Tamperelainen perheenäiti tyrmistyi vähävaraisten lasten joulukeräyksessä koska vähävaraisilla lapsilla olikin toivomusunelmia.

Vierailija kirjoitti:

 

Pyydän, älkää tuomitko lasten ja nuorten toiveita. Niissä voi olla jotain syvempääkin taustalla.

2-vuotiaan iPad-toiveessa? Avaapa vähän... 

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Niinpä, todella vaikea uskoa. Siksi tuleekin mieleen, että näitä toiveita keksivät pikkulasten sijasta heidän vanhempansa. Mikä onkin jo aivan toinen juttu, ja jos ei haukkumisen, niin kummastelun aihe.

voiko osalla olla taustalla se, että jos saa jotain kallista, niin se myydään ja rahalla ostetaan sitten jotain muuta?

Noi kupipuuska keräykset on jo vuosia ollut tuota  kalliin krääsän kinuamista. Haluaisin pikkurahoistani osallistua, kun ei ole omaa muksua itselläni, mutta eipä ole varaa ipadiin tai edes halvempaan kilpailevaan tuotteeseen. Hopella esim. Ei jutun mukaan ole joustoa lainkaan lahjasta. 

Ja mitä kaksivuotias tekee tabletilla?

Vierailija kirjoitti:

On siinä jeesustelija. Tietenkin ympäröivä maailma heijastuu myös lasten toiveisiin.  Näissä keräyksissä on se hyvä puoli, että osallistuminen on vapaaehtoista.

2-vuotias toivoo iPadia? Onko sulla mitään kosketusta lapsiin jos kuvittelet että 2 v osaa ihan itsekseen toivoa nimenomaan pädiä? 

Vanhemmat toivovat lasten puolesta ja myyvät sitten puoleen hintaan torissa pois. Ei joulupuun lahjat lapsille mene. 

Vierailija kirjoitti:

Niin no kuinka moni lapsena ilahtui jostain villasukista, vaikka saattoi niin esittää? Lapset unelmoivat suuresti ja niin saavatkin. Ei tämä maailma ole reilu paikka. Joku syntyy perheeseen, jossa hänelle on jo valmiiksi talot, mökit ja huvipurret. Toiset mutustelevat puuroa. Ja ensimmäisen perheen lapsi kiusaa merkkivaatteissaan jälkimmäistä lasta, jolla paikatut vaatteet. 

En tajua, miksi tällä palstalla aina esitetään ainoina vaihtoehtoina iPadit ja villasukat.

Joo, jokainen normaalilla empatiakyvyllä varustettu lapsi on aikoinaan oppinut teeskentelemään ilahtuvansa epämieluisistakin lahjoista, mutta se on ihan eri asia eikä liity anonyymeihin lahjatoiveisiin mitenkään.

Jokaisella lapsella on myös kohtuullisia toiveita, jotka ovat silti mieluisia. Itsekin olisin lapsena toivonut oikeaa ponia, jos taivas olisi ollut rajana, mutta koska ei ollut, se My Little Pony ilahdutti myös.

Näille lapsille tehdään karhunpalvelus, jos annetaan ymmärtää, että toive voi olla miten kallis tahansa. Kaikista paras kaikille osapuolille olisi selkeät rajat lahjatoiveen arvolle, mutta jostain syystä sitä pidetään ilmeisesti nöyryyttävänä? En kyllä ymmärrä miksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Pyydän, älkää tuomitko lasten ja nuorten toiveita. Niissä voi olla jotain syvempääkin taustalla.

2-vuotiaan iPad-toiveessa? Avaapa vähän... 

Äiskäiskälle rahaa päihtelöihin..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no kuinka moni lapsena ilahtui jostain villasukista, vaikka saattoi niin esittää? Lapset unelmoivat suuresti ja niin saavatkin. Ei tämä maailma ole reilu paikka. Joku syntyy perheeseen, jossa hänelle on jo valmiiksi talot, mökit ja huvipurret. Toiset mutustelevat puuroa. Ja ensimmäisen perheen lapsi kiusaa merkkivaatteissaan jälkimmäistä lasta, jolla paikatut vaatteet. 

Nyyh nyyh.

Kuinka monella 2-vuotiaalla on oma huvipursi, talo tai mökki? Ei ihme, että on katkeria ihmisiä, kun ei ole mitään realiteettien tajua.

Ei järjellinen varakas ihminen osta omilla rahoillaan 2-vuotiaalle iPadia.

Ärsyttää aina tämä villasukkien väheksyntä. Meillä on talot ja veneet, mutta meillä on myös lapset jotka odottaa millaiset sukat mummi tänä jouluna on keksinyt kutoa. 

Meillä on myös yhdessä mietitty miten niitä omia toiveitaan voi toteuttaa ja mitä niiden eteen voi itse tehdä. 

Niillä, kenellä olisi oikeasti varaa ostella, eivät juuri ostele oikeasti kalliita. Muutenhan heistä tulisi köyhiä. Rikas osaa valita, mitä ostaa ja voi hyvin ajaa esim. halvemmalla autolla kuin vähävaraisempi naapuri. Köyhät haluavat kallista ja uutta, ostavat lapsillensa iphoneja osamaksulla sitten parutaan lehdissä, että raha ei riitä ruokaan. 

Meilläpäin toivelistalla näyttää olevan deodorantteja, suihkusaippuoita, h&m parinkympin lahjakortteja, semmoisia pieniä toiveita. Ottaa päähän niin rankasti, että itsellään ei ole kuin tuulen huuhtoma takamus, ei voi kun jonkun deodorantin vaan ostaa tuonne. Yleensä en omaa varattomuuttani liikoja mieti, kun ei se kannata, mutta nyt harmittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Isukki on varmaan sen hyvän telkarin osamaksulla ostanut ja se on nyt ulosotossa äitylin iphonen lisäksi ja nyt pitäisi vielä se pleikka jostain saada. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Pyydän, älkää tuomitko lasten ja nuorten toiveita. Niissä voi olla jotain syvempääkin taustalla.

2-vuotiaan iPad-toiveessa? Avaapa vähän... 

Et taida edes haluta ymmärtää, mitä tuossa sanoin. Luepa koko kommenttini, puhun pitkälti nuorison näkökulmasta muutenkin. En ota yksittäisiin toiveisiin kantaa, sanon selvästi VOI OLLA.

En käy läpi joka mahdollisuutta, jokaista toivetta, enkä sulje väärinkäyttöäkään pois. Kerron asian YHDESTÄ näkökulmasta. 

Yritetääs nyt vähän enemmän näin joulun alla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

 

Ne köyhät lapset on ihan samanlaisia lapsia toiveineen kuin kaikki muutkin. Ja saavat ollakin. 

Saavat olla. Varakkaissa perheissä lapsille tosin kerrotaan, että jotkut toiveet toteutuvat ja toiset eivät. Yleensä lapsille tulee pikkuhiljaa aika hyvin selväksi, mistä raha tulee ja mitä sen eteen pitää tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että pleikka5:sta toivoo joku köyhä lapsi. Se on satoja euroja, pelit kalliita ja se tarvii hyvän telkkarin 

Varmasti toiveissa olisi ollut antaa esimerkkinä jotain edullisempaa. Taas oli vain pakko päästä haukkumaan pienituloisia. 

 

Oletko nyt vähän naiivi? 

Ei lapset yleensä tiedä mitä joku tavara maksaa. Ellei vanhemmat kerro, että se on liian kallis. Yleensä lapset toivovat sitä mikä jollakin kaverillakin on. Joten sen perusteella mikään toive ei sinänsä ole kohtuuton.

En minäkään lapsena tajunnut, että jotkut kaverini olivat selkeämmästi rikkaammasta perheestä. Saatoin vain ihmetellä ja valittaa, että miksi minä en saa kun kerran kaverillakin on.

Hopellahan on jutun mukaan selvä kanta että kun 2v haluaa nimenomaan ipadin niin hänelle se tonnin ipad on oltava ei kelpaa muutaman sadan samsunigit. Hope vaan niillekin einariepätoivoille jotka näin luuli kuittavansa uumevelat.

Jotenkin osoittaa arviointikyvyn puutetta köyhiltä vanhemmilta antaa lapsen laittaa joululahjatoiveeksi jotain kallista, jota lapsi ei sitten ehkä kuitenkaan saa. Mahtaa olla lapselle kiva pettymys sitten jouluna, kun sitä ökylahjaa ei tullutkaan, että joulupukki katsoi että lapsi ei ole sen arvoinen.

Olisi parempi, jos köyhät(kin) vanhemmat opettaisivat lapsilleen, että pidetään toiveet kohtuullisina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin no kuinka moni lapsena ilahtui jostain villasukista, vaikka saattoi niin esittää? Lapset unelmoivat suuresti ja niin saavatkin. Ei tämä maailma ole reilu paikka. Joku syntyy perheeseen, jossa hänelle on jo valmiiksi talot, mökit ja huvipurret. Toiset mutustelevat puuroa. Ja ensimmäisen perheen lapsi kiusaa merkkivaatteissaan jälkimmäistä lasta, jolla paikatut vaatteet. 

Nyyh nyyh.

Kuinka monella 2-vuotiaalla on oma huvipursi, talo tai mökki? Ei ihme, että on katkeria ihmisiä, kun ei ole mitään realiteettien tajua.

Ei järjellinen varakas ihminen osta omilla rahoillaan 2-vuotiaalle iPadia.

Ärsyttää aina tämä villasukkien väheksyntä. Meillä on talot ja veneet, mutta meillä on myös lapset jotka odottaa millaiset sukat mummi tänä jouluna on keksinyt kutoa. 

Meillä on myös yhdessä mietitty miten niitä omia toiveitaan voi toteuttaa ja mitä niiden eteen voi itse tehdä. 

Muutenkin tuntuu oudolta, että joulun merkitys olisi ainoastaan mahdollisimman övereissä lahjoissa. Lapsille oli eniten iloa lahjoista melko pieninä. Vähitellen kasvavat arvostamaan rentoa yhdessäoloa ja jouluun liittyviä perinteitä. Esimerkiksi hyvän kirjan lukemista kaikessa rauhassa.

Mä osallistuin ennen noihin keräyksiin, mutta en enää pariin vuoteen ole jaksanut vaivautua. En tosin silloinkaan ostanut pleikkaria tai iPadia 2-vuotiaalle, vaan jonkun lelun tai lautapelin esimerkiksi. Syitä tähän ovat:

1. Osa ihmisistä on sellaisia, että joulun aikaan heidän pokkansa antaa myöten kinuta lahjoja ja ruoka-apua kaikilta mahdollisilta avustusjärjestöiltä, keräyksistä ja tätä varten perustetuista Facebook-ryhmistä. Näitä keräyksiä markkinoidaan niin, että jotta kaikilla lapsilla olisi edes yksi lahja tai että jotta kaikki perheet saisivat edes jotain jouluruokaa, mutta sitten on vanhempia, jotka ilman mitään omantunnon tuskia hakevat kymmenen ilmaista lahjaa, kolme joulukinkkua ja heittävät roskikseen lahjoituksena saadut lanttulaatikot, koska he eivät pidä niistä.

2. On kokemusta siitä, kun aikuinen ihminen käyttää itse joulun jälkeen lahjakortin, jota oli keräyksessä muka toivottu teini-ikäiselle lapselle. Tämä toki sen jälkeen, kun palvelu oli jo käytetty eikä yrittäjällä ollut mahdollisuutta sanoa, että en tee, tämä on lapselle tarkoitettu lahja.

3. Osin sama kuin kohta 1, joululahjoja menee paljon ihmisille, jotka eivät vietä joulua ja jotka esimerkiksi uskontoon vedoten kieltävät lapsiaan osallistumasta kaikkeen jouluun liittyvään koulussa tai päiväkodissa. Joululauluja, edes uskontoon liittymättömiä, ei saa laulaa, ei saa askarrella joulukortteja, mutta lahjoja otetaan vastaan ja mieluiten vielä useammasta paikasta.

Ymmärrän teini-ikäisten halun kuulua joukkoon ja toivoa samoja asioita kuin muillakin. Ymmärrän, että pienetkin lapset osaavat toivoa ja haaveilla samoista jutuista kuin muutkin ikätoverinsa. Tällaiset väärinkäyttäjät tekevät vain sen, että en enää halua olla mukana. On todella röyhkeää toimintaa. Ja 2-vuotias ei osaa toivoa itselleen iPadia missään tapauksessa.