Lue keskustelun säännöt.
Oletteko te muut niin ahdistuneita työelämästä, että vapaa-aika menee työhön liittyvästä ahdistuksesta kärsiessä?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. En nykyään nuku ilman rauhoittavia kiitos työpaikan vaikeiden henkilökemioiden. Joukossa on selkäänpuukottaja joka kaveeraa esimiehen ja johtoportaan kanssa sekä kertoilee väritettyjä juttuja eteenpäin muista työntekijöistä. Olen jo kolmesti päätynyt esimiehen puhutteluun täysin mitättömien asioiden vuoksi vaikka hoidan työni hyvin ja tunnollisesti. Olen ollut vuosia ennen hyvässä työpaikassa ja nyt mietin joka viikko työpaikan vaihtoa jotta pääsisin ko. henkilöstä eroon. Käsittämätöntä miten yksi ihminen pystyy myrkyttämään täysin ennen hyvän työyhteisön, pelottavaa oikeastaan.
Millainen henkilö käyttäytyy noin?
Ja millainen johtoporras menee mukaan? Meillä oli aiemmin hyvä johtaja. Jos joku kävi valittamassa toisesta, hän kysyi, mikset mene sanomaan suor
Ja mitä hän nyt tekee? Mies vai nainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Nykyään työ ja työasiat pyörii jatkuvasti mielessä, vituttaa ja ahdistaa. Töihin lähtiessä joudun joskus ottamaan rauhoittavaa, jotta kykenen töihini. Öisin heräilen monta kertaa tai aamuyöllä ja kun työasiat vaan pyörii mielessä, niin en saa enää unta.
Liikaa töitä, liian vähäiset resurssit, liian kireät aikataulut, esimies joka yrittää olla liikaa kaveria eikä uskalla johtaa.
Mietin irtisanoutumista joka ikinen päivä, mutta vielä se ei ole mahdollista taloudellisesti. Tunnen olevani loukussa.
Ollaanko me työkavereita? Kärsin kanssa kaverillisesta esimiehestä jolta puuttuu johtamisen taito...
:D Millä alalla olet?
Luulen kyllä, että kaverijohtajia on tänäpäivänä enemmänkin...
Listasta puuttui muuten vielä yksi rasittava
Vain yksi valittaja?! Kylläpä sinä väsyt vähästä :) Meillä löytyy ainakin kymmenen valittajaa.
Aspa-työtä tehdessä olin aivan loppu melko nopsaankin vaikka eihän sitä jotenkin edes heti tajunnut vaan kuvittelin vaan kuuluvan ikään ettei enää kiinnosta samat asiat vapaalla kuin ennen.
Lopulta en kestänyt pitää edes telkkaria/radiota päällä kun ihmisten puhe ärsytti niin paljon. Enkä halunnut nähdä ketään _en edes kavereita_ ja jopa lenkillä ärsytti että siellä on muita ihmisiä. Tuo ajanjakso syrjäytti minut aika täydellisesti kaikesta sosiaalisesta elämästä eikä sitä vahinkoa korjaa enää mikään. Edelleen olen aika "ihmisvihamielinen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. En nykyään nuku ilman rauhoittavia kiitos työpaikan vaikeiden henkilökemioiden. Joukossa on selkäänpuukottaja joka kaveeraa esimiehen ja johtoportaan kanssa sekä kertoilee väritettyjä juttuja eteenpäin muista työntekijöistä. Olen jo kolmesti päätynyt esimiehen puhutteluun täysin mitättömien asioiden vuoksi vaikka hoidan työni hyvin ja tunnollisesti. Olen ollut vuosia ennen hyvässä työpaikassa ja nyt mietin joka viikko työpaikan vaihtoa jotta pääsisin ko. henkilöstä eroon. Käsittämätöntä miten yksi ihminen pystyy myrkyttämään täysin ennen hyvän työyhteisön, pelottavaa oikeastaan.
Millainen henkilö käyttäytyy noin?
Ja millainen johtoporras menee mukaan? Meillä oli aiemmin hyvä johtaja. Jos joku kävi valittam
No yllättäen eteni urallaan parempiin tehtäviin, kriisinhallintaa.
Vierailija kirjoitti:
Aspa-työtä tehdessä olin aivan loppu melko nopsaankin vaikka eihän sitä jotenkin edes heti tajunnut vaan kuvittelin vaan kuuluvan ikään ettei enää kiinnosta samat asiat vapaalla kuin ennen.
Lopulta en kestänyt pitää edes telkkaria/radiota päällä kun ihmisten puhe ärsytti niin paljon. Enkä halunnut nähdä ketään _en edes kavereita_ ja jopa lenkillä ärsytti että siellä on muita ihmisiä. Tuo ajanjakso syrjäytti minut aika täydellisesti kaikesta sosiaalisesta elämästä eikä sitä vahinkoa korjaa enää mikään. Edelleen olen aika "ihmisvihamielinen".
Sama kokemus hoitoalalta. Ei ole ikävä sitä jaarittelua ja ihmisten pakottamista samaan muottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, olen kutsumustyössä (eli näen työssäni arvokkaampia asioita kuin palkka).
Vapaa-ajalla teen toista työtä. Tasapainottaa mukavasti.
Toki vaatimukset lisääntyvät myös omalla alallani, mutta keskityn olennaiseen. Kaikkeen ei aika riitä, ja sitten kun riittäisi, niin ne epäolennaisuudet ovat ehtineet jo muuttua ja "kehittyä" eikä kukaan ole niiden perään edes kysellyt. Ammattilainen haistattaa hymyssä suin pitkät näille turhuuksille ja purkaa luottotyökaverin kanssa niistä tulevan kuorman.
Määräaikaisena ei voi ostaa kuin pelkkää ruokaa, koska ansiosidonnaista leikataan.
Rahat on säästettävä työttömyysajan ruokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistaa koko ajan. Umpikujalta tuntuu elämä.
Olen hoitoalalla ja juuri olen menossa työpsykologille kun en enää jaksa.
Ei oikein saikullekaan voisi jäädä. Tulipa tästä ihan hemmetin hieno elämä. Katotaan jos siellä keksivät jotakin ratkaisuja, mulla ei niitä enää ole.
Ja millainen johtoporras menee mukaan? Meillä oli aiemmin hyvä johtaja. Jos joku kävi valittamassa toisesta, hän kysyi, mikset mene sanomaan suoraan hänelle. Loppui moni turhan juoksentelu.