Lue keskustelun säännöt.
Sukupuoltaan korjannut Paju muutti mielensä 10 vuotta myöhemmin - nyt hän kertoo transyhteisön tabusta
14.12.2023 |
Paju katsoo itseään eteisen peilistä. Hänen pitäisi lähteä terveysasemalle ottamaan seuraava testosteronipiikki. Toimenpide on alkanut ahdistaa enemmän ja enemmän. Kasvoja peittää parta, hiukset ovat harvenneet ja keskivartalo on pyöristynyt. Paju katsoo ja miettii: Onko tuossa todellakin minä?
Tuosta hetkestä peilin edessä on nyt neljä vuotta. Se oli käännekohta Pajun elämässä: tuolloin hän päätti keskeyttää transition eli sukupuolenkorjaushoidot naisesta mieheksi.
Paju sai transmiehen diagnoosin 18-vuotiaana. Hän eli vajaat kymmenen vuotta miehenä. Hänelle ehdittiin tehdä useita leikkauksia.
Miten sinä voit nyt?
Kysymys saa Pajun itkemään.
- Joka ikinen päivä keho muistuttaa siitä, mitä olen tehnyt sille. Minun ei olisi koskaan tarvinnut käydä näissä hoidoissa, koska minussa ei ollut kehollisesti koskaan mitään vikaa, Paju sanoo.
Paju ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. MTV Uutiset on nähnyt psykologien ja lääkärien lausuntoja Pajun tilanteesta useilta vuosilta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/shh-tama-on-tabu-tasta-ei-saa-puhua…
Kommentit (504)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia varmaan ahdistaa sukupuolistereotypiat, oletukset ja odotukset, ja kun niihin ei samaistu niin tulkitsee olevansa trans tai muunsukupuolinen.
Itse siis mietin joskus et olenko nainen vai muunsukupuolinen ja omalla kohdallani tulin tulokseen että olen nainen vaikka en stereotyyppinen.
Kuka vaihtaa nimensä? Kuka pitää huivia? Kenen kautta sukunimi jatkuu? Kumpaa sukupuolta abortoidaan systemaattisesti? Kunman sukupuolen asema on surkea jokaisessa uskonnossa? Toivooko perheet tyttöjä vai poikia? Ketä syytetään rai*kauksesta ja miesten väkivaltaisuudesta?
On ihan teidän heteroiden vika että tässä ollaan. Mitä sitten vaikka tapaukset lisääntyy? Mielummin luon näitä juttuja kuin katson nimenvaihtojanne ja huivejanne, vaikka niiden takia kaikkia naisia kategorisoidaan esineiksi.
Jos ja kun ette tee mitään näiden stereotypioiden
Hain jotain logiikkaa tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tahoja, jotka haluaisivat päätäntävallan näissä asioissa jo hyvin nuorille ihmisille. Käytännössä lapsille.
Siinä on jo tragedian ainekset.
HIenoa että taas löytyi yksi katuva. Mutta minun tuntemani transihminen ei kadu. Päin vastoin, kehodysforiat olivat ajaa hänet epätoivoisiin ratkausuihin. Nyt tyytyvänen transhenkilö, parisuhteessa ja työssä.
Hänestä ja lukuiisista hänen kaltaisistaan ei tehdä juttuja, eikä keskusteluja vauvikselle.
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, väreet meni. Luin joskus artikkelin, että näillä ihmisillä on moninkertainen itsaririski elämässään. Keho tuhottu ja loppuelämä on mitä on.
Sitten meillä on ihmisiä, joiden mielestä näitä operaatioita pitäisi toteuttaa tyyliin yleislääkärin vastaanotolla nyt ja heti.
Prosessiin pitäisi edelleen olla minimissään 25 vuoden ikä, ja sitä pitäisi edeltää monialaiset ja laajat psykologiset tutkimukset.
Sitä edeltävät jo nyt monenlaiset haastattelut, kyselylomakkeet jne. joilla seulotaan mm. erilaisia mt-ongelmia, persoonallisuushäiriöitä ja autismia. Tällä hetkellä prosessi kestää n. 2v jos kaikki menee hyvin. Siitä sitten useampi kuukausi ennen kuin saa hormonit haettua apteekista, ja joiden aloituksen jälkeen vähintään vuosi ennen leikkauskonsultaatiota, josta päätyy leikkausjonoon usean kuukauden ajaksi. Hätiköinti ei ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin aloitus poistuu pian, koska tästä aiheesta ei saa puhua.
Nähdään sivulla 100
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää luettavaa, koko elämä ja ulkonäkö pilalla.
Ja Paju on vain yksi niistä monista kymmenistätuhansista äänistä jotka halutaan hiljentää transyhteisöissä. Redditissä on r/detrans sub, missä on yksinään yli 50k jäsentä ja heistä valtaosa on nyt syrjitty transyhteisössä kun "kehtaavat" tuoda ne transiuden huonot puolet ja pieleen menneet hoidot julki.
Jos Redditiä katsotaan, trans- ja detrans-ihmisten suhde olisi 1/7, eli n. 14% katuisi transitiota. Jos asian googlaa, esiin pomppaa tässä keskustelussa linkatussa artikkelissa oleva Lääkärilehdestä peräisin oleva luku, joka on 0,67-3,8. Suomessa luvut ovat alhaiset, sillä diagnoosin saaminen kestää kauan ja vaatii monia keskusteluja ja psykologisia testejä. Detransitio on oikea ongelma josta pitää puhua, mutta ei li
Ja me ei voida olla 100% varmoja noista luvuista, ne voi olla oikeasti suuremmatkin kun monet detransit on oikeasti puskettu pois ja hyljeksitty ja raportoidaan vihapuheisena kun he avaavat suunsa ja kertovat ne traumaattiset kokemuksensa. Heidän ääni on myös tärkeä, transitioituminen ei ole pelkkää onnea, euforiaa ja ruusuilla tanssimista. Sukupuolidysforia on mielenterveyssairaus, se ei ole ihanaa millään tapaa, vaan ankeaa ja kauheaa heille.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aina ollut epätyypillinen nainen, minua ei kiinnosta meikit, naiselliset vaatteet tms. Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä sekä videopeleistä, viihdyn luonnossa nuotion äärellä ja lenkkipoluilla. Jos olisin nyt nuori/lapsi minua pidettäisiin varmaan transmiehenä. Koen itseni kuitenkin naiseksi ja olen aina kokenut, vaikka olen saanut ikäviä kommentteja kiinnostuksen kohteitteni takia.
Omasta mielestäni ihmisen sukupuolta ei voi määrittää sen perusteella, mistä ihminen on kiinnostunut tai millaiselta hän haluaa näyttää. Jos mieheksi syntynyt haluaa pukeutua mekkoon ja käyttää huulipunaa niin sen kuin käyttäköön, ei se ole keneltäkään pois.
No täällä miehinen vastinkappaleesi. Olen mies, enkä muuksi muutu. Urheilu ikävystyttää minua, samoin koneet ja autot ja muut vastaavat. Tykkään taiteista ja muodista. Jos olisin nyt murrosikään tulossa, tasan tarkkaan minulle suositeltaisiin "sukupuolenkorjausta". Mutta minulla vain oma persoonani ja oma ruumiini, eivätkä ne muuksi muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
HIenoa että taas löytyi yksi katuva. Mutta minun tuntemani transihminen ei kadu. Päin vastoin, kehodysforiat olivat ajaa hänet epätoivoisiin ratkausuihin. Nyt tyytyvänen transhenkilö, parisuhteessa ja työssä.
Hänestä ja lukuiisista hänen kaltaisistaan ei tehdä juttuja, eikä keskusteluja vauvikselle.
Ja se onkin hienoa jos on onnistunut hoidoissa ja elää tyytyväistä, tasapainoista elämää.
Somessa esim paljon mainostetaan sitä miten transitio on iloista ja helppoa, mukavaa ja miten kaikki ahdistukset ja masennukset poistuvat kun pääsee esim rintojenpoistoon tms. Joillekin on näin, mutta ei kaikille.
Todella surullinen tarina. Muistan lukeneeni, että etenkin nuorten tyttöjen trans-aiheiset ajatukset ja diaknoosit ovat yleistyneet. Siis niin, että tyttö kokee olevansa tai haluavansa olla mielummin poika tai mies. Olen miettinyt ihan samaa kuin Paju tuossa, että voiko ahdas naiskuva ja jopa naisviha olla yhtennä syypäänä tuohon, että nimenomaan nuoria tyttöjä ahdistaa kasvaa naisiksi?
Olin itse teini 20 vuotta sitten, ja olin hyvin ahdistunut, poikamainen, pukeuduin säkkeihin, inhosin muotojani ja kuukautisia. Olin myös ihastunut tyttöihin ja olin kokenut seksuaalista ahdistelua aikuisilta miehiltä, joka lisäsi inhoa esim. omia rintoja kohtaan, koska koin että ne houkuttavat ällöttävää käytöstä.
Nyt olen aikuinen nainen, en mene kaikessa stereotypioihin ja olen esimerkiksi bi-seksuaali ja vapaaehtoisesti lapseton, mutta olen sinut itseni ja kehoni kanssa. Jos olisin tuolloin teininä upottanut itseni tietoon ja suoranaiseen hehkutukseen tranhoitojen kaiken parantavasta voimasta, en tiedä mitä olisi käynyt. Kauhistuttaa ajatellakin. Siinä iässä on niin herkkä ja niin tietämätön.
Tunnen transihmisiä, jotka vaikuttavat olevan täysin ok sen kanssa, ja minulla ei ole mitään heitä tai transsukupuolisuutta vastaan yleensä. Häiritsee vain, että tästä asiasta ei voida puhua suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näitähän tulee lisää tulevina vuosina.
Ikävä kyllä suuntaus tulee olemaan tämä, kun nykyään ei esim paneuduta tarpeeksi psyykkiseen puoleen kun aletaan miettimään transjuttuja ylipäätään. Hoidot myydään hyvänä hoitokeinona masennuksesta lähtien jos asiakkaalla vähääkään vilahtaa sana trans tai vastakkainen sukupuoli puheissa. Niin surullista, näiden detransitioon päätyvien henkilöiden ääni on äärimmäisen tärkeä.
Suurimmalla osalla kokemus hoitoihin pääsemisestä ei ole läheskään näin suoraviivainen. Minulla edes lähetettä transpolille hyväksytty, koska kolmen vuoden aikana pohdittu ja puoli vuotta eletty identiteetti ei tullut esille tarpeeksi "pitkäjänteisenä ja vakaana" lääkärin lähetteessä. Nyt vuotta myöhemmin odotan seuraavan lähetteen hoitamista, jota nykyinen lääkäri tuntuu viivyttelevän.
Jäin miettimään tuota, kun Paju kertoo katsovansa peiliin ja mitä näkyykään. Eikö koe olevansa edes viehättävä miehenä. Tosi surullista tuo hänen kokemansa. Onkohan naisesta mieheksi vaikeampi transitio, kun fyysiset ominaisuudet kaikin ei muutettavissa. Tuntemani transmies on tosi lyhyt ja hänellä on melko epäterve suhde mieheen. Kertoo pelkäävänsä häntä. En tiedä, miten seksuaaliseen suuntautumiseen vaikuttaa transitio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näitähän tulee lisää tulevina vuosina.
Ikävä kyllä suuntaus tulee olemaan tämä, kun nykyään ei esim paneuduta tarpeeksi psyykkiseen puoleen kun aletaan miettimään transjuttuja ylipäätään. Hoidot myydään hyvänä hoitokeinona masennuksesta lähtien jos asiakkaalla vähääkään vilahtaa sana trans tai vastakkainen sukupuoli puheissa. Niin surullista, näiden detransitioon päätyvien henkilöiden ääni on äärimmäisen tärkeä.
Suurimmalla osalla kokemus hoitoihin pääsemisestä ei ole läheskään näin suoraviivainen. Minulla edes lähetettä transpolille hyväksytty, koska kolmen vuoden aikana pohdittu ja puoli vuotta eletty identiteetti ei tullut esille tarpeeksi "pitkäjänteisenä ja vakaana" lääkärin lähetteessä. Nyt vuotta myöhemmin odotan seuraavan lähetteen hoitamista, jota nykyinen lää
Ehkä tuon vakauden vuoksi et vielä ole päässyt transpolille, ehkä he haluavat olla varmoja sinun kohdalla että ne hoidot ovat oikeasti sitä mitä tarvitset ja kaipaat. Jos on ailahtelua, niin silloinhan se olisi riski, että tulisit katumapäälle? Maalaisjärjellä ajatellen.
Mun mielestä pelkkä ajatus yrityksestä vaihtaa sukupuoli kuulostaa kammottavalta tieteisleffalta vuosikymmenten takaa.
Sukupuolta ei voi vaihtaa. Voi vain silpoa ihmisen ja tunkea siihen vääriä hormoneja. Menee yli ymmärrykseni että kukaan antaa tuhota kehonsa, ja että lääkärin etiikka sallii moisen peruuttamattoman pahoinpitelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää luettavaa, koko elämä ja ulkonäkö pilalla.
Ja Paju on vain yksi niistä monista kymmenistätuhansista äänistä jotka halutaan hiljentää transyhteisöissä. Redditissä on r/detrans sub, missä on yksinään yli 50k jäsentä ja heistä valtaosa on nyt syrjitty transyhteisössä kun "kehtaavat" tuoda ne transiuden huonot puolet ja pieleen menneet hoidot julki.
Jos Redditiä katsotaan, trans- ja detrans-ihmisten suhde olisi 1/7, eli n. 14% katuisi transitiota. Jos asian googlaa, esiin pomppaa tässä keskustelussa linkatussa artikkelissa oleva Lääkärilehdestä peräisin oleva luku, joka on 0,67-3,8. Suomessa luvut ovat alhaiset, sillä diagnoosin saaminen kestää kauan ja vaatii monia keskusteluja ja psykologisia testejä. Detransit
Se mitä nyt nimitetään (muodikkaasti ja tarkoitushakuisesti) spdysforiaksi saattaa olla vain traumaoire tai epävakaan persoonallisuuden yksi perusolotila: vierauden tunne omassa kehossa, derealisaatio, itsensä vastenmieliseksi kokeminen. Tähän on hyvin helppo ympätä toive olla toista sukupuolta jos on kokenut seksuaalista ahdistelua tai muuta sukupuoleen kohdistunutta kaltoinkohtelua.
Mielestäni olisi tärkeää olla tempautumatta yhteen asiaan vaikka pakkomielteisyys sukupuolen suhteen voi näyttää irralliselta ja helposti transitiolla ratkaistavissa olevalta ongelmalta. Ihmisethän saadaan helposti vakuutettua helpoista ratkaisuista ongelmiinsa, tämä koskee monta muutakin psyyken oireilua kuten masennuksen poistaikomista vain lääkkeitä popsimalla (välittäjäainepotaska).
Voi kun ihmiset olisivat vähän enemmän hereillä erilaisten helppoheikkien tuputusten suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä pelkkä ajatus yrityksestä vaihtaa sukupuoli kuulostaa kammottavalta tieteisleffalta vuosikymmenten takaa.
Sukupuolta ei voi vaihtaa. Voi vain silpoa ihmisen ja tunkea siihen vääriä hormoneja. Menee yli ymmärrykseni että kukaan antaa tuhota kehonsa, ja että lääkärin etiikka sallii moisen peruuttamattoman pahoinpitelyn.
Transseksuaalit ymmärtää ja tiedostaakin sen että heidän biologinen sukupuoli ei muutu, he voivat leikkauksilla ja muilla hoidoilla emuloida sitä sukupuolta mitä he haluavat olla lieventääkseen sukupuolidysforiaa. Nykyään transsukupuoliset ajattelee että sukupuolen voi vaihtaa ja että sen oman biologian voi vain nakata ajatuksena ulos ikkunasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näitähän tulee lisää tulevina vuosina.
Suurimmalla osalla kokemus hoitoihin pääsemisestä ei ole läheskään näin suoraviivainen. Minulla edes lähetettä transpolille hyväksytty, koska kolmen vuoden aikana pohdittu ja puoli vuotta eletty identiteetti ei tullut esille tarpeeksi "pitkäjänteisenä ja vakaana" lääkärin lähetteessä. Nyt vuotta myöhemmin odotan seuraavan lähetteen hoitamista, jota nykyinen lääkäri tuntuu viivyttelevän.
Ehkä tuon vakauden vuoksi et vielä ole päässyt transpolille, ehkä he haluavat olla varmoja sinun kohdalla että ne hoidot ovat oikeasti sitä mitä tarvitset ja kaipaat. Jos on ailahtelua, niin silloinhan se olisi riski, että tulisit katumapäälle? Maalaisjärjellä ajatellen.
Ymmärtäisin logiikan jos se tulisi tutkimusjakson aikana esille tai jos vakaus olisi todellakin ongelma. Mutta tuntuu kohtuuttomalta, ettei usean vuoden mittaista tutkimusjaksoa voida aloittaa, koska en ole julkisesti kertonut ajan myötä selkeytyneestä identiteetistä tarpeeksi kauan. No, olen käyttänyt tämän vuoden hyödyksi hankkimalla hormonit yksityiseltä ja peilissä näkyy paljon onnellisempi ihminen.
Ruottissa noita tehtiin hyvin nuorille, ja myöhemmin huomattiin, että oikea diagnoosi olisi ollut vaikka masennus tai anoreksia tms, ja kun nuori ei saanut apua siihen, niin hän päätteli huonosta olostaan, että pitääpäs vaihtaa sukupuolta.
Monet vanhemmat ovat haastaneet lääkäreitä oikeuteen.
Ei tämä detransitio ihan tabu ole. Tuolta löytyy asiallista tietoa.
https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuolen-korjaus/detransitio/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HIenoa että taas löytyi yksi katuva. Mutta minun tuntemani transihminen ei kadu. Päin vastoin, kehodysforiat olivat ajaa hänet epätoivoisiin ratkausuihin. Nyt tyytyvänen transhenkilö, parisuhteessa ja työssä.
Hänestä ja lukuiisista hänen kaltaisistaan ei tehdä juttuja, eikä keskusteluja vauvikselle.
Ja se onkin hienoa jos on onnistunut hoidoissa ja elää tyytyväistä, tasapainoista elämää.
Somessa esim paljon mainostetaan sitä miten transitio on iloista ja helppoa, mukavaa ja miten kaikki ahdistukset ja masennukset poistuvat kun pääsee esim rintojenpoistoon tms. Joillekin on näin, mutta ei kaikille.
Eikö puhuta tyyliin kuherrusvuosista. Aluksi on mahtavaa kunnes tulee päivä kun ei enää olekaan. Ja tuossa on se että kun sitä leikattua kudosta ei saa enää takaisin/ennalleen.
Mulle tulee surku sitä yhtä hollywoodtähteä Ellen/Elliot Page kohtaan. Ja millainen hehkuttajaimartelijakaarti pyörii hänenkin ympärillään. Kultti on sellainen, että tuohon hurahtaneet ovat täysin jossain euforiassa, kuin sukupuolenKORJAUS todella ratkaisisi kaikki siihen asti riivanneet ongelmat. Lukuunottamatta tietysti ahdasmielisen ympäristön ymmärtämättömyyttä ja rakkaudettomuutta. Mut hei kyllä me saadaan vielä tää maailma muutettua mieleiseksemme, yksi transsi kerrallaan! Näinhän se loppuhihkaisu menee.
https://www.reddit.com/r/detrans/ mene ja tutustu, itse en tuohon ryhmään kuulu kun en ole trans millään tapaa