Paljasta sinun salaiset työnhakuvinkkisi, joista ei kerrota oppaissa tai puhuta ääneen!

Tuo soitteluun kannustaja oli aivan oikeassa: Yritä löytää piilotyöpaikka ja änkeä itsesi sinne töihin.

Soittamalla asia etenee parhaiten. Vähän pitää vaivaa nähdä että selvittää, kenelle kannattaa soittaa.

Suurin osa hakijoista ei näin tee, ja siksi soittelijat päästään töihin. Näin minäkin pääsin nykyiseen duuniin. Soitin ja markkinoin itseäni.

Ei kukaan suomessa hae parasta työntekijää. Ainoastaan turvallisinta ratkaisua valitsijalle.

Ja sitten ihmetellään miksi suomen bkt on itä-euroopan maiden tasolla.

Aiemmassa kommentissani kavereiden karsimisella tarkoitin nimen omaan niitä "tosi hyviä tyyppejä", joilla ei kuitenkaan ole vaadittua osaamista. Toinen tilanne on, että emme palkkaa lähiesihenkilön lähisukulaisia hänen alaisekseen.

Joskus on ollut myös tilanne, että pieneen kolmen henkilön tiimiin haki toisen työssä olevan bestis. Hänellä oli hyvää osaamista mutta ei ylivoimaista muihin hakijoihin nähden. Emme palkanneet häntä, koska tiimin kokoonpanoksi olisi tullut bestikset+yksi muu. 

Vierailija kirjoitti:

Anna mä arvaan. Sun vanhemmat maksoi ne sun opinnot, että saat keskittyä niihin? 

 

Ihan eka kommentti jo läksi laukalle. Pursuaa nerokkuutta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kun kolmekymppisenä naisena hain työpaikkaa, niin cv:ssäni oli maininta siviilisäädystä (naimaton) ja lapsista (ei lapsia) ja jos haastatteluun pääsin, kerroin itse että en ole hankkimassa lapsia, koska halua keskittyä uraani.

Tämä kun on asia joka työnantajaa kuitenkin kiinnostaa, mutta sitä ei saa kysyä. Väitän myös, että nykyisen työni sain nimenomaan, kun en lapsia halua. Mutta harmaalla alueellahan tämä taitaa neuvona olla.

Mistä työnantaja tietää puhutko totta? Ja mistä itse tiedät ettei mieli muutu lapsien hankinnan suhteen? Se voi nimittäin muuttua, se on elämää. 

Näitä "harmaan alueen neuvoja" ja muita yllättäviä juttuja tässä just haetaan ;) Mielellään juurikin kokemuksen kera.

Mulla on tiettyjä periaatteita (aisaton on asiatonta, laiton on laitonta), mutta työttömänä "periaatteen ihmisenä" ei oikeen oo kivaa kauaa olla. Solidaarisuudella ei kauaa maksella laskuja. -AP

Hakemuksia paljon, mitä enemmän niitä on maailmalla, sen suurempi mahdollisuus päästä seuraavaan steppiä. Lisäksi soittoja ja muita yhteydenottoja, meili, sms, Whats up perään. Ole aktiivinen älä pelkää olevasi vaivaksi, osoita sinnikkyyttä, ihminen siellä toisessa päässäkin on. Erotu joukosta sinä tyyppinä joka soittelee Harmaalle alueelle voi mennä esim tutustumalla ao yrityksen johonkin työntekijään jollain keinolla, jos ei muuta niin katso yrityksen verkkosivuilta sopiva henkilö, soita hänelle ja kerro hakeneesi sinne töihin ja haluat hieman haastatella millaista siellä on. Parhaiten toimii kun kysyt onnistuuko 10 min puh pal esim huomenna tmsUsein saat sovittua tällaisen keskustelun. Tapahtuu kaksi asiaa: 

1. ao henkilö luultavasti kertoo ( pomolleen tai rekrytoijalle) että tällainen henkilö haluaa haastatella 

2. Pomo tai rekrytoija rekisteröi ja huomioi -erotut joukosta 

Seuraavassa stepissä sinulla on hyvä aasinsilta ja tuttu jo yrityksen sisällä. Voit viitata häneen missä keskustelussa tahansa jos ja kun prosessi jatkuu. Isoin pointti on: Tee jotain sellaista jolla erotut positiivisesti joukosta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään vinkkejä itse hakemuksen tekoon tai haastatteluun, mutta haen yleensä sellaisia työpaikkoja, joiden ilmoitukset ovat ihan tuoreita, eli tyyliin 24 tunnin tai parin päivän sisällä jätettyjä. Näitä voi pitää silmällä erilaisten ilmoitus- ja työpaikkavahtien avulla. Aina on kutsuttu ainakin haastatteluun asti ja työpaikkakin on useimmiten irronnut.

Jos on vähän vanhempi ilmoitus enkä luultavasti ehdi ensimmäisten hakijoiden joukkoon, soitan ja kysyn lisää tai lähetän sähköpostia - mitä nyt on kontakteissa ilmoitettu, numero vai meili - niin erotun ainakin sillä lailla.

Viikkoja vanhat ilmoitukset jätän tavallisesti suosiolla välistä, näistä firmoista ei ole koskaan kuulunut edes kutsua haastatteluun. En muuten ole mitenkään poikkeuksellinen tai epätavallisen pätevä hakija, joten tuskin erotun näiden ominaisuuksieni puolesta.

Nämä ovat hyviä neuvoja, etenkin keskimmäinen kappale. Jos saa luotua muistijäljen itsestään työhakemusten käsittelijälle niin on heti paljon paremmassa asemassa kuin muut hakijat. Tähän pohjautuu myös se vanha neuvo että mene paikan päälle kysymään töitä (tämä muuten toimii edelleen pienemmissä firmoissa)

Älä puhu páskaa osaamisestasi ja kokemuksesta haastattelussa. Tyypillinen tärppi on kysyä jostain epäonnistuneesta projektistasi tm. Jos selittelet parhain päin ja emmit tilanteessa, se kertoo vain senioriteetin puutteesta. Käyt suoraan asiaan ja kerrot miten vältät vastaisuudessa saman virheen toistamisen, toimii paljon paremmin.

Aito kiinnostus alaan, tasapainoiset näkemykset mahdollisten haasteiden käsittelystä ilman musta-valkoisia kärjistyksiä, nuo toimivat aina. Kun lopetin turhan jaarittelun ja muka-positiivisuuden haastatteluissa, johtuen paljolti kokemuksen lisääntymisestä, ovien aukeneminen helpottui huomattavasti. Viimeisen työsopimukseni kirjoitin 58-vuotiaana.

Kai homomiehillekin kerrotaan työhaastattelussa, että meillä on enemmän tai vähemmän homoja(miehiä) täällä töissä, vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Olen se "hr-pelle" siellä haastattelussa rekrytoivan esihenkilön kanssa.

Varmistan siellä (ja hakemuksia käsitellessä), että kaverit ja sukulaiset tiputetaan ehdokkaista. 

Hakemuksia tulee paljon. Ensin poistetaan selvästi epäsopivat ja vajaat hakemukset. Sitten haarukoidaan sopivimmat, jotka kutsutaan haastatteluun. Monesti about yhtä hyviä on paljon ja silloin pienet asiat ratkaisevat: onko hakemuksen teksti sujuvaa, onko paljon kirjoitusvirheitä, onko CV ajan tasalla, kuinka on onnistunut kertomaan osaamisestaan ko tehtävään liittyen ym. Kannattaa kirjoittaa hakemuksen teksti lyhyesti, tuo esiin että olet lukenut ilmoituksen mutta älä luetteloi joka ikistä asiaa siitä.

Soita soittoajalla vain, jos sinulla on jotain järkevää kysyttävää. Älä soita vain jäädäksesi mieleen, luultavasti silloin jäät negatiivisesti mieleen.

Haastattelussa flirttailijat ja "ylilipevät" eivät pääse jatkoon, eivätkä nekää

Vinkkinä hr-pellelle, kannattaa perehtyä siihen avoinna olevaan työpaikkaan. Esimerkiksi jos työssä ollaan 95% ajasta yksin kopissa tekemässä töitä niin kaikenmaailman piirileikit ja ryhmähaastattelut voisi jättää välistä ja työntekijän sosiaalisilla taidoilla ei ole paljoa väliä.

Vierailija kirjoitti:

Kun lakkasin panostamasta hakemuksiin aloin päästä lähes joka kerta vähintään työhaastatteluihin (huom. olen korkeakoulutettu). Eli lakkasin kirjoittamasta hiottua tekstiä enkä enää yrittänyt tehdä hakemuksestani mitenkään minua kuvaavaa tai massasta erottuvaa, vaan aloin todeta vain lyhyesti mitä osaamista ja kokemusta minulla on. Ilmeisesti työnantajat ajattelee että hakemus johon on panostettu on epätoivoisuuden merkki.

Voi myös olla että kirjoitit aikaisemmin romaaneja ja kun typistit hakemuksesi tarpeeksi lyhyiksi niin ne jaksetaan lukeakin.

Vierailija kirjoitti:

Onko ap: lla amk-inssi vai DI-koulutus?

No näitähän voi nykyään rahalla vaikka tilata tai käydä jossain afrikassa 3 viikon kalliin kurssin ja saat mitkä paperit vain, vaikka et osaisi edes lukea.

Ei kannata hakea mihinkään työvoimavaltaiselle alalle missä huono "tuottavuus" esim terveydenhuolto (pl lääkäri) varhaiskasvatus, kaupan ala, ravintola yms. Kouluttaudu semmoiselle alalle jossa on hyvät palkat. Vaikka työ olisi ei-ihan-omaa juttua on usein etenemismahdollisuuksia.

Itse olen ihan ilman toisen asteen tutkintoa työssä jossa ansiot yli mediaanin (n 6000e/kk plus mahd ylityöt) ja ihan mukavaa hommaa. Moneen paikkaan elämäni aikana hakenut useimpiin en ole päässyt mutta nyt ehkä semmoinen työ jota voisin tehdä pitempäänkin.

En valehtele, enkä peittele mitään. 



Käytän Copilotia apunani hakemuksen käännökseen. Joskus pyydän siltä myös muotoiluvinkkejä ja kysyn mitä juuri tässä tehtävässä kannattaisi korostaa. 

Minun salaisuus on se, että pyrin löytämään jokaisesta työpaikasta jonkun asian, josta todella kiinnostun ja innostun ja tuon asian esille hakemuksessa sekä puhelussa, jonka soitan. 

Ei sen ihmeellisempää. Saan kutsun haastatteluun n 50% lähettämistäni hakemuksista. 

Kannattaa käydä sen alan tapahtumissa missä haluat työskennellä. Jos vaikka haluat pankkiin töihin, niin mene sijoitusiltaan ja anna siellä hyvä vaikutelma jollekin tilaisuutta järjestävälle johtajalle. Tekniikan alallakin on varmasti kaikenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia jossa verkostoitua alan päättäjien kanssa

Ykkösasia ja tärkein on henkilökemiat. Vaikka osaisit työsi hyvin, mutta kemiat ei pelitä,et saata saada paikkaa.

Pitää luvata pimppaa työnantajalle.

Vierailija kirjoitti:

Käytän hyödyksi omaa verkostoani, tarkastan esim LinkedInissä keiden sellaisten joiden kanssa olen tehnyt töitä aiemmin menestyksellisesti rekrytoivat ja missä avoin paikka on minun alallani.

Sisäinen suosittelija ja vahva osaaminen ja sopivuus kyseiseen paikkaan on aika kova yhdistelmä, eli karsastan edellisen kirjoittajan "kavereiden karsimista" ensimmäisenä, paitsi jos tuossa nyt puhuttiin niistä tutuista joilla ei ole edellytyksiä paikkaan. 

Ison osan parhaista omista rekrytoinneista omiin tiimeihini olen tehnyt myös verkostojen kautta eli joku tietää jonkun oikeasti pätevän ja pystyy kertomaan lisätietoja henkilön sopivuudesta.

Lisäksi hakemusta ja cv:tä päivittäessäni keskityn en ainoastaan siihen, miten oma aiempi osaamiseni sopii paikkaan vaan myös varsinkin teknisellä alalla miten olen perehtynyt ko. alan uusimpiin ja tuleviin teknologioihin (esim. aws, ai) ja miten pystyn sen nitomaan juuri tähän työhön ja näe

Muuten samaa mieltä, mutta CV;n karsimista en ole harrastanut. Päinvastoin. Minä kirjoitan CV:ssä hyvän kuvauksen siitä mitä kukin tehtävä on sisältänyt. CV:n etusivulle tiivistän osaamiseni tyyliin: 

-opetustyö 8v

-käännöstyöt 3v

-projektinjohto 2v



CV:n lienee 4 sivua pitkä. 



Saan hyvin kutsuja haastatteluihin. JA CV:täni on kuvattu loistavaksi useamman rekrytoijan toimesta. Se on kuulemma selkeä. 

Vierailija kirjoitti:

Älä puhu páskaa osaamisestasi ja kokemuksesta haastattelussa. Tyypillinen tärppi on kysyä jostain epäonnistuneesta projektistasi tm. Jos selittelet parhain päin ja emmit tilanteessa, se kertoo vain senioriteetin puutteesta. Käyt suoraan asiaan ja kerrot miten vältät vastaisuudessa saman virheen toistamisen, toimii paljon paremmin.

Aito kiinnostus alaan, tasapainoiset näkemykset mahdollisten haasteiden käsittelystä ilman musta-valkoisia kärjistyksiä, nuo toimivat aina. Kun lopetin turhan jaarittelun ja muka-positiivisuuden haastatteluissa, johtuen paljolti kokemuksen lisääntymisestä, ovien aukeneminen helpottui huomattavasti. Viimeisen työsopimukseni kirjoitin 58-vuotiaana.

Virheitä tulee, ja niistä osaava haastattelija osaa jo kysyä mutta ei kiitä itse kannata nostaa. Paskan puhuminen on ihan eri asia kuin hieman liioitella joka on ihan luontevaa. Vastasin 5 miljoonan salkusta ja ylitin tavoitteet Ei siinä tarvitse sanoa sen enempää vaikka tiimissä olisi ollut muitakin. Itse tein vikan sopparin 64 vuotiaana ja saneerasin erään organisaation ennen eläkkeelle jäämistä  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ap: lla amk-inssi vai DI-koulutus?

No näitähän voi nykyään rahalla vaikka tilata tai käydä jossain afrikassa 3 viikon kalliin kurssin ja saat mitkä paperit vain, vaikka et osaisi edes lukea.

Älä jauha paskaa, mitään uskottavaa loppututkintoa mistää saa tilattua