Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Läheisen kuolema ennen joulua, joulunvietto?
16.12.2023 |
Onko kenelläkään kokemusta joulunvietosta tilanteessa missä läheinen on kuollut vähän ennen joulua? Miten olette viettäneet sinä vuonna joulua?
Meillä kävi niin, kun miehen isä kuoli äkillisesti viime viikolla. Alustavasti sovittiin että joulua vietetään kuitenkin, koska meillä on kolme pientä lasta, joista varsinkin vanhimmat osa jo odottaa joulua. Silti nyt tuntuu että joulunvietosta ei tule mitään. Mies haluaisi mennä jouluksi äidilleen, mutta lasten kanssa se on mahdotonta. Miehen äiti taas olisi meille oikein tervetullut, kuten myös miehen siskon perheeseen, mutta ei halua. Hän haluaa olla joulua kotona ja nyt mies kokee huonoa omatuntoa siitä että äitinsä on yksin jos me ei olla siellä.
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta miehesi kannattaisi mennä äitinsä luo ja sinä olet lasten kanssa
Äiti kolmen pienen lapsen kanssa jouluna yksin ja lapset ilman isää?
Laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen ja kyllä aikuinen ihminen pärjää lastensa kanssakin keskenään jonkun joulun.
Minä olen pärjännyt montakin joulua ihan yksinkin ja tulen pärjäämäänkin tarpeen tullessa. Teen käsitöitä ja katselen leffoja.
Jouluhan ei ole päiväkohtainen vaan sitä voi viettää ihan milloin tahansa muulloinkin.
Hahah, yksin jouluna kolmen lapsen kanssa mistä nuorin on vauva ei tosiaan katsella leffoja tai tehdä käsitöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille joulu on kiva ja tärkeä juhla. Eivät he ymmärrä suru-juhlasta mitään ja eikä kannata viedä sinne jouluksi. Mies menköön yksin käymään.
Älä aliarvioi lapsia. Tämä joulu ei ole noille lapsille kiva juhla. Lapset eivät opi ymmärtämään surusta mitään, jos heidät jätetään kaiken ulkopuolelle. Mutta nyt onkin kysymys heidän joulunvietostaan. Onko aikuisten joulu tärkeämpi?
Mielestäni aikuisten joulu on tässä tilanteessa tärkeämpi.
Suru on hupijuhlaa tärkeämpi.
Lapsillekin on parasta, että vanhemmat tai vanhempi saa käsitellä suruaan haluamallaan tavalla. Olin alle 1 kun molemmilta vanhemmiltani kuoli vanhempi samana vuonna. Äidiltäni kk ennen joulua. Äidilleni jäi jotenkin se suru käsittelemättä ja hän ei ole koskaan toipunut. Masentui pysyvästi. Hänellä on diagnoosina vakava masennus.
Tee sinä ap siten, kun anoppisi ja miehesi tahtovat.
Vierailija kirjoitti:
Mies menee äidilleen ja sinä jäät lasten kanssa kotiin. Lapset saavat iloisen joulun kotona ja mies tukee äitiään. Jouluaattona isä soittaa videopuhelun lapsille ja juttelee kanssaan.
Yksinkertaista, mä en ymmärrä mikä tässä on ongelma? Kaikenlaisia tilanteita elämä eteen heittää ja niiden mukaan sitten asiat järjestellään. Kenelle tää nyt on vaikeinta, aplle joka ei halua huolehtia yksin lapsista?
Miksikö ei voi lasten kanssa mennä sinnen miehen äidin luo, en tajunnut.
Mutta jos ei kerran millään voi, niin kai se mies silti voisi äitinsä luona edes yksin käydä jouluna, äitiään ilahduttamassa. Ja Ap itse ja ne lapset voisivat laittaa miehen mukaan joulutervehdyksen teiltä muilta tälle leskiäidille ja -anopille, että hän tietää teidän ajattelevan häntäkin. Leipokaa vaikka ja laittakaa lämpimäiset miehen mukaan tai tehkää joku muu lahja, minkä ajattelette lohduttavan häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen äiti ei siis mitenkään varsinaisesti halua olla yksin. Hän on vain sanonut ettei halua tulla meille eikä menä miehen siskon perheen luo vaan haluaa olla kotona.
Mies taas ei halua että äitinsä olisi joulua yksin, toisaalta ei halua olla joulua erossa lapsistakaan, ja siksi tämä ongelma.
Ap
Ymmärsinköhän oikein, eli:
- Anoppi haluaa olla kotonaan
- Ap haluaa olla kotonaan
- Mies haluaisi olla sekä äitinsä luona että kotonaan
Kuulostaa siltä, että ainoa epäselvyys joulunviettopaikasta on miehellä. Hänen on tehtävä asiassa päätös. Jos mies lähtee anoppilaan, hommaatte sinulle ja lapsille jouluruuat valmiiksi jääkaappiin ja teette joulusiivouksen etukäteen. Tällä kertaa ei joulusta kannata stressata sen kummemmin. Löhöätte vaikka pyjamissa sohvalla telkkaria katsomassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies menee äidilleen ja sinä jäät lasten kanssa kotiin. Lapset saavat iloisen joulun kotona ja mies tukee äitiään. Jouluaattona isä soittaa videopuhelun lapsille ja juttelee kanssaan.
Yksinkertaista, mä en ymmärrä mikä tässä on ongelma? Kaikenlaisia tilanteita elämä eteen heittää ja niiden mukaan sitten asiat järjestellään. Kenelle tää nyt on vaikeinta, aplle joka ei halua huolehtia yksin lapsista?
Jäisitkö sinä vapaaehtoisesti kolmen pienen lapsen kanssa yksin jouluksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitää tehdä siten kuin leski haluaa.
Ap mahtuu kyllä perheineen ok-taloon yöksi. Jollei muka mahdu, niin hotelliin.
Ja olkaa siellä hotellissa vaikka kolme päivää, niin saatte olla kunnolla tukena.
Minä en ainakaan lähtisi jouluksi hotelliin keikkumaan edes meidän kahden lapsen kanssa, vaikka lapset on jo 5 ja 6v. Anoppi tietty kutsuttaisiin meille joulua viettämään mutta jos ei anopille ei tämä kelpaisi ja mies silti ei pitäisi ajatuksesta että äitinsä on yksin niin saisi mies mennä ihan yksin sinne äidilleen jouluksi. Me juhlittaisiin joulua kotona lasten kanssa.
Miksi kaikki ehdottavat täällä että viettäkää lasten joulu jonain toisena päivänä kuin jouluaattona? Kenelle se jouluaatto on tärkein, lapsille vai aikuisille? Kahdestaanko leski ja hänen aikuinen poikansa puurojuhlaa viettävät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joulu on elävien juhla. Jos itse olet hengissä, vietät joulua.
Joo joo, mutta kenen kanssa? Siitähän tässä nyt väännetään.
Meillä suku asuu niin levällään ja kaikki ovat omissa menoissaan niin kiinni, että poikani ja miniäni tulevat välillä erikseenkin luokseni kylään siten, kun pääsevät. Välillä tulee vain poika, joskus miniä, joskus yhdessä koko porukka jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äidillä on 2 lasta niin voisiko toinen olla yhden yön ja toinen toisen yön? Näin leski ei jää yksin ja lapset saavat muuten viettää joulun perheen kanssa. Ehdottaisin tällaista.
Uskovaiselle kuolema ei ole mikään kaiken loppu. Jouluna voi tapahtua iloisiakin asioita kuten lapsen syntymä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies menee äidilleen ja sinä jäät lasten kanssa kotiin. Lapset saavat iloisen joulun kotona ja mies tukee äitiään. Jouluaattona isä soittaa videopuhelun lapsille ja juttelee kanssaan.
Yksinkertaista, mä en ymmärrä mikä tässä on ongelma? Kaikenlaisia tilanteita elämä eteen heittää ja niiden mukaan sitten asiat järjestellään. Kenelle tää nyt on vaikeinta, aplle joka ei halua huolehtia yksin lapsista?
Jäisitkö sinä vapaaehtoisesti kolmen pienen lapsen kanssa yksin jouluksi?
Mikä ongelma siinä on, että viettää joulua kolmen ihanan lapsensa kanssa. Lapset ovat aarteita ,lahjoja. Ei mitään ongelmaa. Mieti niitä lapsia joilla on hakkaava alkoholisti puoliso kotona-huh.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni aikuisten joulu on tässä tilanteessa tärkeämpi.
Suru on hupijuhlaa tärkeämpi.
Lapsillekin on parasta, että vanhemmat tai vanhempi saa käsitellä suruaan haluamallaan tavalla. Olin alle 1 kun molemmilta vanhemmiltani kuoli vanhempi samana vuonna. Äidiltäni kk ennen joulua. Äidilleni jäi jotenkin se suru käsittelemättä ja hän ei ole koskaan toipunut. Masentui pysyvästi.
Minusta on outoa, jos miehen äiti ei ajattele, että isän pitää olla jouluna lastensa kanssa. Vaikuttaa vähän siltä, että mies tarvitsee nyt äitiään enemmän kuin äiti häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies menee äidilleen ja sinä jäät lasten kanssa kotiin. Lapset saavat iloisen joulun kotona ja mies tukee äitiään. Jouluaattona isä soittaa videopuhelun lapsille ja juttelee kanssaan.
Yksinkertaista, mä en ymmärrä mikä tässä on ongelma? Kaikenlaisia tilanteita elämä eteen heittää ja niiden mukaan sitten asiat järjestellään. Kenelle tää nyt on vaikeinta, aplle joka ei halua huolehtia yksin lapsista?
Jäisitkö sinä vapaaehtoisesti kolmen pienen lapsen kanssa yksin jouluksi?
En tietenkään, en pidä lapsista eikä mulla niitä ole. Mutta tässä nyt on lapsia hankittu, tilanteita tulee ja niiden mukaan eletään.
Kummaa säätöä. Minulla oma suku käy minun luona ja mieheni omia sukulaisiaan katsomassa, eikä aina olla pariskuntana yhdessä joka kerta liikkeellä.
Anoppi on kutsuttu lapsiperheeseen viettämään joulua ja anoppi on kieltäytynyt kutsusta. Anopin poika haluaa sittenkin ettei anoppi vietä joulua yksin ja haluaa lähteä yksin tai koko perheen kanssa anoppilaan. Huono diili miniälle jokatapauksessa kun minähän se ne lapset hoitaisi siellä anoppilassa samoin kun kotona yksin jos mies on joulua anoppilassa.
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä nyt kyseessä se, että lapsille ei haluta näyttää surua? Tässä olisi oiva mahdollisuus lapsille oppia, että suru kuluu elämään ja joulukin on erilainen silloin. Oppivat empatiaa ja käytöstapoja surevia kohtaan. Älä missään nimessä estä surevan miehesi päätöstä, missä joulunsa viettää. Hänellä ja äidillään on paljon puhuttavaa ja saavat tukea toisistaan. Vaikutat hyvin itsekkäältä, kun laitat suuren surun edelle omat kylmät tunteesi ja periytät saman suhtautumisen lapsillesi. Se tulee kostautumaan sinulle vanhana tai vaikka nuorempana, jos menetät lastesi isän äkillisesti ja lapset eivät välitä surustasi pätkän vertaa. Siinäpä sitten itket yksin oli joulu tai arki.
Eivät lapset ymmärrä surua ja eivätkä halua viettää jouluaan surumustissa.
Alue: Aihe vapaa
En tunne aihepiiriä, mutta joulu on aina joulu. Sitä vietettiin sota-aikanakin. Silloinkin ihmisiä kuoli.