Mehukkain tapa sanoa itsensä irti?

Minulle kävi näin:

Erittäin pihi pomo. Olin töiden ohella opiskellut, ja jonkin aikaa sitten valmistunut. Pomo antoi koko ajan vaativampia tehtäviä, sellaisia, jotka vastasivat koulutusta, palkassa tätä ei tietenkään huomioitu, kun näin pomo sai käytettyä osaamistani "ilmaiseksi'. Yhtenä päivänä pyysi että toisin todistuksen nähtäville. Kysyin, oliko hänellä ajatusta että minulle olisi kenties koulutusta vastaavaa työtä tms. Ei kuulemma ole sellaisia töitä. Kuukauden sisällä tästä kävin jättämässä irtisanomispaperin. Olin saanut koulutusta vastaavaa työtä muualta. Ilme oli näkemisen arvoinen.

Mä toivoin koko ajan, että työkaveri, jonka mielestä kaikki työpaikallamme on paskaa (työkaverit, johtaminen, palkka, työajat) saisi paremman työn ja lähtisi.

Oli 4 viikkoa lomalla ja työt sujuivat hyvin, vaikka olikin vähemmän väkeä kuin yleensä.. Ihmiset oli iloisia ja rentoja. Ekana työpäivänä heti kertoi, miten paskaa on, kun piti palata töihin.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon tykännyt tehdä sen niin, että koputan johtajan ovelle ja kysyn, että olisiko sulla hetki aikaa? Sitten kerron, että firma X on nyt tarjonnut mulle x.x. alkaen tälläistä hommaa ja olen ottanut tarjouksen vastaan. Sanon, että muutos ei liity mitenkään meidän firmaan, mutta tuli niin hyvä tarjous ettei voinut sanoa ei ja samalla kiitän yhteistyöstä. Ehdotan, että tehdään yhdessä suunnitelma miten hoidetaan loppuaika? Pari kertaa on käynyt tuolla lähestymistavalla niin, että pomo on sanonut, että älä lähde, mä teen sulle paremman tarjouksen ja katotaan vähän työkuvaa uusiksi samalla. Siltoja polttamalla niin harvemmin käy.

Meidän firmassa (pörssiyhtiö) on ihan firman hallituksen päätöksellä tehty linjaus ettei lähdetä pois lähtijöitä hyysäämään. Jos joku sanoo tai vihjaa lähtevänsä, hänelle toivotetaan hyvät jatkot.

Nämä ketkä lypsävät palkkaa ja urakehitystä uhkailemalla lähtemisellä, harvemmin ovat mitään harvinaisia timantteja joista on pidettävä kiinni kynsin hampain.

"Nämä ketkä lypsävät palkkaa ja urakehitystä uhkailemalla lähtemisellä, harvemmin ovat mitään harvinaisia timantteja joista on pidettävä kiinni kynsin hampain."

Mä en uhkaile, se on ihan helvetin hölmöä. vaan jos menen ilmoittamaan asiasta niin olen aidosti lähdössä ja jos en pidä johtajasta niin ei se mua lahjomallakaan firmassa saa pidettyä.

Mä olen meidän firman pitkäaikaisin työntekijä, ollut 10 vuotta talossa. Ikää alle 40, koulutuksena yliopisto ja AMK. Tuntuu että firman linja on sellainen että uutena taloon tuleville annetaan maat ja taivaat ja vanhoille ei mitään vaikka kuinka pyytäisi. Yleensä sitten kun hommat nuoremmilla kusee, käännytään minun puoleen. Olen tästä kehityskeskusteluissa monesti maininnut, tuloksetta. 

Ajattelin että sitten kun otan lopputilin, teen sen mahdollisimman eleettömästi juuri ennenkuin lähden lomille. Työläppärin, avaimet, puhelimen jätän pöydälle enkä koskaan enää palaa. En kerro syitä enkä selittele.

Vierailija kirjoitti:

Minä vain kävelin ulos konttorista iloisin mielin hymyillen, ja toivotin mukavaa päivänjatkoa, sekä kuittasin pomolle osallistuvani seuraavan päivän kokoukseen. Yöllä kävin kirjaamassa irtisanomisilmoitukseni sähköisesti palkkahallintoon, jätin avaimet pöydälle ja aamulla lähdin pois maasta. Heitin samalla puhelimeni mereen. Muutama päivä heillä (lähin esimies ja toimari) ilmeisesti meni pohtiessa että missä hitossa minä olen, mutta tajusivat asian laidan siinä vaiheessa kun hallintojohtaja kyseli että "kukas Marian tilalle tulee Jyväskylän yksikköön päälliköksi?"

 

T. Hyvin rankasti työpaikkakiusattu

Olipas hauska lukea oma viesti parin vuoden takaa ja olen edelleen sitä mieltä että irtisanoutumiseni oli paras päätös ikinä. Nykyisin työskentelen ulkomailla samalla alalla kuin Suomessa ollessani, tulevan anopin firmassa hyvällä palkalla (8300e/kk) ja loistavilla eduilla. Irtisanoutukaa jos siltä tuntuu ja nauttikaa elämästä, kaikkea voi tapahtua kun katselee mitä maailmalla on tarjota.

Vierailija kirjoitti:

Pomon lomaa edeltävänä päivänä.

Tuon olen kerran tehnyt. En kuitenkaan sen takia, että olisin sillä hetkellä erityisesti halunnut ärsyttää pomoa. Syy oli se, että halusin irtisanomisajan alkavan heti koska kokemuksesta tiesin ettei pomo todennäköisesti reagoisi parin viikon lomansa aikana mitenkään minun yhteydenottoihini - ei viesteihin, puheluihin tai sähköposteihin. Hän olisi sitten loman jälkeen esittänyt tietämätöntä ja väittänyt ettei ole muka saanut mitään irtisanomisilmoitusta. Siitä olisi syntynyt aikamoinen soppa.

Mikäli asiat on työpaikalla huonosti ja ei muutu kannattaa lähteä, mutta mahdollisimman asillisesti. Se auttaa sinua jatkossa. Mikäli alkaa vaikeaksi se muistetaan ja  saattaa vaikuttaa negatiivisesti jatkossa. Tietyillä aloilla työnantajat tapaavat toisiaan esim koulutuksissa ja vaihtavat mietteitä. Osa on jopa ystäviä keskenään. 

Mä soitin pomolle aamulla kun ajelin töihin ja sanoin, että irtisanon itseni. Hän kyseli, että mihin olen menossa, johon vastasin ettei ole ihan varmaa vielä (oikeasti oli), hän sanoi että nyt ei ole helppoa saada töitä, johon vastasin ettei haittaa. Hän ei olisi halunnut, että lähden ja tarjoutui tarkastelemaan työnkuvaani, johon vastasin, että siitä on jo pari kertaa puhuttu aiemminkin eikä mitään ole tapahtunut, jonka jälkeen hän kysyi, että kuinka paljon haluan lisää palkkaa että jäisin, johon vastasin ettei hänellä yksinkertaisesti ole siihen varaa. Oli oikein mehukas tapa ja kävi selväksi että kirveli pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Mikäli asiat on työpaikalla huonosti ja ei muutu kannattaa lähteä, mutta mahdollisimman asillisesti. Se auttaa sinua jatkossa. Mikäli alkaa vaikeaksi se muistetaan ja  saattaa vaikuttaa negatiivisesti jatkossa. Tietyillä aloilla työnantajat tapaavat toisiaan esim koulutuksissa ja vaihtavat mietteitä. Osa on jopa ystäviä keskenään. 

voi kyynel

Lisääkin kokemuksia ja vinkkejä otetaan vastaan. Nimittäin on tilanne käsillä ihan kohta. Olen jo ottanut uuden työn vastaan ja pitäisi irtisanoutua. Väkisinkin menee mehukkaaksi tahtomattanikin. Ajattelin pahoitella että joudun sanomaan itseni irti ja olen saanut uuden paremmilla ehdoilla, 100 kertaa pienemmällä työmäärällä ja paremmalla palkalla niin että voi ei, ja nyt on kyllä pakko sanoa itsensä irti. Ilmeestä ehkä voi nähdä kuinka "pahoillaan" olen.