Äidin kohtelu hoivokodissa
En tiedä teenkö nyt kärpäsestä härkäsen, mutta onhan tämä nettisivu tälläistä pohdintaa varten olemassa.
Äiti 86v sairastanut jo monta vuotta vakavaa dementiaa, asuu nykyään toista vuotta yksityisessa hoivakodissa. Valkattiin vähän pienempi, ei mikää ison ketjun pulju, koska ajateltiin että siellä saisi parempaa kohtelua.
En äitiä edes joka kk ehdi käymään katsomassa välimatkan takia, mutta nyt kun joulun alla poikkesin taas sama näky.
Äiti oli aina entisessä elämässään oman arvonsa tunteva rouva, ei ikinä käyttänyt housuja, hiukset siististi kammalla takana, kalliit tai itse kudotut neuleet yms. Nyt kuitenkin hoivakodissa on kritisoitu äidin vaatevalikoimaa, sanottu että mielummin kollareita ja t-paitoja?? No niitä sitten viety, varsinkin kun yksi äidin itse kutomista neuleista meni siellä piloille. Kuitenkin aina hiertää nähdä äiti sellaisissa vaatteissa, ei ole yhtään häntä, tiedän että kauhistuisi jos olisi vielä järjissään.
Tänään kun käytiin, niin äidille myös letitetty palmikot hiuksiin, niinkuin pikkutytölle. Siitä sanoin hoitajalle, että hei nyt ihan oikeasti. Äiti ei olisi ikinä antanut itsensä tulla nähdyksi tuollaisena. Viimeinen niitti oli kun yksi hoitaja kutsui äitiä jollain lempinimellä. Jos nyt olisi vaikka Marja-Leena ja häntä kutsuttaisiin Maikiksi. Ihan naurettavaa, ei äitiä ikinä olla puhuteltu noin.
Jotenkin vain ärsyttää, kun hoivakodin hoitajat muokkaavat äidistä ihan toista ihmistä. Vaikka hän ei enää itse ymmärrä, kyllä mielestäni silti pitäisi äidin oma vanha persoona jotenkin säilyttää.
Kommentit (96)
Yli 90 vuotias äitini on ollut jo pitkään meidän maksaman yksityisen ja kaupungin myöntämien avustajien armoilla kodissaan.
Kaikki avustajat, kaikissa kiireissään, kohtelevat äitiäni hyvin ja ystävällisesti. Äiti on välillä tajuissaan ja välillä sekaisin.
Minulle ei tulisi mieleenikään arvostella yhtäkään avustajaa ja hänen käytöstään. Avustajat ovat jokainen oma persoonansa ja heillä on oikeus luoda suhde äitiini sellaiseksi kuin se parhaiten toimii. Äitiäni saa kutsua ihan miksi haluaa ja pukea mitä kaapista löytyy. Käytännölliset, helposti puettavat vaatteet sanelevat sen miten äiti saadaan parhaiten puetuksi. Se, että äitini oli ennen tyylikäs ja huoliteltu nainen oli silloin se,.Vanhuus muuttaa meitä sisäisesti ja ulkoisesti.
Meille omaisille tärkeintä on äidin hyvä hoiva, avustajien kanssa avoin ja hyvä yhteistyö meille omaisiin päin ja se, että äidin perustarpeet pystytään täyttämään.
Kannustan kiittämään jokaista hoiva-alan ihmistä, joka äidistäsi huolehtii. He joutuvat jakamaan työaikaansa monelle muullekin mummovaarille ja silti ystävällinen lempinimi ehditään hänelle sanoa. Letit päässä ovat käytännöllisemmät tai sitten omaisena tilaat hänelle kampaajan permanenttia varten .Niin mekin teemme, että käymme vaatekaupassa ostamassa kauniimman kollarin tai tilaamme kampaajan paikalle.
Kun äitisi on jo 86-vuotias, niin lienet itsekin jo lähellä elkeikää. Mitäpä jos ottaisit hänet omaan kotiisi asumaan, niin voisitte käyttää ihan niitä vaatteita, mitä SINÄ haluat. Voisit kutsua häntä äidiksi ja kampaajalla voisitte käydä viikottain. Uskon että varsin nopeasti alkaisit ymmärtää vähän niitä hoivakodin käytäntöjäkin. Kai pääasia kuitenkin lienee ystävällinen kohtelu, lämpimät vaatteet ja ruokaa halunsa mukaan (ei sitäkään väkisin tuputtamalla).
Vähän varsinaisen asian vierestä mutta muistisairautta ja muistisairaan kohtelua sivuten.
Olen ollut vapaaehtoisena useamman kerran etsimässä samaa muistisairasta. Kerran ryhmäni löysi hänet kun oli ollut koko päivän kateissa. Hän oli tietenkin laskenut alleen mutta oli muuten hyväkuntoinen fyysisesti.
Autossa laitoin vaivihkaa hänen alleen jotain penkinsuojaksi. Johtopaikalla oli jo varmuuden vuoksi ambulanssi valmiina tarkistamaan hänen vointinsa. Ambulanssihenkilökunnan käytös olisi voinut olla hienotunteisempaa. Puhetapa oli kohtuullisen "kyllästynyt" ja töykeä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, mutta jos et ole (kieltämättä hyvä) trolli, olet vain yksi niistä omaisista, joilla ei ole mitään käsitystä hoivakotien resursseista. Siihen on syynsä, miksi vaatteiden on oltava helposti puettavia ja pesukelpoisia 60 asteessa. Mitä hiuksiin tulee, kannattaa olla tyytyväinen, että ne ovat puhtaat.
Vanhustyön osaamisalan ammattietiikan kivijalka on asiakaslähtöisyys, asiakkaan kunnioittaminen. Itse olen vuosikymmenet pessyt suoria housuja, välillä 60 asteisessa lämpötilassa. Neuleet pestään niille kuuluvilla asteilla. Kuivaus asian mukaisesti. Eläissäni en ole sellaista kampausta tehnyt, jota ei itse käyttäisi.
Sietäisit hävetä kommenttiasi!
Ap: n olisi varmaankin hyvä lukea ikäihmisten hoitoa, hoivaa ja sairauksia koskevaa kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita sekä myös vanhenemista kuvaavaa kaunokirjallisuutta. Tässä ketjussa valtaosa kommenteista kuvastaa realistisesti hoivayksikön arjen näkökulmaa esiin tuomiisi näkökulmiin - itsekin pohdit tuota mahdollista kärpäsestä härkäsen tekemistä. Suuri asia, josta kukaan ei kuitenkaan voi sinua syyllistää, on se, että tapaat äitiäsi noin harvoin. Silloin ulkoiset muutokset saattavat korostua mielessäsi liikaakin, kun päivittäinen tai edes viikottainen läheisyys puuttuu. Hoitajat antavat hoidettaville arjen hellyyttä, kosketuksen tai halauksen monta kertaa päivässä - se kelpaa yleensä kaikille ja on ehdottomasti tärkeintä "ylimääräistä" ja sitä, mistä äitisi saa iloa ja turvallisuudentunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, mutta jos et ole (kieltämättä hyvä) trolli, olet vain yksi niistä omaisista, joilla ei ole mitään käsitystä hoivakotien resursseista. Siihen on syynsä, miksi vaatteiden on oltava helposti puettavia ja pesukelpoisia 60 asteessa. Mitä hiuksiin tulee, kannattaa olla tyytyväinen, että ne ovat puhtaat.
Vanhustyön osaamisalan ammattietiikan kivijalka on asiakaslähtöisyys, asiakkaan kunnioittaminen. Itse olen vuosikymmenet pessyt suoria housuja, välillä 60 asteisessa lämpötilassa. Neuleet pestään niille kuuluvilla asteilla. Kuivaus asian mukaisesti. Eläissäni en ole sellaista kampausta tehnyt, jota ei itse käyttäisi.
Sietäisit hävetä kommenttiasi!
Eikös se pyykki mene pesuloihin? Ainakin kaikissa paikoissa joissa vanhusomaisiani on ollut? Ehkä oot jossain pienessä yksityisessä hoitoyksikössä jossa 7000 kuukausimaksu?
Hiukset on ollut kammattu, viimeisessä paikassa punainen hiuskoristekin ruokasalissa. Mutta ei hoitajat kyllä pyykkiä pesseet. Ja hoidettavalle ihan sama mitä päällä oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, mutta jos et ole (kieltämättä hyvä) trolli, olet vain yksi niistä omaisista, joilla ei ole mitään käsitystä hoivakotien resursseista. Siihen on syynsä, miksi vaatteiden on oltava helposti puettavia ja pesukelpoisia 60 asteessa. Mitä hiuksiin tulee, kannattaa olla tyytyväinen, että ne ovat puhtaat.
Vanhustyön osaamisalan ammattietiikan kivijalka on asiakaslähtöisyys, asiakkaan kunnioittaminen. Itse olen vuosikymmenet pessyt suoria housuja, välillä 60 asteisessa lämpötilassa. Neuleet pestään niille kuuluvilla asteilla. Kuivaus asian mukaisesti. Eläissäni en ole sellaista kampausta tehnyt, jota ei itse käyttäisi.
Sietäisit hävetä kommenttiasi!
Eikös se pyykki mene pesuloihin? Ainakin kaikissa paikoissa joissa
Olen tälläkin hetkellä laitoshuoltajana palvelutalossa. Siellä ja muualla asukkaiden käyttövaatteet pestään talon puolesta. Pesulaan toimitetaan esim. hoitajien työvaatteet.
Toivottavasti et valita hoitajille!
Eikö tosiaan ole tärkeintä että äitisi on hoidossa, saa ruokaa ja puhtaudesta huolehditaan?
Ehkäpä hän on jo lapsuudessaan ja nauttii kun hiuksia letitetään kuin pikkutyttönä. Vaatteitten pitää olla joustavia ja helposti puettavia ja pestäviä.
Anna kiitosta hoitajille äläkä takerru menneeseen elämään!
Miksi ihmiset ajattelee, että yksityinen hoivakoti on parempi kuin kunnallinen? Yksityinenhän tavoittelee voittoa ja mikä sen vaikuttavampi säästökohde kuin työntekijä.
Aina kun kävin hoivakodissa äitiäni katsomassa, hänen sängyn vieressä oli kovalla pakkasella ikkuna auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse hoitajana en usko että on mikään trolli.
Näitä omaisia valitettavasti on, kerran olen nähnyt tyttären, joka aina halusi tietyt vaatteen isälle päälle joka viikonpäivänä. Aina kun tuli käymään ja isä ei ollut sängystä ylhäällä, parta ajettuna, tietty kauluspaita päällä, voi sitä huudon määrää.
Yksi omainen kävi aina äitinsä vaatekaapin läpi joka käynnillän, tarkasti kaikki vaatteet. Jos jossai oli tahraa tai joku nappi revennyt, vaati talolta korvauksia.
Kerran yksi omainen kävi melkein meidän pomon päälle, kun äidin korvassa ollut perintökalleus koru oli hukkunut. Minkä v*tun takia vanhainkotiin pitää tuoda jotain arvokkaita koruja tai oman lempilampaan villasta itse kudottuja neuletakkeja, kaikki hukkuu tai rikkuu kuitenkin.
Miksi ihmeessä hukkuu ja rikkuu? 😳 Ei tuo nyt mikään päiväkoti kuitenkaan ole!
Muistisairaat eivät välttämättä enää hoksaa että korvakoru on korvakoru. Voi vaikka laittaa suuhunsa ja nielaista. Tai laittaa talteen johonkin nenäliinan mutkaan tyynyn alle, mistä sitten joutuu roskiin tai pyykkiin. Arvokkaat neuleet voivat sotkeutua ulosteeseen tai pissaan, eikä niitä yleensä voi pestä niin kuumassa että bakteerit kuolisivat. Muistisairaiden kanssa voi sattua ja tapahtua monenlaista, sellaistakin, mitä ei ikinä voisi uskoa tapahtuvan.
Tehdään vain hommat hoitajille helpommaksi, heillä sitä marinaa työn paljoudesta riittää.
Vierailija kirjoitti:
Tehdään vain hommat hoitajille helpommaksi, heillä sitä marinaa työn paljoudesta riittää.
Kusipää!
Mä sanoisin äidilleni varmaan että onpa sun hiukset nätisti laitettu, äiti. Hellittelisin ja silittelisin. Se Maikki olisi ihan herttainen lempinimi. Tärkeintä tuossa vaiheessa on ystävällinen puhe, läsnäolo ja kosketus.
Hei ap.
En tiedä, oletko tosissasi, mutta mikset toisaalta voisi ollakin.
Hoivakodissa asukkaiden vaatteiden kannattaa olla mahdollisimman mukavia, helposti puettavia ja sillä tavoin käytännöllisiä, että ne on helppo pestä. Esimerkiksi meillä osa vaatteista menee pesulaan, mutta tällaiset itse tehdyn kaltaiset pesemme hoivakodissa olevalla pyykkikoneella. Meillä ei ole erikseen henkilökuntaa, joka hoitaisi pyykin, joten käsin emme vaatteita pese. Jos omainen haluaa ottaa kopin pyykinpesusta, sekin tietysti sopii; toki haasteensa tässäkin.
Osa muistisairaista ruokailee varsin sotkuisesti, ja erilaisia eritteitä päätyy vaatteisiin. Pestävyys on tärkeää ihan tästä syystä.
Toisaalta olen samaan aikaan sitä mieltä, että jokaisen henkilökohtaiset mieltymykset on hyvä ottaa huomioon. Hamehan ei oikeastaan ole sen hankalampi asuste kuin housutkaan. Eri asia on sitten, jos hameen kanssa pitää käyttää jotain 15 denierin sukkahousuja; ne on jo vähän eri kaliiberia.
Meillä asukas on mukana vaatevalinnoissaan. Puhumattomallekin asukkaalle tapaan itse näyttää, että laitetaan tällainen paita tänään. Toisaalta meidän tehtävä on tukea päätöksen edullisuutta asukkaalle itselleen; emme siis voi antaa pukeutua esimerkiksi kesävaatteisiin, kun asukas on lähdössä ulkoilmaan pakkasella. Voit hoivakodista vaikkapa kysyä, onko äitisi mukana vaatevalinnoissa.
Kerrot aloitusviestissäsi äitisi sairastavan vaikeaa dementiaa, eikä tilanne ole uusi. En äitisi tilannetta tunne, mutta voisin aloituksen perusteella kuvitella, että hiukset on haluttu pitää kunnossa ja siisteinä. Letit eivät liity tarkoitukseen pienentää ketään, kyseessä on vain käytännöllinen tapa laittaa hiukset siististi.
Aloittajalle suosittelisin avointa keskustelua hoivakodin kanssa. On olemassa yleisiä linjauksia ja suuntaviivoja, joiden perusteella voi vastata jollakin tapaa. Hoivakodissa kuitenkin nähdään äitisi arki, ja jatkuvan kaikkinaisten tarpeiden arvioinnin kautta suunnitellaan toimintaa niin pukeutumisen, hiustenlaiton kuin muunkin osalta.
Eli hiukset laitetaan viimeisen päälle ja jakkupuku + asiaan kuuluvat korkkarit ? Sitten on fiini mummo ja kelpaa housuun paskantaa ?
Ap, museoi se äitisi formaldehydiin. Akvaarioliikkeistä löytyy varmasti tarpeeksi iso astia.
Vierailija kirjoitti:
Eli hiukset laitetaan viimeisen päälle ja jakkupuku + asiaan kuuluvat korkkarit ? Sitten on fiini mummo ja kelpaa housuun paskantaa ?
Helpompi se on suihkuttaa paskat kun ei muuta kuin hameen nostaa. Housujen kanssa menee monimutkaiseksi.
Jos ensin tarkistaisit oman empatiatasosi, kiitos.