en ole kuullut mitään, vaikka mun portfoliota on kuitenkin selvästi käyty tutkimassa.

Anna kun arvaan, mitä mieltä jotkut on:

- "sun innokkuus ja osaaminen on pelottavaa"

- "sun innokkuus ja panostus vaikutti epätoivoiselta"

Ja se mitä ei sanota:

- sä olit ehkä vaan väärä henkilö olemaan niin osaava ja innokas. Joku muu olisi ehkä jo palkattu hieman matalammallakin pulssilla. Ehkä hakemuksesi jopa innosti työnantajaa odottamaan lisää yhtä loistavia hakemuksia sen sijaan, että olisivat napanneet sinut lennosta talteen. -AP

Ap:stä aistin tietynlaista olemuksen hajanaisuutta... Ole tarkkana siitä, ettei tyylisi ole halpa tanttamainen, vaikka ehkä nuori oletkin. Jätä pois kaikki ylimääräinen rihkama ja halpahajuste, ellet tahdo paljastaa olevasi junttimainen.

Sama pätee puheeseen. Luulen, että heikkoutesi on nimenomaan kaoottisuus kaikessa. Siksi neuvoni on, että luovut kaikesta ylimääräisestä myös käytöksessäsi.

Luonteesi mahdollisista haasteista huolimatta, pystyisit omistautumaan työlle - joten näytä se, älä kaoottisuuttasi. Kaoottisuus se ei ole tehokas keino hakea hyväksyntää. Sinun ei kuulu haastattelussa testata haastattelijaa koettelemalla häntä "hysterialla" (turhalla puheella ja siihen jämähtämisellä; uskonpuutteella). Haastattelussa sinun kuuluu miettiä, mitä SINÄ haluat, ja miten voit sillä olla työnantajalle hyödyksi (vrs. hysteerinen henkilö miettii, mitä toinen haluaa ja vaatii jatkuvasti hyväksyviä viestejä, koska lähtökohta on, että haastattelija haastattelee huonoa). 

Onnea!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Innokkuudella pääsee työhön mihin vain haluaa. Flegmaatikot eivät pääse.

Hahaha. Innostuin tässä hiljattain yhdestä avoimesta paikasta niin paljon, että satsasin hakemukseeni noin 10000%:sti. Tein todella persoonallisen ja näyttävän hakemuksen, ja esimerkkinä osaamisestani annoin firmalle ilmaiseksi esimerkki-ideoita.

En tiedä miten onnistuin saamaan itseni uskomaan, että saisin tuon paikan, mutta jostain syystä uskoin ihan täysillä, enkä päässyt edes haastatteluun. Ehkä karsiuduin jo heti alussa pois eikä kukaan edes katsonut sitä liitettä. Tai ehkä se oli kaikessa persoonallisuudessaan niin naurettava, että sille hirnuttiin rekryssä porukalla. En tiedä. Yritän päästä pettymyksestä yli - sehän oli vain yksi työpaikka! Mutta joo, jos innokkuudella pääsisi töihin, olisin siellä jo.

(Mielenkiintoista kuitenkin nähdä, tuleeko nuo esimerkki-ideani

Selvittäkää vähän ensin, kenelle annatte henkilötietonne ym. Ja kyselkää perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Innokkuudella pääsee työhön mihin vain haluaa. Flegmaatikot eivät pääse.

Hahaha. Innostuin tässä hiljattain yhdestä avoimesta paikasta niin paljon, että satsasin hakemukseeni noin 10000%:sti. Tein todella persoonallisen ja näyttävän hakemuksen, ja esimerkkinä osaamisestani annoin firmalle ilmaiseksi esimerkki-ideoita.

En tiedä miten onnistuin saamaan itseni uskomaan, että saisin tuon paikan, mutta jostain syystä uskoin ihan täysillä, enkä päässyt edes haastatteluun. Ehkä karsiuduin jo heti alussa pois eikä kukaan edes katsonut sitä liitettä. Tai ehkä se oli kaikessa persoonallisuudessaan niin naurettava, että sille hirnuttiin rekryssä porukalla. En tiedä. Yritän päästä pettymyksestä yli - sehän oli vain yksi työpaikka! Mutta joo, jos innokkuudella pääsisi töihin, olisin siellä jo.

(Mielenkiintoi

Ainakin omasta kokemuksesta voin kertoa satoja hakemuksia lukeneena, että kun sieltä löytyy edes se yksi, joka on hyvä, niin siihen ollaan välittömästi yhteydessä eikä odotella toista lottovoittoa. Varmaan riippuu alasta  mutta omalle tekniselle alalle hakeutuu 90% aivan vääränlaisia ihmisiä ja kilpailu niistä 10% on kovaa yritysten välillä.

Eri

Hae töitä muuttotappiokunnissa avoinna olevista paikoista. Hakijoita on silloin vain murto-osa siitä kuin jos hakisit vastaavaa paikkaa vaikka pääkaupunkiseudulla. T:Maalla asuva korkeakoulutettu joka valittiin oltuaan yksi seitsemästä hakijasta

Vierailija kirjoitti:

Ap:stä aistin tietynlaista olemuksen hajanaisuutta... Ole tarkkana siitä, ettei tyylisi ole halpa tanttamainen, vaikka ehkä nuori oletkin. Jätä pois kaikki ylimääräinen rihkama ja halpahajuste, ellet tahdo paljastaa olevasi junttimainen.

Sama pätee puheeseen. Luulen, että heikkoutesi on nimenomaan kaoottisuus kaikessa. Siksi neuvoni on, että luovut kaikesta ylimääräisestä myös käytöksessäsi.

Luonteesi mahdollisista haasteista huolimatta, pystyisit omistautumaan työlle - joten näytä se, älä kaoottisuuttasi. Kaoottisuus se ei ole tehokas keino hakea hyväksyntää. Sinun ei kuulu haastattelussa testata haastattelijaa koettelemalla häntä "hysterialla" (turhalla puheella ja siihen jämähtämisellä; uskonpuutteella). Haastattelussa sinun kuuluu miettiä, mitä SINÄ haluat, ja miten voit sillä olla työnantajalle hyödyksi (vrs. hysteerinen henkilö miettii, mitä toinen haluaa ja vaatii jatkuvasti hyväksyviä viestejä, koska lähtökoht

Voin aivan varmasti ottaa tästä neuvosta jotakin talteen "älä tee" -listalleni (koska joskus rakentavin kommentti tulee täysin eri aaltopituudelta), mutta en välttämättä kovin vahvasti suosittele selvänäkijän uraa :D -AP

Työnantajat katsovat eniten työkokemusta. Työnantajat ovat ainakin ennen voineet saada tukea harjottelijan palkkaamiseen. Ota selvää, voitko saada tukea ja tarjoa itseäsi harjoittelijaksi työnantajille. Ei kannata hakea vain ilmoitettuja työpaikkoja, koska niihin voi tulla paljon hakemuksia.

Monet paikat täytetään suhteilla. Onko sinulla opiskelukavereita tai muita tuttuja, joilta voisit kysellä? Tai onko alallasi rekry- ja verkostoitumistapahtumia?

On kyllä ikävä todeta, mutta kyllä ihmisen ulkonäkö usein vaikuttaa rekrytoinneissa silloinkin, kun sillä ei ole työtehtävän osalta merkitystä. Vähintäänkin muutoin tasavahvojen hakijoiden välillä ulkonäkö helposti näyttää vaikuttavan lopulliseen valintaan. Sinänsä ymmärrän, että ainakin alitajuisesti hakijan kauneus tai komeus voi luoda voimakkaamman mielikuvan henkilön yleisestä siisteydestä tai jopa jonkinlaisesta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista suhteessa ulkonäöllisesti vaatimattomaan hakijaan. Oman kokemuksen perusteella ulkonäöstä on etua tässä ulkonäkökeskeisessä maailmassa ihan kaikenlaisilla työmarkkinoilla. Tämä on valitettavasti tullut havaittua lukuisia rekrytointeja seuranneena.     

Suhteet ja joustavuus työtehtävissä on suurimmat edut työnhaussa. 

Itse olen sähköasentaja ja meillä pomo kysyy työhaastatteluissa esimerkiksi, että jos on hiljaista niin kuinka vastenmielisenä hakija pitää renkaiden vaihtoa firman autoon tai kahvin keittämistä työkavereille, jos itse on saanut työt ajoissa valmiiksi. 

Pomon mukaan tällaisia "minä en kahvia keittele kun on ammattipaperit hommattu" tyyppejä tulee vastaan tosi paljon ja se ei ainakaan pikkufirmassa palvele kenenkään etuja jos työnantaja kuitenkin maksaa palkan tästäkin hommasta.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä ikävä todeta, mutta kyllä ihmisen ulkonäkö usein vaikuttaa rekrytoinneissa silloinkin, kun sillä ei ole työtehtävän osalta merkitystä. Vähintäänkin muutoin tasavahvojen hakijoiden välillä ulkonäkö helposti näyttää vaikuttavan lopulliseen valintaan. Sinänsä ymmärrän, että ainakin alitajuisesti hakijan kauneus tai komeus voi luoda voimakkaamman mielikuvan henkilön yleisestä siisteydestä tai jopa jonkinlaisesta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista suhteessa ulkonäöllisesti vaatimattomaan hakijaan. Oman kokemuksen perusteella ulkonäöstä on etua tässä ulkonäkökeskeisessä maailmassa ihan kaikenlaisilla työmarkkinoilla. Tämä on valitettavasti tullut havaittua lukuisia rekrytointeja seuranneena.     

Jees, mun yhteen sivuun ahdetussa CV:ssäni tulee vuoden alusta olemaan vähemmän tekstiä ja entistä isompi ja hymyilevämpi kuva. Puolen vuoden ajan kuvaton CV:ni Linkkari-profiiliin ohjaavalla linkillä ei ole toiminut. -AP

Nuhteeton työhistoria. Vaikka potentiaaliset työnantajat eivät saisi soitella edellisiin firmoihin jollet ole itse pyytänyt suosittelijaksi, niin ainakin KAIKKI pienet yritykset missä olen ollut töissä ovat tehneet sitä. 

Jos entinen pomosi kertoo että olit sairaana 70% työpäivistä, niin turha ihmetellä miksi uusi paikka jäi tällä kertaa saamatta.

Omien havaintojeni mukaan edustavalla kuvalla cv:ssä on todellista merkitystä, ja on suhteellisen vaikea kuvitella tilannetta, jossa edustava kuva kääntyisi hakijan haitaksi. Vaikea sanoa, mikä osa kaikesta rekrytoitavan ulkonäön kommentoinnista on työpaikan sisäistä huumoria, mutta olen kyllä useita kertoja kuullut niin rekrytointeja suorittavien miesten kuin naistenkin kommentoivan vastakkaista sukupuolta olevan hakijan ulkonäköä.     

Mieti minkälaista työntekijää yritys hakee. Osassa yrityksiä rekryä tekee joku hr puolen työntekijä, joka ei välttämättä ymmärrä edes mitä palveluita yritys myy. Tässä tapauksessa ensimmäinen askel on päästä hr henkilöstä seuraavaam vaiheeseen ja hr henkilöä ei kiinnosta osaamisesi alalta, vaan se että et ole "vaikea" ihmistyyppi. Seuraavalla kierroksella vastassa on todennäköisesti tuleva esimies, joka tietää tarkalleen mitä on hakemassa ja hänelle voit antaa jo tietoa osaamisesta eri tavalla. 

Meillä etsittiin uutta työntekijää edellisessä yrityksessä. Hr puolen työntekijä huokaili ja valitti kun sopivaa ei löytynyt. Toimari otti asiakseen lukea näitä hakemuksia uudelleen ja löysikin sieltä sopivan henkilön jonka hakemus oli sivuutettu aikaisemmin kun siitä puuttui hr.n mielestä tärkeitä asioita, kuten "kerro itsestäsi" osio oli jätetty tyhjäksi... 

Työhaastattelussa ei kannata kertoa valkoisia valheita, koska kun niistä jää kiinni, päättyy koeaika siihen.

Ylimielisyys on jotain, jota jokainen työnantaja välttää viimeiseen asti.

Työkokemus alalta valitettavasti on sen verran arvokasta, että tämä vie jonossa kärkisijoille jos vain on valinnanvaraa. Jos sitä ei ole, niin esim. perustason tehtäviin pääsee kyllä jos on innokas.

Todistuksista; tästä on jo aikaa ehkä 10v., mutta toisella kierroksella haastattelin yhtä, joka lopuksi piti itseään vähän muita viisaampana (siis sanoi tämän ääneen). Sillä hetkellä kävin juuri niitä koulu- ja kurssitodistuksia läpi, eikä siellä kummemmin 7-8:aa parempia arvosanoja löytynyt. Ristiriita kävi vain ilmeiseksi, yhdessä em. alkavan ylimielisyyden kanssa.

Ei ehkä ap:lle tarkoitettu, mutta jos hakee mitä tahansa asiakaspalvelutyötä, niin ne kaikkinaiset näkyvät lävistykset, kirkuvat hiusvärit jne voisi kokeilla jättää kotiin. Kokeile edes?

Ole ajoissa haastattelussa, jos myöhästyt, soita.

Valitettavasti sillä ulkonäöllä on merkitystä naisten kohdalla, ainakin ensimmäiseen varsinaiseen työpaikkaan palkattiin tilalleni sellainen muotovalio D/E-kupin blondi, että melkein harmitti lähteä. Pomoani ei kyllä yhtään (oli siis asiallinen, mutta tunnisti kauneuden ja tämä blondi oli vuosia ao tehtävässä). Miehillä, jos on vähänkään ruumillisempaa työtä edes vähän, niin se iso pakki tunnistetaan. Ei se kestävyyttä edistä ja kukaan ei halua pysyvää virtaa sairaslomapäivistä, joita tulee muutenkin jos on sitä ruumiillista työtä tiedossa.

Meditointi ennen työhaastattelua auttaa pitämään mielen rauhallisena.

Flirttailen röyhkeästi ekan HR haastattelijan kanssa. Olen komea, pitkä mies ja ainakin 3 kertaa olen tullut luultavasti valituksi siksi että HR ensihaastattelija on antanut niin hyvät suositukset. Asian tekee koomisemmaksi se että työskentelen perinteisellä insinöörialalla jossa tällaisen ei pitäisi merkitä ollenkaan. Silti kun kiertoilmauksin ja hyvällä maulla kerron haaravälini pullottavan koska haastattelija on mieleeni, niin se todella auttaa! Tiedän ettei tätä moni usko mutta ihan sama.

Diplomi-insinööri 35v

Luullakseni flirttailun ja seksuaalisen vetovoiman merkitystä usein aliarvioidaan työnhaussa. Tietysti on selvä, ettei nuo kaikkiin vaikuta, ja joskus voi kääntyä itseään vastaankin, jos noiden kanssa ei osaa toimia hienovaraisesti. Monessa asiassa kuitenkin yliarvioidaan ihmisten kykyä toimia ammattimaisesti ja jättää huomioimatta erinäisiä asiaan sinänsä liittymättömiä seikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Innokkuudella pääsee työhön mihin vain haluaa. Flegmaatikot eivät pääse.

Hahaha. Innostuin tässä hiljattain yhdestä avoimesta paikasta niin paljon, että satsasin hakemukseeni noin 10000%:sti. Tein todella persoonallisen ja näyttävän hakemuksen, ja esimerkkinä osaamisestani annoin firmalle ilmaiseksi esimerkki-ideoita.

En tiedä miten onnistuin saamaan itseni uskomaan, että saisin tuon paikan, mutta jostain syystä uskoin ihan täysillä, enkä päässyt edes haastatteluun. Ehkä karsiuduin jo heti alussa pois eikä kukaan edes katsonut sitä liitettä. Tai ehkä se oli kaikessa persoonallisuudessaan niin naurettava, että sille hirnuttiin rekryssä porukalla. En tiedä. Yritän päästä pettymyksestä yli - sehän oli vain yksi työpaikka! Mutta joo, jos innokkuudella pääsisi töihin, olisin siellä jo.

(Mielenkiintoi

"Anna kun arvaan, mitä mieltä jotkut on:

- "sun innokkuus ja osaaminen on pelottavaa"

- "sun innokkuus ja panostus vaikutti epätoivoiselta""

Tämä tuntuu olevan se ongelman ydin ainakin minun kohdallani. En yksinkertaisesti tiedä, olenko "innokas ja osaava" vai "epätoivoinen yliyrittäjä" vai "pelottavan pakkomielteinen". Tai missä se ero edes menee. Mietiskelin vielä, ottaisinko yhteyttä tuohon paikkaan ja kysyisin palautetta hakemuksestani - ja mitä olisin voinut tehdä toisin, jotta olisin ollut halutumpi hakija. Mutta ehkä se menee jo oikeasti pelottavan puolella.

Ja osittain tuntuu siltä, ettei kiinnostakaan tietää, pitäköön tunkkinsa. Tässä vuoden turhan hakemisen aikana on alkanut tulla todella vahva "pitäkää tunkkinne" -fiilis kaikesta palkkatyöstä. Kaikista mieluiten unohtaisin koko turhauttavan työnhaun ja keskittyisin etsimään freelancerina tehtäviä työkeikkoja. Mutta toistaiseksi en ole vielä uskaltanut, koska ajattelin, että olisi hyvä olla vaikka osa-aikainen "päivätyö" ensin alla, jottei jää ihan tyhjän päälle, mikäli työkkäri katsoo minut yhtäkkiä yrittäjäksi. Mutta kun sellaistakaan ei saa, ei edes Hesburgeriin purilaisia paistamaan!

On ahdistavaa ajatella, että tässä ajassa, mitä olen haaskannut turhaan työnhakuun, olisin voinut jo saadakin jotain freelancer-keikkoja.