Eliittilukion käyminen ei vaikuta tulotasoon

Vierailija kirjoitti:

Missaako tutkimus siis pointin? Näyttääkö kokemuspohjaisesti siltä, että elittiilukion käyneet etenevät 40 ikävuoden jälkeen urallaan paremmin kuin tavallisesta lukiosta valmistuneet? Säilyykö ilmiö, jos otetaan huomioon henkilön koulumenestys sekä ennen lukioon tuloa että lukiossa?

 

Hesarissa oli joskus juttu Etonista. Siinä vaikutti, että ko. koululla ei ollut oikein muuta tarjottavaa kuin ne verkostot muihin hyvien perheiden nuoriin. Opetuspuolella lähinnä kova ja raaka kilpailu.

Eliittikouluissa on paljon kilpailua ja sikäli se voi valmistaa työelämään. Mutta kaikki eivät sitä kestä jolloin koulusta voi olla haittaa. Uskon että monille on.

Suhteiden mwrkitystä liioitellaan. Suomessa ainakin.

tutkimus ei oikein tutki sitä mitä sen väitetään tutkivan jos sitä on siteerattu oikein joten emme toistaiseksi tiedä miten eliittilukio vaikuttaa tulotasoon. Se on hyvä aihe koska tulotaso on yksiselitteinen mittari.

Mutta sehän tiedetään, että tulotasoon vaikuttaa eniten aö. Ei tausta, johon kenties koulunkin voi lukea.

Eliittikoulun anti on mielestäni se ettei älykäs ala liikaa sluibailla koska koulu on liian helppo eikä tarjoa minkäänlaista haastetta.

Mielenkiintoista on se, että rikastumisesta eli taloudellisesta vaurastumisesta tutkimusten mukaan älykkyysosamäärä selittää 2 prosenttia. Mielenkiintoista on myös se, että yo-kirjoitusten tuloksia ei selitä älykkyys, vaan ahkeruus. Näistä voimme päätellä, että tuloja ja varallisuutta eivät selitä älykkyys eikä ahkeruus, vaan muut tekijät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1991 - 1999 syntyneitä. 

Ja tulotasoa tarkasteltiin 31-35 vuotiaana. 

1991 syntynyt on kuitenkin ollut korkeintaan 32 vuotias (todennäköisesti aineisto on viime vuodelta joten korkeintaan 31 vuotias). 

Eli tutkimus ei ole oikeastaan mitenkään voinut tarkastella sitä aikaa kun työurat ovat oikeasti lähteneet nousuun ja trainee -nimike on vaihtunut johonkin oikeaan ammattinimikkeeseen.

 

Akateemisessa maailmassa nimenomaan 25-30 vuotiaat usein vasta 2-3 vuotta asiantuntijatöissä ja sielläkin trainee nimikkeellä. Esim. Aloitteleva käräjäoikeuden tuomari tyypillisesti 28-32 v. ja tuolloin palkka n. 2500€/kk. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että tuo palkka tulee tuosta nousemaan varsin pian tulevina vuosina. 

 

t. Juristi

Juuri näin. Kummallista koska onhan se ihan yl

No enpä tiedä, itse olin professori jo alle nelikymppisenä vaikka tietenkin palkka noussut tuon jälkeenkin. Toivottavasti seuraavat kohorttia jatkossakin. Kuitenkin jo tämä tulos kumoaa palstalla yleisen väitteen, että lukiossa luodut verkostot auttavat nopeasti etenemään uralla. Eivät auta näemmä kun kolmevitosena ei palkka yhtään sen kummempi kuin muista lukioista valmistuneilla.

Minusta tätä tulosta kannattaa miettiä sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta. Yksilölle ei hirveästi hyötyä esim. pitkistä raskaista koulumatkoista. Yhteiskunnan terveyden kannalta olisi myös paljon parempi ettei kuplauduttaisi liikaa: eliittikoulujen samankaltaisista keskiluokkaisista perheistä tulevat nuoret oppivat hyvin kapean katsannon yhteskunnasta. Jos heidän tulevaisuutensa on yhtä hyvä vaikka käyvät lähilukiossa eikö tuo olisi kaikkien kannalta hyvä? Lähilukiot monipuolistuisivat, nuoret oppisivat ymmärtämään elämän kirjoa hieman laajemmin, yhteiskuntamme pysyisi koherentimpana. Ja niille, jotka eivät pidä yhteiskunnan näkökulmaa relevanttina, kannattaisiko katsella illainen tilanne esim. USAssa tai mihin Ruotsi on luisumassa? Yhteiskunnan yleinen hyvinvointi tuo turvallisuutta jota yksilön rahalla on hankala hankkia.

Miksi sen pitäisi kukkarossa näkyä? Mielestäni näiden hyöty on sosiaalisessa puolessa, löytää kaltaistaan seuraa ja luo suhteita. Kouluissa ja nuorten asenteissa koulunkäyntiin on paljon eroja. Vaikuttaahan se millaisessa porukassa nuori liikkuu. 

19. HY on sadan maailaman parhaimman yliopiston joukossa ollut vuosikymmeniä, kun taas muut suomalaiset yliopistot eivät ole edes lähellä, mutta se johtuu osin pk-seudun vetovoimasta eli sinne hakeutuu eniten jengiä ja on varaa (ja pakkokin) valita parhaat.

Mutta kysymyksesi on sinänsä hassu sillä missätahansa yliopistossa voi olla huippututkimusta riippuen tutkijasta. Esimerkiksi Kuopiossa on tehty laadukasta lääketieteen tutkimuksta ainakin takavuosina.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista on se, että rikastumisesta eli taloudellisesta vaurastumisesta tutkimusten mukaan älykkyysosamäärä selittää 2 prosenttia. Mielenkiintoista on myös se, että yo-kirjoitusten tuloksia ei selitä älykkyys, vaan ahkeruus. Näistä voimme päätellä, että tuloja ja varallisuutta eivät selitä älykkyys eikä ahkeruus, vaan muut tekijät.

Nuo olet vetäissyt hatustasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista on se, että rikastumisesta eli taloudellisesta vaurastumisesta tutkimusten mukaan älykkyysosamäärä selittää 2 prosenttia. Mielenkiintoista on myös se, että yo-kirjoitusten tuloksia ei selitä älykkyys, vaan ahkeruus. Näistä voimme päätellä, että tuloja ja varallisuutta eivät selitä älykkyys eikä ahkeruus, vaan muut tekijät.

Nuo olet vetäissyt hatustasi. 

Kannattaa perehtyä asioihin. Ymmärrys poistaa turhat luulot.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista on se, että rikastumisesta eli taloudellisesta vaurastumisesta tutkimusten mukaan älykkyysosamäärä selittää 2 prosenttia. Mielenkiintoista on myös se, että yo-kirjoitusten tuloksia ei selitä älykkyys, vaan ahkeruus. Näistä voimme päätellä, että tuloja ja varallisuutta eivät selitä älykkyys eikä ahkeruus, vaan muut tekijät.

Minun ymmärtääkseni tutkimusten mukaan nimenomaan ahkeruus, ja sitä myötä motivaatio, selittävät suuren osan menestyksestä myös muilla elämänaloilla kuin lukiossa. Omasta kokemuksestani voin melko varmasti väittää, että ainakin yliopisto-opiskelussa ja tutkimuksen tekemisessä selittää.

Eikö tämä häpyhuulilaitos ole entinen Työväen Taloudellinen Tutkimuslaitos, joten punikkitutkijat totesivat, että punikki-ideologia toimii ja että kaikkien pitää saada yhtä huonoa koulutusta, jotta menestyisivät yhtä huonosti.

Nyt vasta luin linkin. Eliitilukioitahan on vain alle viisi Suomessa eli tässä oli uusi määritelmä eliittilukiolle pohjana.

Vierailija kirjoitti:

Miksi vaikuttaisi? Kaikki menee samoihin yliopistoihin Suomessa oli ne sitten käyneet minkä tahansa lukion. Ei sillä lukion paperilla ole mitään merkitystä tulevaisuudessa sen jälkeen kun pääsee yliopistoon. Voisiko joku edes kertoa mitä hyötyä ne kuvitteli siitä olevan?

Itse mietin samaa joka kerta kun nostetaan julkisuuteen ministerien ja presidentiksi pyrkivien ylioppilastodistukset.

Yliopisto-opiskelija

Mun lapsi on eliittilukiossa nörttilinjalla. Ei sinne uran perässä mennyt vaan vertaistensa seuraan 9 vuoden hyljeksinnän jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Tämä minunkin kokemukseni. Onnettoman kokoisesta maalaislukiosta kirjoitin aikoinaan laudaturrivin. Missään vaiheessa en ole kärsinyt etten ole SYKin tai norssien kasvatti.

Turun norssiin pääsee 7:n keskiarvolla. Turun lukioista epäsuosituin. 

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista on se, että rikastumisesta eli taloudellisesta vaurastumisesta tutkimusten mukaan älykkyysosamäärä selittää 2 prosenttia. Mielenkiintoista on myös se, että yo-kirjoitusten tuloksia ei selitä älykkyys, vaan ahkeruus. Näistä voimme päätellä, että tuloja ja varallisuutta eivät selitä älykkyys eikä ahkeruus, vaan muut tekijät.

Ei tuollaisia tutkimuksia ole. Päinvastoin pitkässä matikassa pärjääminen korreloi korkeiden äo-testitulosten kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on eliittilukiossa nörttilinjalla. Ei sinne uran perässä mennyt vaan vertaistensa seuraan 9 vuoden hyljeksinnän jälkeen.

Toivottvasti hän viihtyy siellä hyvin. - On harhaluulo, että kaikki nörtit ja tai koulussa kiitettävän hyvin pärjäävät olisivat esimerkiksi sosiaalisessa vurovaikutuksessa ja kanssakäymisessä samanlaisia tai kuvitella, että koulukiusaajat olisivat vain heitä, jotka eivät pärjää opinnoissa.

Yliopisto-opiskelija

Vierailija kirjoitti:

Miksi sen pitäisi kukkarossa näkyä? Mielestäni näiden hyöty on sosiaalisessa puolessa, löytää kaltaistaan seuraa ja luo suhteita. Kouluissa ja nuorten asenteissa koulunkäyntiin on paljon eroja. Vaikuttaahan se millaisessa porukassa nuori liikkuu. 

Näin itsekin ajattelen. Tytär on nyt  "eliittilukiossa" ja parasta hänen mielestään on se että kaikki suhtautuvat positiivisesti opiskeluun. Lähilukioon (ka-raja 7,0) meni paljon koulun häiriköitä ja "pelleilijöitä". Tytär oli iloinen päästessään näistä eroon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vaikuttaisi? Kaikki menee samoihin yliopistoihin Suomessa oli ne sitten käyneet minkä tahansa lukion. Ei sillä lukion paperilla ole mitään merkitystä tulevaisuudessa sen jälkeen kun pääsee yliopistoon. Voisiko joku edes kertoa mitä hyötyä ne kuvitteli siitä olevan?

 

Itse mietin samaa joka kerta kun nostetaan julkisuuteen ministerien ja presidentiksi pyrkivien ylioppilastodistukset.

Yliopisto-opiskelija

Niin no, suurin osa menee yliopistoon nykyään juurikin niillä lukion papereilla. Omien lasteni lukiossa oli mm. yo-kokeen sensoreita opettajina. Nämä kyllä osasi prepata kokeisiin ihan eri tavalla kuin riviopettajat. Jos tähtää laudatureihin, opetuksellakin alkaa olla väliä. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta luin linkin. Eliitilukioitahan on vain alle viisi Suomessa eli tässä oli uusi määritelmä eliittilukiolle pohjana.

Miten niin alle viisi? Onko viime kevään top3 eliittiä? (ei se STT:n vertailu vaan pelkkiin yo-tuloksiin perustuva)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on eliittilukiossa nörttilinjalla. Ei sinne uran perässä mennyt vaan vertaistensa seuraan 9 vuoden hyljeksinnän jälkeen.

 

Toivottvasti hän viihtyy siellä hyvin. - On harhaluulo, että kaikki nörtit ja tai koulussa kiitettävän hyvin pärjäävät olisivat esimerkiksi sosiaalisessa vurovaikutuksessa ja kanssakäymisessä samanlaisia tai kuvitella, että koulukiusaajat olisivat vain heitä, jotka eivät pärjää opinnoissa.

Yliopisto-opiskelija

 

 

Viihtyy hyvin. Jos painotettu keskiarvoraja oli 9,6, niin ei siellä ole kuin niitä joita opiskelu on kiinnostanut edes sen verran että on peruskoulussa kerännyt ne kympit ja liikasta ysin. Kehuu työrauhaa ja sitä että saa olla sellainen kuin on, sen lisäksi ettei kukaan pilkkaa koemenestyksestä.

Voisiko joku kertoa, että mitkä ovat tutkimuksen eliittilukiot?

Onko lista sama kuin av-mammojen?