Väestöliitom mukaan 50 vuotta täyttäneiden eronneisuus on moninkertaistunut.
"viisikymppisten tai liki aikuisten lasten vanhempien parisuhteessa on usein käsillä tuttu tilanne: lapset on kasvatettu melkein aikuisiksi ja kun pari on jäämässä kahdestaan, mitään yhteistä ei enää olekaan."
Kuulostaako tutulta?
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enää ei ole pakkoa kärvistellä epäsopivassa suhteessa niin kuin ennen vanhaan. Nyt myös vanhempi sukupolvi pikkuhiljaa tajuaa sen.
Ei ole pakko mennä epäsopivaan suhteeseen josta erotaan kuitenkin. Nyt jo nuorempi pleikkarisukupolvi on tajunnut sen.
Ihmiset yleensä muuttuvat vuosien myötä. Jos kumpikin muuttuu eri suuntaan, ei mitään yhteistä enää ole.
En kyllä ymmärrä tuollaista, että joku miettii onko mitään yhteistä enää kun lapset muuttavat pois, mihin se parisuhde on unohtunut matkalla? Miksi edes olla yhdessä, jos joku on niin yhdentekevä? Ja tuskin kukaan kovin radikaalisti muuttuu tai niin että se eroon ajaisi, silloinhan koko ihmisen persoona, arvot ja toiveet elämälle muuttuisi kaikki radikaalisti? Ja vaikka joku muuttuisi, varmaan parisuhteessa nämä asiat huomataan jne?
Pitkälti parisuhteissa yhdessä pysyminen on valinta, tahto ja päätös rakastaa. Miksi mennä naimisiin tai olla pitkään yhdessä, jos kerran joku on niin epäsopiva? Kuulostaa itsensä ja muiden pettämiselle, että on pitkään jonkun kanssa ja yhtäkkiä naps vain se toinen ei kiinnostakaan. Jos tunteita ei tuon vertaa ole niin ei pitäisi olla yhdessä.
Nuorempi mies kannattaisi ottaa, ukkorahjus on omaishoitovaiheessa vaikea hoitaa. Terveyshuoltomme kaatuu jo lähiaikoina.0rpovalta ajaa vain rikkaille verohelpoituksia.
NZ
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka nainen hyötyisikin miehestä taloudellisesti? Nykyaikana harvoin mennään naimisiin vain rahan takia. Avioliitossa on kyse ihan muusta.
Niin, mitä sitten. Kunhan mies ei pääse hyötymään naisesta taloudellisesti.
Tuskinpa mies taikka nainen haluaa sellaisen kumppanin, joka pyrkii nimenomaisesti hyötymään hänestä. Ihme paranoiaa täällä monella, jotka näkevät kaikki muut ihmiset jonain loiseliöinä, jotka odottavat iskevänsä seuraavaan uhriinsa kiinni.
Naisten preferenssit vain ovat sattumalta sellaisia että miehen varallisuus ja status yhteiskunnassa kiinnostaa.
Kyllä, joidenkin tyhjäpäänaisten. Kuten monen miehen preferenssit on naisen ulkonäössä.
Vierailija kirjoitti:
No jos me edelleenkin puhutaan HYVÄSTÄ naisesta, niin hän tuskin vaihtaa lennosta ukosta toiseen. Pariskunnan kumpikin osapuoli antaa hyvässä suhteessa niitä asioita, joista hyvä suhde koostuu. Rakkautta, turvaa, tukea, yhteisiä hetkiä, läheisyyttä, sitoutumista. Nämä ovat sinulle ihan tuntemattomia juttuja?
eli ei mitään mitä mies ei saisi ystäviltään, varmemmin vielä kuin yhdeltäkään naiselta.
Sun näkemyksen mukaan miehellä voi olla vain miespuolisia ystäviä?
Jotenkin minusta tuntuu että sulla ei ole edes niitä. Vaikutat aika yksinäiseltä ihmiseltä.
Kun elämä on arkistunut, lapset lähteneet perheestä, asuntovelat maksettu, niin silloin voimaantunut nainen 5-kymmenissä haluaa kokea vielä kerran, uudelleen, sen tyttöfiiliksen kun pojat mehiläisten lailla pörräsivät ympärillä päästäkseen suosioon. Mutta se onkin myöhäistä. Aika kesti hetken. Ja se jäi yli 30 vuoden taa.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kyse on pettymyksestä, kun oli suuret luulot, miten voisi olla onnellinen miehensä kanssa. Kyynistymistä naisen puoleltakin, kun toinen ei vastannutkaan sitä mitä toivoi, luotettavaa kumppania. Surullista, ja ennen kaikkea se et niin moni ei jaksa oikeasti tehdä töitä sen liittonsa eteen ajoissa vaan luovuttaa. Nainenkin on usein hiljaa liian pitkään, ja nyt en puhu raivoamisesta vaan aikuisesta kommunikaatiosta.
Usein ne eroon johtavat pettymykset on kasautuneet pitkän ajan saatossa ja tilanne kulminoituu kun lapset on isoja. Ei se mieskään syytön ole, vaikka niin nyt koitat kuvailla. Myrkytät vain mielesi lopullisesti, kun kerrot narratiivia, missä mies on aina hyvä ja nainen aina paha. Molemmat ovat vajavaisia, molemmilla olisi petrattavaa.
muunlainen rouva
Nyt keksit miesvihakiimassasi vähän omaa tarinaasi taas. Ei mies ole aina hyvä ja nainen aina paha.
Kerron ettei hyvä mies tarvi
? En vihaa miehiä vaan rakastan, kaikkia ihmisiä. Ja erityisesti omaa hyvää miestäni.
Tuo sinun ajatuksesi, että mies ei tarvitse naista mihinkään, taas kuulostaa hyvinkin vihaiselta. Onko sinusta epämiehekästä ja noloa, jos mies kokee tarvitsevansa naista johonkin, vai miksi haluat korostaa asiaa? Tuo sinun ihanne "hyvä mies ei naista tartte" kuulostaa vahvasti defensiiviselta, anteeksi vain.
Terve ihminen tarvitsee toisia elämässään, ja se on vain normaalia. Liiallinen itsenäisyys on oireellista, merkki ongelmista monella, mm. tunnetasolla.
muunlainen rouva
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enää ei ole pakkoa kärvistellä epäsopivassa suhteessa niin kuin ennen vanhaan. Nyt myös vanhempi sukupolvi pikkuhiljaa tajuaa sen.
Ei ole pakko mennä epäsopivaan suhteeseen josta erotaan kuitenkin. Nyt jo nuorempi pleikkarisukupolvi on tajunnut sen.
Ihmiset yleensä muuttuvat vuosien myötä. Jos kumpikin muuttuu eri suuntaan, ei mitään yhteistä enää ole.
En kyllä ymmärrä tuollaista, että joku miettii onko mitään yhteistä enää kun lapset muuttavat pois, mihin se parisuhde on unohtunut matkalla? Miksi edes olla yhdessä, jos joku on niin yhdentekevä? Ja tuskin kukaan kovin radikaalisti muuttuu tai niin että se eroon ajaisi, silloinhan koko ihmisen persoona, arvot ja toiveet elämälle muuttuisi kaikki radikaalisti? J
Ei se ole mitenkään yhtäkkinen "naps", kyllä tällaiset asiat kypsyy pikku hiljaa. Itse olen hiljalleen huomannut ettei meillä ole enää muuta yhteistä kuin talo ja lapset. Ei me hakeuduta toistemme seuraan, puuhataan ihan omia juttujamme.
Vierailija kirjoitti:
Kun elämä on arkistunut, lapset lähteneet perheestä, asuntovelat maksettu, niin silloin voimaantunut nainen 5-kymmenissä haluaa kokea vielä kerran, uudelleen, sen tyttöfiiliksen kun pojat mehiläisten lailla pörräsivät ympärillä päästäkseen suosioon. Mutta se onkin myöhäistä. Aika kesti hetken. Ja se jäi yli 30 vuoden taa.
Ei. Lukemalla ketjun huomaat että useimmat haluavat elää ihan vain itselleen ja rauhassa. Harva kaipaa mitään uutta miestä riesakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka nainen hyötyisikin miehestä taloudellisesti? Nykyaikana harvoin mennään naimisiin vain rahan takia. Avioliitossa on kyse ihan muusta.
Niin, mitä sitten. Kunhan mies ei pääse hyötymään naisesta taloudellisesti.
Tuskinpa mies taikka nainen haluaa sellaisen kumppanin, joka pyrkii nimenomaisesti hyötymään hänestä. Ihme paranoiaa täällä monella, jotka näkevät kaikki muut ihmiset jonain loiseliöinä, jotka odottavat iskevänsä seuraavaan uhriinsa kiinni.
Naisten preferenssit vain ovat sattumalta sellaisia että miehen varallisuus ja status yhteiskunnassa kiinnostaa.
Suomessa naisten ja miesten tuloerot on pienimpiä maailmassa, älä unohda sitä. Meillä ei ole kotirouva-yhteiskuntaa niinkuin esim. monissa Keski-Euroopan maissa, joten miksi miehen varallisuudella tai statuksella olisi täällä erityisen paljon merkitystä?
Jos taas puhut golddiggeri-Belorfeista, niin heitä on vain kourallinen. Sinun ei tarvitse sellaista valita, vaan meitä normaaleja naisiakin löytyy pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka nainen hyötyisikin miehestä taloudellisesti? Nykyaikana harvoin mennään naimisiin vain rahan takia. Avioliitossa on kyse ihan muusta.
Niin, mitä sitten. Kunhan mies ei pääse hyötymään naisesta taloudellisesti.
Tuskinpa mies taikka nainen haluaa sellaisen kumppanin, joka pyrkii nimenomaisesti hyötymään hänestä. Ihme paranoiaa täällä monella, jotka näkevät kaikki muut ihmiset jonain loiseliöinä, jotka odottavat iskevänsä seuraavaan uhriinsa kiinni.
Naisten preferenssit vain ovat sattumalta sellaisia että miehen varallisuus ja status yhteiskunnassa kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enää ei ole pakkoa kärvistellä epäsopivassa suhteessa niin kuin ennen vanhaan. Nyt myös vanhempi sukupolvi pikkuhiljaa tajuaa sen.
Ei ole pakko mennä epäsopivaan suhteeseen josta erotaan kuitenkin. Nyt jo nuorempi pleikkarisukupolvi on tajunnut sen.
Ihmiset yleensä muuttuvat vuosien myötä. Jos kumpikin muuttuu eri suuntaan, ei mitään yhteistä enää ole.
En kyllä ymmärrä tuollaista, että joku miettii onko mitään yhteistä enää kun lapset muuttavat pois, mihin se parisuhde on unohtunut matkalla? Miksi edes olla yhdessä, jos joku on niin yhdentekevä? Ja tuskin kukaan kovin radikaalisti muuttuu tai niin että se eroon ajaisi, silloinhan koko ihmisen persoona, arvot ja
No voisko asialle tehdä jotain, vieläkin? Hakeudu miehesi seuraan, kysy miten menee, mitä tehtäis, mitä toivoisit jnpp. Kommunikaatiota, ei luovuttamista!
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä suurissa ikäeroissa, etenkin vanhalla iällä, on lähes aina kyse siitä, että mies on naista varakkaampi. Että laskepa itse, mistä siinä on kyse. Ei ainakaan mistään naiivista rakkaudesta.
Voihan sen pukea sanoiksi vaikka niin, että "nyt löytyi oikea mies". Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
suurin osa parisuhteista on sellaisia joissa mies tienaa naista enemmän. Vaikka nainen olisi varakas, se ei ota miestä joka ei ole vielä vähän parempi.
Millä tavalla "parempi"? Eihän kukaan nainen, varakas varsinkaan, ehdoin tahdoin huonoa miestä etsi tai ota. Jos taas huomaa olevansa naimisissa sellaisen kanssa, viisikymppisenä voi olla hyvä hetki keventää lastia ja hankkiutua eroon.
Esimerkiksi enemmän tienaava.
Ei kukaan nai
Ahaa eli raha on ainoa määre sinulla ja se etunenässä määrittää, onko ihminen parempi vain huonompi. Tienaan miestäni tonnin enemmän, mutta ei se minusta tai miehestäni tee parempaa tai huonompaa. Nääs on muitakin asioita kuin raha.
Köyhää että arvomaailma on noin rahakeskeinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotetaan siihen saakka kärvistellen että lapset muuttaa kotoa pois ja sitten erotaan.On kyllä yleistä tuttavapiirissä.
Tää on niin surullista. Miksi ei ajoissa haeta apua? Ennenkuin ns. kasvetaan erilleen?
Ei pidä hakea mitään apua. Ei pidä kääntää yhtäkään kiveä. Vaan pitää pettää ja hypätä lennosta seuraavaan.
Tuntemani viisikymppisenä eronneet naiset eivät ole hypänneet lennosta seuraavaan mieheen. Eikä siinä mitään järkeä olisikaan,on ihan hyvä elää täysin itselleen perhevuosien jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele yhtään. Miehestä kuoriutui lasten myötä mieslapsi. Ei osaa käydä kaupassa jos ei kerrota mitä pitää ostaa. Oma-aloitteisuus kotona nolla. Ruokia ei viitsi opetella laittamaan. Kaikesta joudun nostamaan metelin ennen kuin asiat etenee. Mitään puhuttavaksi ei enää ole. Läheisyyttä ei senkään vertaa enkä sitä edes halua. Nyt jouluna voi jälleen kerran todeta, että jos perheen äiti ei tekisi joulun eteen mitään, niin sitä joulua lapsille ei tulisi.
kunhan lapset kasvaa, niin erohan se viiskymppisenä edessä. Mikä siinä on, että miehet taantuu täysin lasten myötä. Sitä ennen kyllä pystyi itsenäisesti toimimaan.
Todellisuudessa mies ei muuttunut sinun uusien vaatimustesi mukaiseksi suorittajaksi. Tosin, ei sinulle mikään kelpaisikaan vaikka se tekisi kaiken kuten haluat. Nalkutuksellasi olet saanut aikaan pientä passiivisuutta ja
Sinulla alkaa jo hihna luistaa, sen verran sekopäistä juttua suollat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele yhtään. Miehestä kuoriutui lasten myötä mieslapsi. Ei osaa käydä kaupassa jos ei kerrota mitä pitää ostaa. Oma-aloitteisuus kotona nolla. Ruokia ei viitsi opetella laittamaan. Kaikesta joudun nostamaan metelin ennen kuin asiat etenee. Mitään puhuttavaksi ei enää ole. Läheisyyttä ei senkään vertaa enkä sitä edes halua. Nyt jouluna voi jälleen kerran todeta, että jos perheen äiti ei tekisi joulun eteen mitään, niin sitä joulua lapsille ei tulisi.
kunhan lapset kasvaa, niin erohan se viiskymppisenä edessä. Mikä siinä on, että miehet taantuu täysin lasten myötä. Sitä ennen kyllä pystyi itsenäisesti toimimaan.
Todellisuudessa mies ei muuttunut sinun uusien vaatimustesi mukaiseksi suorittajaksi. Tosin, ei sinulle mikään kelpaisikaan vaikka se tekisi kaiken kuten haluat. Nalkutuk
Suoltaa koko ajan samaa levyä.
Jopa lehmän hermot omaavalla miehellä katkeaa kamelin selkä noin vanhan koppelon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai pitäisikö sen uhrata enemmän vapaa-ajasta siivoamiseen, pyykkäämiseem jne. jolla on pienempi palkka? Eihän tuossa ole mitään järkeä ellei sitten toinen tee vain osa-aikatyötä.
Juu ei tarvitse.
On runsaasti miehiä jotka maksavat naisen seurasta. Harmi ettei hyviä miehiä moinen kiinnosta.
Ja hyvät naiset eivät pyöritä mitään seuralaispalvelua vaan toivovat elämänkumppania, jonka kanssa jakaa kaikki.
jakaa kaikki, tai ainakin viedä mieheltä mitä vietävissä on kunnes vaihtaa tarpeitaan ja etsii uuden miehen täyttämään ne.
Kerro vielä mitä nainen antaa miehelle tuossa sun skenaariossa?
Sulle ei ainakaan mitään, koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka nainen hyötyisikin miehestä taloudellisesti? Nykyaikana harvoin mennään naimisiin vain rahan takia. Avioliitossa on kyse ihan muusta.
Niin, mitä sitten. Kunhan mies ei pääse hyötymään naisesta taloudellisesti.
Tuskinpa mies taikka nainen haluaa sellaisen kumppanin, joka pyrkii nimenomaisesti hyötymään hänestä. Ihme paranoiaa täällä monella, jotka näkevät kaikki muut ihmiset jonain loiseliöinä, jotka odottavat iskevänsä seuraavaan uhriinsa kiinni.
Naisten preferenssit vain ovat sattumalta sellaisia että miehen varallisuus ja status yhteiskunnassa kiinnostaa.
Niin ne on miehilläkin. Tuskin kukaan tohtorintutkinnon suorittanut mies ottaa vaimokseen siivoojaa (kaikki kunnia siivoojille)
Tuskin mieskään jättää naista ottamatta sen takia, että tällä on omaisuutta, tai iso perintö tulemassa.
Ja yleensä ihminen pariutuu omaa luokkaansa vastaavan kanssa. Korkealle koulutettu löytää opiskeluaikana samoista piireistä kumppanin jne. Silloin tuskin kumpikaan kovin varoissan on. Naisten ura tyssää monesti lastensaantiin, mutta mies vain porskuttaa ja saa lisää palkkaa ja omaisuutta, niin että kunpikohan toisestaan enemmän hyötyy? Raha kun ei ole tärkein asia elämässä. viimeistään kuolinvuotella sen tajuaa, kun ei niitä rahoja saakaan mukaan.
Ja jos mietitään vaikka nykyistä pressa pariskuntaa, on vaimo korkeammalle lukenut ja tienaa paremmin, kuin kumppaninsa. Eivätkä he ole ainoa pari tätä lajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka nainen hyötyisikin miehestä taloudellisesti? Nykyaikana harvoin mennään naimisiin vain rahan takia. Avioliitossa on kyse ihan muusta.
Niin, mitä sitten. Kunhan mies ei pääse hyötymään naisesta taloudellisesti.
Tuskinpa mies taikka nainen haluaa sellaisen kumppanin, joka pyrkii nimenomaisesti hyötymään hänestä. Ihme paranoiaa täällä monella, jotka näkevät kaikki muut ihmiset jonain loiseliöinä, jotka odottavat iskevänsä seuraavaan uhriinsa kiinni.
Naisten preferenssit vain ovat sattumalta sellaisia että miehen varallisuus ja status yhteiskunnassa kiinnostaa.
Suomessa naisten ja miesten tuloerot on pienimpiä maailmassa, älä unohda sitä.
Se vaan, että kukaan normaali nainen ei tuollaisen jankkaajan/naisvihaajan kanssa haluaisi olla, ja miksi haluaisikaan? Eikä hän sitäpaitsi tarvitse naista mihinkään, hän saa kaiken saman toiselta mieheltäkin:D
Niin hän ainakin koko ajan jankuttaa.
ja jos mietitään historiaan taaksepäin niin miehet ne vasta ovat naisista hyötyneetkin. Naisesta piti maksaa myötäjäiset, että ukko suostui neidon ottamaan ja kaikki naisen omaisuus siirtyi ukon nimiin, kun naimisiin mentiin perinnöistä lähtien. Että kukahan se on hyötynyt ja kenestä.
Naisten preferenssit vain ovat sattumalta sellaisia että miehen varallisuus ja status yhteiskunnassa kiinnostaa.