Riidaton perinnönjako?
En usko että kaikki perinnönjakotilanteet olisi riitaisia, vaikka kauhutarinoita kuulee ja lukee tämän tästä. Sinä joka selvisit ilman riitaa: miten sen teitte? Luovuitko kaikesta? Annoitko kaikessa periksi hankalammille? Oliko vainajalla tarkkaan laadittu testamentti jossa kaikki oli listattu? Mitä muita neuvoja antaisit meille joilla se on vielä edessä? Itse en voi perinnöstä enää luopua, enkä siirtää sitä omalle jälkikasvulle. Toinen perivä osapuoli haastaa riitaa jo nyt vaikka omainen on vielä hyvissä sielun ja ruumiin voimissa.
Kommentit (32)
Hoidin vanhempani perinnönjaon. Perillisiä parikymmentä. Ei ongelmia. Tein säännöt selviksi: lain mukaan mennään
Vierailija kirjoitti:
Testamentista huolimatta perit lakiosan eli puolet siitä normaalista osastasi. Perinnöstä voit toki kieltäytyä kokonaan. Tällöin ei toki tule perintöveroakaan.
Väärin.
Jos on testamentti niin KUKAAN ei automaattisesti peri mitään (testamentin ulkopuolelta) mutta RINTAPERILLISELLÄ (ei muilla) on oikeus VAATIA lakiosa.
Vierailija kirjoitti:
Siten että meillä on fiksu suku.
No, onnittelut siitä. Meillä ei ole, vaan yksi aika sairas ihminen joka kehittelee riidan mistä tahansa jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei riidelty kertaakaan veljeni kanssa, vaikka perintö kohtalaisen reilu, puhutaan yli kahdesta miljoonasta eurosta. Sovittiin etukäteen, että puolisot eivät liity tähän ja aina kuunnellaan toisiamme kuten muissakin asioissa. Väleissä edelleen. Paperille kaikki ja ammattilainen auttoi, vaikka sovussa oltiinkin. Kyseessä oli kiinteistöjä, osakkeita ja metsää sekä arvokoruja ja harvinaisia aseita eli arvot ei ihan helpoo määritellä.
Mitäpä tuota tapella kun kumpikin saa millin. Riidat tulee pienemmistä summista kun ikänsä pienillä tuloilla kitkutelleet vihdoin haluaa saada edes kymppitonnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa pesänselvittäjä, joku perintöoikeuden tunteva juristi. Maksaa jonkun verran, mutta osaa laittaa hommat pykälälleen ja se siitä sitten.
.Onko "toinen perivä osapuoli" sisaruksesi? silloinhan jako menee ihan 1/2 -jakolaskuna.
On sisarukseni. Pesänselvittäjä täytyy ehdottomasti ottaa, toivottavasti sisarus siihen suostuu. Onko pankin kautta mahdollista saada pätevä juristi? Jako mennee tasan ellei vanhempi ole tehnyt testamenttia. Kaipa se selviää perunkirjoituksessa. Toinen vanhemmistamme kuoli vuosia sitten ja perunkirjoitus järjestettiin niin että minä en töiltäni sinne päässyt ollenkaan. Pankin kautta otettu henkilö ei mitenkään yrittänyt sopia ajankohtaa niin että olisi minulle mahdollista päästä paikalle. Menikö tämä sitten lain mukaan ollenkaan? Sisarukseni tulee taatusti tekemään saman uudelleen jos on mahdollista. Talo jäi elossa olevalle vanhemma
Ilmeisesti annoit valtakirjalla hyväksymisesi siihen perunkirjaan kuitenkin, sillä ilman lupaasi ei perunkirjaa voi tehdä. Kaikkien osallisten hyväksyntä tarvitaan. Perunkirjassahan luetellaan kuolinpesän varat ja velat. Miten ajattelet siskosi sinua vedättäneen?
Meitä yhteensä 6 lasta, joista 2 sisarpuolia isän toisesta avioliitosta. Pariskunnan yhteiseen asuntoon jäi asumaan isämme leski neljännestä avioliitosta.
Emme riidellee keskenäme, mutta lesken tytär aiheutti sekaannusta. Onneksi leskelle saatiin edunvalvoja ja lopulta kaikki meni hyvin.
Saa nähdä. Itse en ole kiinnostunut perinnöstä näin etukäteen lainkaan. En muistoesineistä, enkä omaisuudesta.
Ehdottomasti pitää käyttää ammatti-ihmisiä.
Olet muuten sitten vain vähän tekemisissä riitaa haastavan kanssa, varsinkaan puheluita eikä ainakaan ilta-puheluita kannata ottaa vastaan tältä henkilöltä, koska todennäköisesti kyseessä on häiriköinti.
Kaikki sovitaan ja ilmoitetaan kirjallisesti, kokousajat, käsiteltävät asiat jne. Mitä enemmän kirjallisena materiaalina, jopa lakipykäliä, sääntöjä, ohjeita, menettelytapoja jne., sitä vähemmän suunsoittoa ja joutavaa höpinää milloin mistäkin, yleensä pikkuasiasta. Jotkut vain ovat "liekeissä" riidellessään ja asiattomia touhutessaan, ennustaa kyllä vähän huonoa, kun riitelee jo, vaikka omainen on voimissaan. Sitten se myrsky joskus vasta alkaakin, kun tullaan perinnönjakoon. Toivottavasti ei kuitenkaan näin käy.
Missään tapauksessa et luovu osuudestasi etkä taivu toisen tahtoon kaikessa. Se ei ole perinnönjättäjän toivekaan. Jotkut vain ovat niin tasapainottomia, tietämättömiä kaikesta mahdollisesta, "ikuisia uhreja" ja milloin mitäkin, että kaiken pitää mennä aina ja kaikessa, mitä heidän oikkunsa milloinkin ovat ja mitä keksivät. Näiden kanssa kun on pakko pärjätä, niin silloin käytetään kaikessa ammatti-ihmisiä ja tehdään kaikki kirjallisena, ettei epäselvyyksiä jää. Vaikeimmat tapauksethan ovat käräjöineet oman perintönsä, kun oikeudenkäynti tulikin niin kalliiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei riidelty kertaakaan veljeni kanssa, vaikka perintö kohtalaisen reilu, puhutaan yli kahdesta miljoonasta eurosta. Sovittiin etukäteen, että puolisot eivät liity tähän ja aina kuunnellaan toisiamme kuten muissakin asioissa. Väleissä edelleen. Paperille kaikki ja ammattilainen auttoi, vaikka sovussa oltiinkin. Kyseessä oli kiinteistöjä, osakkeita ja metsää sekä arvokoruja ja harvinaisia aseita eli arvot ei ihan helpoo määritellä.
Onneksi olkoon! Kaksi tasapainoista ihmistä onnistuu tekemään yhteistyötä vaikeassakin tilanteessa. Meillä toinen osapuoli haastaa tosiaan riitaa nyt jo vaikka omainen pärjää kotona vielä erittäin hyvin. Hän on hyvin hyvin kateellinen ja despootti omankin perheensä mielestä. Ihan yhteislahjankin ostaminen on työn ja tuskan takana ellei toimita aina kuten HÄN haluaa. Kenenkään muun mielipiteellä ei ole väliä, ei edes lahjan saajan mielipiteellä. Pääasia että kaikki tekee kuten hän haluaa. Voi vain kuvitella minkälaista perinnönjako tulee olemaan. Voi kun voisi kieltäytyä kokonaan.
Kuulostaa tutulta.
Tottakai voit luopua perinnöstä.
Testamentista huolimatta perit lakiosan eli puolet siitä normaalista osastasi. Perinnöstä voit toki kieltäytyä kokonaan. Tällöin ei toki tule perintöveroakaan.