Sukupuoltaan korjannut Paju muutti mielensä 10 vuotta myöhemmin - nyt hän kertoo transyhteisön tabusta

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän Paju ole poikkeus. Suurin osa hyötyy ja on onnellinen. Prosessi on hidas ja vaivalloinen. Mielestä i saisi vielä enemmän perustuvia ihmisen subjektiivisen kokemukseen. Pajun kaltaisia on olemassa, mutta ei se todellakaan ole vaiettu tabu. Kyllähän tuosta koko ajan rummutetaan joka paikassa. Kuinka monta kertaa tuokin tarina on ollut lehdissä? 

Maailmalta on tutkimustuloksia jopa 30 prosentin katumisluvuista, tarkemman seulan Suomessakin arvioidaan olevan 5-10 prosenttia katujia. Hurjia lukuja peruuttamattomien ja kehoon kajoavien toimenpiteiden kohdalla, joita ei tehdä vahvaan lääketieteelliseen näyttöön pohjaten.

Vierailija kirjoitti:

Virhediagnooseja tehdään paljon, miten se eroaisi tässäkään. 

Transkokemuksen varmentamiseksi ei ole mitään kuvantamislaitetta eikä laboratoriotestejä. Kehoa peruuttamattomasti muokkaavat käsittelyt tehdään hyvinkin tasapainottomien yksilöiden kertomusten perusteella. Transhoitojen tehostakaan ei ole tyytyväisyyskyselyä kummempaa näyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virhediagnooseja tehdään paljon, miten se eroaisi tässäkään. 

Transkokemuksen varmentamiseksi ei ole mitään kuvantamislaitetta eikä laboratoriotestejä. Kehoa peruuttamattomasti muokkaavat käsittelyt tehdään hyvinkin tasapainottomien yksilöiden kertomusten perusteella. Transhoitojen tehostakaan ei ole tyytyväisyyskyselyä kummempaa näyttöä.

Niinpä. Osa sukupuoltaan vaihtaneista on varmasti aidosti tyytyväisiä lopputulokseen, mutta kuinkahan moni vain teeskentelee olevansa tyytyväinen, kun ei kehtaa myöntää muille kuinka pahasti tuli mokattua?

Ensinnäkin pysykää "terveetkin" kaukana Pyhistä Puhujista, jotka myrkyttävät mielen ja kehon. 

Toiseksi, ei ole mitään järkeä fyysisen naisen muuntautua MIEHEKSI. Ruma naama, karvainen naama, yms. Meitä riittää ihan luonnostaan ilman muunnoksia lisäksi tähän joukkoon. Kaikille rumille miehille ei löydy koskaan kumppania yms. Työttöyyttä kun ei ole supliikki ja aktiivinen. Elä tässä sitten tuurilla seilaten. 

En suosittele kuin pitkän, komean ja supliikin miehen muunnosta. Se vaan ei ole fyysiselle miehelle ihan helppoa, liekkö mahdollistakaan monelle ei.

Epäilemättä shokki kun yhtäkkiä muuttuu ulkoisesti keski-ikäiseksi kaljuksi ja vatsakkaaksi sedäksi :D

"Paju selvitti, miten hän voisi lähteä edistämään asiaa. Täysi-ikäisenä Paju hakeutui Tampereen transpoliklinikalle, ja hänen tilaansa alettiin selvittää.

18-vuotiaana Paju sai toivomansa diagnoosin: transmies."

Siinä ei ole kauaa aikailtu, kun diagnoosi on annettu. Miten se noin nopeasti luonnistuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virhediagnooseja tehdään paljon, miten se eroaisi tässäkään. 

Transkokemuksen varmentamiseksi ei ole mitään kuvantamislaitetta eikä laboratoriotestejä. Kehoa peruuttamattomasti muokkaavat käsittelyt tehdään hyvinkin tasapainottomien yksilöiden kertomusten perusteella. Transhoitojen tehostakaan ei ole tyytyväisyyskyselyä kummempaa näyttöä.

Niinpä. Osa sukupuoltaan vaihtaneista on varmasti aidosti tyytyväisiä lopputulokseen, mutta kuinkahan moni vain teeskentelee olevansa tyytyväinen, kun ei kehtaa myöntää muille kuinka pahasti tuli mokattua?

Paineita aiheuttaa sekin, että sukupuolen vaihdosta katuva pelkää helposti päätyvänsä yksinäiseksi hylkiöksi, jos kertoo avoimesti tilanteestaan. Sateenkaariyhteisö kaikkoaa ympäriltä kuin pieru Saharaan ja muutkin kummeksuu tai jopa pilkkaa ihmistä, joka on kuvitellut olevansa vastakkaisen sukupuolen edustaja ja tuhonnut samalla kehonsa pysyvästi. Ja pilkka satuttaa paljon enemmän, jos sen joutuu kohtaamaan ilman vertaisten tukea.

Kaikki katuvat kertoo sama tarinaa, heidän taustaansa ei tutkittu, tarjottu terapiaa ja apua, vaan transpyörä alkaa pyöriä KUN OSAA SANOA OIKEAT ASIAT. Eli oli netistä selvittänyt mitä pitää sanoa, jotta hoidot alkaa. 

 

Harvinaisen tyhmiä hoitajia, jos ei ota tätä huomioon, että osaavat etsiä tietoa ja sanoa asioita mitä halutaan kuulla.  Pitäisi selvitellä asiaa tarkkaan. 

 

Nuorena myös haluaa asioille nopeasti löytää ratkaisun, joistakin traumoista selviäminen vie ihmisiän tai ainakin hyvin pitkään. Sekin kiehtoo, että kun sukupuolnekorjaukseen heittäytyy, aina on uusi leikkaus ja hoito edessä, voi paeta siihen, että sitten kun olen valmistunut hyvältä.

Ei tämän näin pitäisi mennä. Tarkemmat seulat  ja tutkimukset.

Vierailija kirjoitti:

Kommentoijille: Tiedättekö te, millainen transihmisten diagnosointiprosessi on? Nykyisten jonojen kanssa se kestää vähintään 2v, ja sen aikana tavataan ainakin psykologia, psykiatrista sairaanhoitajaa, lääkäriä ja psykiatria. Ja kaikki, aivan kaikki, heistä sanovat useita kertoja, että jos ensisijainen ongelma on esim. masennus, se ei korjaudu hormoneilla ja leikkauksilla. Myös hoitojen peruuttamattomuus ja kaikki haitat, esim. vaikutukset veriarvoihin, tehdään sanallisesti selväksi useita kertoja ja ennen minkään aloittamista potilas saa kirjalliset materiaalit kotiin jotta varmasti ennättää perehtyä asiaan ennen päätöstä. 

 

Toivon Pajulle kaikkea hyvää. On totta, että detransitiosta puhutaan hyvin vähän ja olen siinä käsityksessä, että se hävettää monia, vaikka se on tilanne jossa tarvitsisi tukea. Toivon kuitenkin että arvon palstalaiset ja muut kritisoijat ottaisivat selvää mistä puhuvat. Systeemiä voi kr

Miksi sitten ajatte transhoitojen vapauttamista tietoiseen suostumukseen perustuvaksi ja jopa väärillä leluilla leikkivien lasten kemiallista kastraatiota, sekä itsemäärittelyn laajentamista alaikäisiin? Sosiaalinen transitio juridisen sukupuolitiedon vaihtamisella lukitsee nuoren ajattelun lopullisen transition suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Epäilemättä shokki kun yhtäkkiä muuttuu ulkoisesti keski-ikäiseksi kaljuksi ja vatsakkaaksi sedäksi :D

Suomalaisella geeniperimällä naisesta ei tule androgyyniä animehahmoa/k-popparia eikä salskeaa urheilijanuorukaista, vaan persjalkainen puutarhatonttu.

Minua kiinnostaa, että kerrotaanko näille kehonmuokkausta haluaville, mitä kehonmuokkausesta seuraa? Tajuaako joku alaikäinen esim. sen, mitä lapsettomuus tarkoitaa? Entä hormonihoitojen sivuvaikutukset? Osaako joku alaikäinen nähdä perspektiiviä, miltä saattaa kehollisesti tuntua joskus 40 vuoden päästä? Entä jos lähdetään leikkaamaan? Kerrotaanko, että kun ne normaalisti toimivat seksivärkit leikataan, niin tuntoaistimus ei sitten ehkä enää olekaan samanlainen ja seksuaalista nautintoa ei saa? Kerrotaanko, että jos naiselle rakennetaan joku lerssinkorvike, niin se ei ole oikea penis ja toiminnallisuus esim. virtatessa ei ole sama kuin oikean peniksen? Saako itse seksuaalista nautintoa enää leikkelyiden jälkeen ja mikä on se toiminnallisuus keholla, kun on värkit laitettu uuteen kuosiin ja vaikka se penis rakennettu jostain vatsamakkarasta?

Sitten kun on vedelty hormonihoitoja edestakaisin, niin mikä onkaan kehon terveys. Kehonrakentajat vetävät hormoninappeja, ja elinikä aika monella on lyhentynyt ja mm. sydänterveys heikentynyt puhumattakaan muusta kehollisesta terveydestä.

Vierailija kirjoitti:

Kurja homma Pajulle kyllä



Tiesittekö muuten että lonkkaleikkauksen katumisprosentti on korkeampi kuin sukupuolen korjauksessa?

Lonkkaleikkaus on välttämättömyys, kehon mutilointi esteettisistä syistä veronmaksajien piikkiin ei. Kehtaatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävää luettavaa, koko elämä ja ulkonäkö pilalla. 

Ja Paju on vain yksi niistä monista kymmenistätuhansista äänistä jotka halutaan hiljentää transyhteisöissä. Redditissä on r/detrans sub, missä on yksinään yli 50k jäsentä ja heistä valtaosa on nyt syrjitty transyhteisössä kun "kehtaavat" tuoda ne transiuden huonot puolet ja pieleen menneet hoidot julki.

 

Jos Redditiä katsotaan, trans- ja detrans-ihmisten suhde olisi 1/7, eli n. 14% katuisi transitiota. Jos asian googlaa, esiin pomppaa tässä keskustelussa linkatussa artikkelissa oleva Lääkärilehdestä peräisin oleva luku, joka on 0,67-3,8. Suomessa luvut ovat alhaiset, sillä diagnoosin saaminen kestää kauan ja vaatii monia keskusteluja ja psykologisia testejä. Detransitio on oikea ongelma josta pitää puhua, mutta ei li

Olet varmasti tietoinen, että transien (pitkäaikais)seuranta on olematonta. Katumista ei kirjata mihinkään, ellei trans ilmoita siitä hoitotaholle. Lisäksi on sunken cost fallacy -ilmiö, eli trans päätyy elämään transina, koska palaaminen entiseen on liian kallista ja käytännössä usein mahdotonta. Siksihän transit ovat niin ärhäköitä.

Vierailija kirjoitti:

HIenoa että taas löytyi yksi katuva. Mutta minun tuntemani transihminen ei kadu. Päin vastoin, kehodysforiat olivat ajaa hänet epätoivoisiin ratkausuihin. Nyt tyytyvänen transhenkilö, parisuhteessa ja työssä. 

Hänestä ja lukuiisista hänen kaltaisistaan ei tehdä juttuja, eikä keskusteluja vauvikselle.

Kehodysforia ei ole enää transiuden määritelmä eikä edellytys. Kannattaa päivittää tiedot ajantasalle vaikka Setan tai vastaavan transjärjestön sivulta. Nykyään transius on sukupuolen epätyypillistä ilmaisua, persoonallisuudenpiirteitä, mieltymyksiä ja ahdistumista sukupuolirooleista.

Intersektionaalisen ideologian uhreja. Vastuuta ei äärivasemmisto tietenkään kanna. Ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Suurimmalla osasta "transeista" kipuilu on ihan muualla kuin väärässä kehossa olemisesta. Teininä etsitään itseään ja transiudesta löydetään syy omaan pahaan oloon. Sitten hakeudutaan piireihin, jotka vahvistavat tätä olettamusta. Kun on hoidot aloitettu ja tehty peruuttamattomia muutoksia niin ihmetellään miksi paha olo ei olekkaan kaikonnut.

Eli jos ihminen tuntee olevansa väärässä kehossa niin ensimmäiseksi pitää antaa psykoterapiaa itsensä hyväksymiseen ja syyn löytämistä tunteelle, ei transhoitoja.

Tämä! On käsittämätöntä että transpiirien liepeillä liikkuu ihmisiä jotka huutavat kovaan ääneen hoidoista ja kaikesta muusta mutta ovat hipihiljaa tästä asiasta. Pilaisi heidän narratiivinsa.

Vierailija kirjoitti:

Olet varmasti tietoinen, että transien (pitkäaikais)seuranta on olematonta. Katumista ei kirjata mihinkään, ellei trans ilmoita siitä hoitotaholle. Lisäksi on sunken cost fallacy -ilmiö, eli trans päätyy elämään transina, koska palaaminen entiseen on liian kallista ja käytännössä usein mahdotonta. Siksihän transit ovat niin ärhäköitä.

Mitähän helkkaria sä horiset? Annapa lähde sille että palaaminen entiseen on liian kallista. Puhut nimittäin niin täyttä paskaa kuin olla ja voi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh, väreet meni. Luin joskus artikkelin, että näillä ihmisillä on moninkertainen itsaririski elämässään. Keho tuhottu ja loppuelämä on mitä on.

Sitten meillä on ihmisiä, joiden mielestä näitä operaatioita pitäisi toteuttaa tyyliin yleislääkärin vastaanotolla nyt ja heti.

Prosessiin pitäisi edelleen olla minimissään 25 vuoden ikä, ja sitä pitäisi edeltää monialaiset ja laajat psykologiset tutkimukset.

Sitä edeltävät jo nyt monenlaiset haastattelut, kyselylomakkeet jne. joilla seulotaan mm. erilaisia mt-ongelmia, persoonallisuushäiriöitä ja autismia. Tällä hetkellä prosessi kestää n. 2v jos kaikki menee hyvin. Siitä sitten useampi kuukausi ennen kuin saa hormonit haettua apteekista, ja joiden aloituksen jälkeen vähintään vuosi ennen leikkauskonsultaatiota, josta päätyy leikkausjonoon usean kuukauden ajaksi. Hätiköinti ei ole mahdollista.

Ja transyhteisö opettaa tasapainottomille nuorille, millainen tarina pitää esittää, mikä jätetään kertomatta ja mistä valehdella. Sille on syynsä, jos saa jäähyn tai jopa hylsyn transpolilta. Silloin ei ole paras idea hommata hormonit ulkomaisesta verkkokaupasta ja amputoida rinnat. Ongelmat toki hoidatetaan sitten julkisella puolella.

Eihän siinä hyvin käy kun mielenterveysongelmia hoidetaan hormoneilla ja leikkelemällä.

Vierailija kirjoitti:

Intersektionaalisen ideologian uhreja. Vastuuta ei äärivasemmisto tietenkään kanna. Ikinä.

Nämä. Eivät. Tunne. Empatiaa. Uhrejaan. Kohtaan.