Lue keskustelun säännöt.
Eliittilukion käyminen ei vaikuta tulotasoon
13.12.2023 |
Eliittilukion käyminen ei tutkimuksen perusteella vaikuta opiskelijan oppimistulokseen tai tulotasoon. Mitäs tähän sanovat avn tiukimmat koulushoppailijat?
Kommentit (60)
Korkea sisäänpääsyraja ei missään nimessä voi olla eliittilukion määritelmä, koska peruskoulujen arvosanat eivät ole yhteismitallisia. Tutkitusti niissä on jopa kahden numeron eroja. Mutta eliittilukion määritelmä on siis muuttunut "takaperoiseksi" eli eliittiä ollaan jo pääsemällä lukioon. Koko sana on menettänyt merkityksen joka sillä alun perin oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaikuttaisi? Kaikki menee samoihin yliopistoihin Suomessa oli ne sitten käyneet minkä tahansa lukion. Ei sillä lukion paperilla ole mitään merkitystä tulevaisuudessa sen jälkeen kun pääsee yliopistoon. Voisiko joku edes kertoa mitä hyötyä ne kuvitteli siitä olevan?
Itse mietin samaa joka kerta kun nostetaan julkisuuteen ministerien ja presidentiksi pyrkivien ylioppilastodistukset.
Yliopisto-opiskelija
Niin no, suurin osa menee yliopistoon nykyään juurikin niillä lukion papereilla. Omien lasteni lukiossa oli mm. yo-kokeen sensoreita opettajina. Nämä kyllä osasi prepata kokeisiin ihan eri tavalla kuin riviopettajat. Jos tähtää laudatureihin, opetuksellakin alkaa olla väliä.
Kaikki tuo mitä kirjoitit on varmasti totta mutta miten se liittyy ministerien ja presidenttiehdokkaiden vuosia useimmmilla vuosikymmeniä vanhoihin ylioppilastodistuksiten arvosanoihin? - Ellei sitten vain, että huonoilla, jopa todella huonoistakin yo-arvosanoista huolimatta on voinut pärjätä oikein hyvin. En haluaisi ajatella, että tuo aika olisi lopullisesti takana mutta kyllä minuakin arveluttaa kasvava polarisaatio nuorten välillä.
Huolestuttavaa ja suorastaan pelottavaa on ollut kuulla, että erityisesti syrjemmillä seuduilla kouluissa saatetaan antaa parempia arvosanoja vailla muuta perusettta kuin yrittää tuupata nuoria jatko-opintoihin; eli opettaja antaa -vaikka ei saisi, eikä antaisi jos omaa edes jonkinlaisen ammattitaidon- nuorelle paremman arvosanan ei nuoren yrittämisen ja osaamisen perusteella, vaan ajatuksella, että ao arvosana auttaa nuorta saamaan paremmin haluamansa jatko-opiskelupaikan. Ei nuoria tällä tavoin pitäisi pettää.
"Huippulukioihin" hakeutumiseen ja pääsemiseen liittyy hurjasti odotuksia perusteltuja ja perusteettomia.
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vasta luin linkin. Eliitilukioitahan on vain alle viisi Suomessa eli tässä oli uusi määritelmä eliittilukiolle pohjana.
Miten niin alle viisi? Onko viime kevään top3 eliittiä? (ei se STT:n vertailu vaan pelkkiin yo-tuloksiin perustuva)
Lastenkin lukioajoista alkaa olla aikaa saati omista, mutta kyllä siellä varmaan edelleen SYK on eikä yhtään lukiota muualta Suomesta, jos mietitään sitä mitä eliittilukiolla alun perin tarkoitettiin. Siis lukioita joista valmistui huippuarvosanoin yhteiskunnalllisia vaikuttajia.
Jos eliittilukio vaihtuu tietyn ka:n vuosittain vaihtuvaksi kärjeksi, niin onko enää kyseessä mikään eliitti?
Viime keväänä tulosten top3:ssa oli yksi turkulaislukio. Siellä kirjoitettiin mm. eniten äidinkielen laudatureja.
Yo-tulokset kertoo kuitenkin lukiolaisten todellisen tason, eikä ne ysin keskiarvot jotka perustuvat peruskoulun opettajien subjektiiviseen arviointiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on eliittilukiossa nörttilinjalla. Ei sinne uran perässä mennyt vaan vertaistensa seuraan 9 vuoden hyljeksinnän jälkeen.
Toivottvasti hän viihtyy siellä hyvin. - On harhaluulo, että kaikki nörtit ja tai koulussa kiitettävän hyvin pärjäävät olisivat esimerkiksi sosiaalisessa vurovaikutuksessa ja kanssakäymisessä samanlaisia tai kuvitella, että koulukiusaajat olisivat vain heitä, jotka eivät pärjää opinnoissa.
Yliopisto-opiskelija
Viihtyy hyvin. Jos painotettu keskiarvoraja oli 9,6, niin ei siellä ole kuin niitä joita opiskelu on kiinnostanut edes sen verran että on peruskoulussa kerännyt ne kympit ja liikasta ysin. Kehuu työrauhaa ja sitä että saa olla sellainen kuin on, sen lisäksi ettei kukaan pilkkaa koemenestyksestä.
Tämä on ilahduttavaa kuulla ja toivottavasti suurin osa "huippulukioissa(kin)" opiskelevista oikeasti viihtyy ja nauttii siellä olosta. - Oma kritiikkini liittyy lähinnä siihen, että toisinaan kaikessa niitä koskevassa hypetyksessä unohtuu tai sivuutetaan se, että myös niissä esiintyy tai niiden opiskelijoilla esiintyy myös erilaisia vaikeuksia. Tietysti joku voi sanoa tähän, että se nyt on ihan fakta, että kun mikä tahansa isompi joukko ihmisiä, niin on luonnollista, että koriin mahtuu aina yki mädempi omena tai muutoin vain voi syntyä kitkaa ja se on ihan luonnollista.
Yliopisto-opiskelija
En tiedä, mutta tunnistan melko monta nimeä omalta luokaltani tuolta suurituloisimpien verolistalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ELIITTILUKION suorittamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia opiskelijan oppimistuloksiin. Asia ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimuksesta."
"Eliittilukion suorittaminen ei tutkimuksen mukaan vaikuta myöskään siellä opiskelleen tulotasoon ainakaan vielä 3135-vuotiaana."
Kyllä ura on jo kiidossa kolmekymppisenä jos on kiitääkseen. Eli ehkä ei kannata ihan väkisin vääntää lasta huippulukioon stressaantumaan. Normaalimmassa pärjää myös hyvin, ja pystyy etenemään elämässä ihan hienosti. Ehkä henkisesti tasapainoisempana ja elämän kirjoa paremmin ymmärtävänä kuin noissa hirveän kilpailullisissa kuplissa.
Kilpailu heikentää lasten ja nuorten mielenterveyttä jase on kuitenkin elämässä tärkein asia.
" Päinvastoin pitkässä matikassa pärjääminen korreloi korkeiden äo-testitulosten kanssa. "
Kyllä, pitkässä matematiikassa pärjäävät ovat varmasti kaikki älykkäitä. Josta ei kuitenkaan seuraa että kaikki älykkäät pärjäisivät matikassa. Matematiikan ja kielten kaltaisten paljon kovaa työtä vaativissa aineissa pärjäämiseen vaikuttaa aina myös motivaatio ja kiinnostus. Jos niitä ei ole niin tulokset eivät ole älystä huolimatta hyviä.
Tämä unohtuu aina niiltä joiden mielestä ihmisen älykkyyden voi aina päätellä suoraan matikan tuloksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhassa kommunistisessa suomessa sillä oli väliä kun kaikki verkostot saatiin sieltä.
"Korkea sisäänpääsyraja ei missään nimessä voi olla eliittilukion määritelmä, koska peruskoulujen arvosanat eivät ole yhteismitallisia."
Eivät olekaan eivätkä ole koskaan olleetkaan. Mutta se ei poista sitä faktaa että eliittilukioihin päässeet ovat keskimäärin parempia koulussa kuin ne jotka eivät pääse. Kyllä ne koulunumerot aina kuitenkin korreloivat aika paljon osaamisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" Päinvastoin pitkässä matikassa pärjääminen korreloi korkeiden äo-testitulosten kanssa. "
Kyllä, pitkässä matematiikassa pärjäävät ovat varmasti kaikki älykkäitä. Josta ei kuitenkaan seuraa että kaikki älykkäät pärjäisivät matikassa. Matematiikan ja kielten kaltaisten paljon kovaa työtä vaativissa aineissa pärjäämiseen vaikuttaa aina myös motivaatio ja kiinnostus. Jos niitä ei ole niin tulokset eivät ole älystä huolimatta hyviä.
Tämä unohtuu aina niiltä joiden mielestä ihmisen älykkyyden voi aina päätellä suoraan matikan tuloksista.
Juuri näin se on.
Ruotsinkielinen koulu vaikuttaa, mutta se johtuukin suomalaisten syrjinnästä opinnoissa ja työelämässä.
Siksi EI Stubbille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielinen koulu vaikuttaa, mutta se johtuukin suomalaisten syrjinnästä opinnoissa ja työelämässä.
Siksi EI Stubbille!
Stubbilla on toiseksi huonoin YO-todistus ruotsinkielisen Harkimon jälkeen.
Suomenkieliset eivät pääse huonoilla todistuksilla menestymään, kuten ruotsinkieliset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielinen koulu vaikuttaa, mutta se johtuukin suomalaisten syrjinnästä opinnoissa ja työelämässä.
Siksi EI Stubbille!
Stubbilla on toiseksi huonoin YO-todistus ruotsinkielisen Harkimon jälkeen.
Suomenkieliset eivät pääse huonoilla todistuksilla menestymään, kuten ruotsinkieliset.
Mä olen pitänyt tasavallan presidentti Sauli Niinistöä suomenkileisenä. - Hänen ylioppilastutkintotodistuksensa arvosanat olivat verraten heikot. - Niinstö kirjoitti ns- abrobatturin paperit ja lukuaineiden keskiarvo alle 7.
Pekka Haavisto ja Paavo Arhinmäki -ymmärtääkseni myös suomenkielisiä- taas kirjoittivat niin hyvät arvosanat, että ylioppilastutkinnon jälkeen he eivät ole kokeneet tarpeelliseksi suorittaa mitään muuta tutkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No enpä tiedä, itse olin professori jo alle nelikymppisenä vaikka tietenkin palkka noussut tuon jälkeenkin. Toivottavasti seuraavat kohorttia jatkossakin. Kuitenkin jo tämä tulos kumoaa palstalla yleisen väitteen, että lukiossa luodut verkostot auttavat nopeasti etenemään uralla. Eivät auta näemmä kun kolmevitosena ei palkka yhtään sen kummempi kuin muista lukioista valmistuneilla.
Minusta tätä tulosta kannattaa miettiä sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta. Yksilölle ei hirveästi hyötyä esim. pitkistä raskaista koulumatkoista. Yhteiskunnan terveyden kannalta olisi myös paljon parempi ettei kuplauduttaisi liikaa: eliittikoulujen samankaltaisista keskiluokkaisista perheistä tulevat nuoret oppivat hyvin kapean katsannon yhteskunnasta. Jos heidän tulevaisuutensa on yhtä hyvä vaikka käyvät lähilukiossa eikö tuo olisi kaikkien kannalta hyvä? Lähilukiot monipuolistuisivat, nuoret oppisivat ymmärtämään elämän kirjoa hieman laajemmin, yhteiskuntamme pysyisi koherentimpana. Ja niille, jotka eivät pidä yhteiskunnan näkökulmaa relevanttina, kannattaisiko katsella illainen tilanne esim. USAssa tai mihin Ruotsi on luisumassa? Yhteiskunnan yleinen hyvinvointi tuo turvallisuutta jota yksilön rahalla on hankala hankkia."
Harvinaisen fiksu kirjoitus tässä ketjussa. Mieheni on varakkaasta perheestä, valmistunut eliittilukiosta ällärivillä ja tasan 10 keskiarvolla (myös kaikki taito- ja taideaineet 10), on nyt professori. Kyllä hänestä huomaa sellaista elitististä kapeakatseisuutta. Ei arvosta maistereita amk-ihmisistä puhumattakaan. Hänen mielelstään kuka tahansa pystyy saavuttamaan mitä tahansa ja köyhyys ja useimmat sairaudet ovat oma vika. AMK:hon ja amikseen menee heikompi ihmisaines, jolle ei kuulukaan maksaa asianmukaista palkkaa. Ei arvosta minuakaan, minulla jäivät opinnot kanditasolle ja oon maaliaslukion kasvatti ja E:n paperit kirjoitin.
Jos joku sanoo JSSAP, olen jo eroamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielinen koulu vaikuttaa, mutta se johtuukin suomalaisten syrjinnästä opinnoissa ja työelämässä.
Siksi EI Stubbille!
Stubbilla on toiseksi huonoin YO-todistus ruotsinkielisen Harkimon jälkeen.
Suomenkieliset eivät pääse huonoilla todistuksilla menestymään, kuten ruotsinkieliset.
Mä olen pitänyt tasavallan presidentti Sauli Niinistöä suomenkileisenä. - Hänen ylioppilastutkintotodistuksensa arvosanat olivat verraten heikot. - Niinstö kirjoitti ns- abrobatturin paperit ja lukuaineiden keskiarvo alle 7.
Pekka Haavisto ja Paavo Arhinmäki -ymmärtääkseni myös suomenkielisiä- taas kirjoittivat niin hyvät arvosanat, että ylioppilastutkinnon jälkeen he eivät ole kokeneet tarpeelliseksi suorittaa mitään muuta tutkintoa.
Miten Niinistö tähän kuuluu tai Arhinmäki! Arhinmäki meni ruotsinkieliseen kouluun koska sinne on helppo päästä. Haavisto aloitti opiskelut mutta jätti kesken.
Tässä onkin ero. Suomenkieliset joutuvat panostamaan pääsykokeisiin aivan eri tavalla kuin ruotsinkieliset. Siinä näkee ne ruotsinkielisten etuoikeudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielinen koulu vaikuttaa, mutta se johtuukin suomalaisten syrjinnästä opinnoissa ja työelämässä.
Siksi EI Stubbille!
Stubbilla on toiseksi huonoin YO-todistus ruotsinkielisen Harkimon jälkeen.
Suomenkieliset eivät pääse huonoilla todistuksilla menestymään, kuten ruotsinkieliset.
Mä olen pitänyt tasavallan presidentti Sauli Niinistöä suomenkileisenä. - Hänen ylioppilastutkintotodistuksensa arvosanat olivat verraten heikot. - Niinstö kirjoitti ns- abrobatturin paperit ja lukuaineiden keskiarvo alle 7.
Pekka Haavisto ja Paavo Arhinmäki -ymmärtääkseni myös suomenkielisiä- taas kirjoittivat niin hyvät arvosanat, että ylioppilastutkinnon jälkeen he eivät ole kokeneet tarpeelliseksi suorittaa m
Etkö edellä kirjoittanut, että suomenkieliset eivät pääsisi menestymään huonoilla ylppäritodistuksilla? - En tiennytkään, että Arhinmäki olisi niin hyvä ruotsnpuhuja, että olisi suoriutunut ruotsinkielisestä lukiosta; tämä nosti Arhinmäen pisteitä silmissäni. Mutta joo. olet toki oikeassa siinä, että ruotsinkielisiä suositaan koulutus ja opiskeluvalinnoissa kohtuuttoman paljon.
Minä kirjoitan nyt menneisyyden näkökulmasta. Pointtini on, että vaikka ihmisellä olisi ns. hyvät lähtökohdat koulutuksellisesti, niin ei kaikista heistä tule jotain superverkostoituneita business-ihmisiä tms.
Isäni kävi Norssin. Sen jälkeen lääketieteelliset opinnot. Tästä johtuen hänellä oli paljon ns. kontakteja. Esim. norssilaiset järjestivät jokseenkin joka vuosi luokkakokouksen. Lääkiksen kurssikokouksia pidettiin muutaman vuoden välein. Toisin sanoen jos verkostoitumista haetaan, tässä olisi oikein hyvät lähtökohdat ns. menestymiseen.
Isälläni oli aikanaan virka julkisen sektorin sairaalassa mutta ei mitään sen enempää "meriittiä". Hän yritti tehdä jotain tutkimusta nuorempana (lisää meriittiä olisi voinut saada tätä kautta, ehkä muunlaisen uran), mutta selvästi tämä oli liian stressaavaa hänelle työn ohella eikä johtanut mihinkään. Kuten monet nuoret lääkärit, hän piti nuorena yksityisvastaanottoa iltaisin (lisää rahaa). Välihuomautus: perheessä ei ollut mitään rahaa ja perinnöt olivat lähinnä kahvikuppeja. Siksi siis saattoi olla tarve hankkia lisää rahaa, mutta sekin ennen pitkää stressasi häntä ja hän oli lopulta "vain" palkkatöissä.
Kuitenkin isäni oli kollegana pidetty ihminen ja nähtävästi aivan tyytyväinen elämäänsä jonka hän eli (sopivasti varallisuutta, hyvät ihmissuhteet perheessä). Ei tuo ole mikään epäonnistuminen. Kaikista ei vaan tule mitään Björn Wahlrooseja, se ei ole heidän luonteessaan.
Varsinkin eliittilukioiden tytöt ovat vaarassa ajautua mt-tapauksiksi. Liian kovat paineet ajavat itsareihin ja tatuoiduiksi yh-lähiömammoiksi jonnekin Hyvinkään Paavolaan
Eliittilukion opetuksesta nauttivat ne, jotka eivät laadukkaampaa opetusta oikeastaan tarvitse. Toisaalta se voi olla viihtyisämpi myös kouluna.
Lastenkin lukioajoista alkaa olla aikaa saati omista, mutta kyllä siellä varmaan edelleen SYK on eikä yhtään lukiota muualta Suomesta, jos mietitään sitä mitä eliittilukiolla alun perin tarkoitettiin. Siis lukioita joista valmistui huippuarvosanoin yhteiskunnalllisia vaikuttajia.
Jos eliittilukio vaihtuu tietyn ka:n vuosittain vaihtuvaksi kärjeksi, niin onko enää kyseessä mikään eliitti?