Opetatteko lastanne kotona?
Merja Mähkä kertoi tänään Iltalehdessä, että käyttää säännöllisesti runsaasti aikaa alakoululaisen kanssa ja opettaa kotona.
Mekin teemme niin, jatkuvasti ja säännöllisesti.
Mikäli opetat itse koulua käyviä lapsiasi, niin oletko myös hankkinut aineistoa tai kirjoja siihen? Voiko vielä jostain saada esim. 1990-luvun koulukirjoja? Silloin lama-aikana niitä ei saanut pitää, joten on pelkät vihkot itsellä. Tai mitkä olisi nykykoulun vaativimmat kirjasarjat? Millaisilla rutiineilla opetat?
Havahduin nyt siihen, että vaikka lapseni on kympin oppilas, niin sisällöllisesti ovat jäljessä ainakin kaksi vuotta verrattuna omaan kouluaikaani. Nykykoulu opettaa lapseni ainoastaan laiskaksi, valitettavasti.
Kommentit (52)
En opeta. Lapsi on eri henkilö kuin minä lapsena. Opettiko oma äitisi/isäsi sinulle omat kansakouluaikaiset asiansa?
Jotenkin surullista, miten jotkut elävät lastensa kautta.
Siskonlapsi näytti läppärillä Kekkosen kuvaa ja kysyi mikä tuon nimi on presidenteistä.
16-vuotias.
En oikein koe, että pystyisin häntä opettamaan.
Uskomatonta.
Totta kai. Hän oli kolme kuukautta vanha kun ilmoitin hänet avoimeen yliopistoon.
En opeta. Toki joskus voin antaa vinkkejä esimerkiksi esseen kirjoittamiseen ja kyselen toki kokeisiin, jos pyytävät, yleensä eivät pyydä.
Olen kyllä kiinnostunut heidän koulunkäynnistään ja keskustellaan monista asioista kotona.
Meillä tämä on toiminut, lapset kasilla ja vitosella, molemmat on ns. kympin oppilaita. Ei ole oppimis- tai keskittymisvaikeuksia ja nähdäkseni ovat hyvässä koulussa (jossa opetetaan).
Olen itse opettaja, enkä halua toista työpäivää omani perään.
Vierailija kirjoitti:
Siskonlapsi näytti läppärillä Kekkosen kuvaa ja kysyi mikä tuon nimi on presidenteistä.
16-vuotias.
En oikein koe, että pystyisin häntä opettamaan.
Uskomatonta.
En minäkään välttämättä äkkiä erottaisi valokuvasta vaikkapa Kalliota Paasikivestä, vaikka Paasikiven kaudesta on syntymääni vähemmän aikaa kuin Kekkosen kaudesta tuon nuoren syntymään.
Joutuu opettamaan kun ei koulussa opeteta edes lukemaan. Erityisten hyysäämiseen menee opettajien aika, työrauhaa ei ole niin miten oppisi ne normaalitkaan. Lapset alakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
En opeta. Lapsi on eri henkilö kuin minä lapsena. Opettiko oma äitisi/isäsi sinulle omat kansakouluaikaiset asiansa?
Jotenkin surullista, miten jotkut elävät lastensa kautta.
Meillä on lasten käytössä oppikoulun kirjat 50-luvun lopusta. Yllättävän paljon enemmän asiaa kuin nykykirjoissa.
Opetun läpi peruskoulun ja lukion. Jopa yliopistossakin vielä välillä koska lapsi opiskelee melkein samaa alaa kuin minä aikanaan. Opetuksen laatu on vuosien varrella heitellyt paljon ja on välillä kursseja ja opeja joiden aiheita ei tarvitse kotona opettaa mutta sitten on taas niitä opettajia joista on enenmmän haittaa kuin hyötyä. Paljon olemme käyttäneet aikaa siihen että lapset ymmärtävät asiat mekaaniseen suorittamisen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Opetun läpi peruskoulun ja lukion. Jopa yliopistossakin vielä välillä koska lapsi opiskelee melkein samaa alaa kuin minä aikanaan. Opetuksen laatu on vuosien varrella heitellyt paljon ja on välillä kursseja ja opeja joiden aiheita ei tarvitse kotona opettaa mutta sitten on taas niitä opettajia joista on enenmmän haittaa kuin hyötyä. Paljon olemme käyttäneet aikaa siihen että lapset ymmärtävät asiat mekaaniseen suorittamisen lisäksi.
Kyllä lapsen olisi hyvä jossakin vaiheessa asettaa rajat vanhemmalleen. Toisen asteen opinnoista pitäisi selviytyä itse, yliopistosta puhumattakaan.
Opetan, lapset on keskitason oppilaita ja opettajan aika tuntuu valuvan häiriköille ja kympin oppilaat oppii vähemmälläkin. Enkä noin 1.5h per päivä. Käydään läpi opetettu sisältö, kerrataan tai opetellaan, tehdään läksyt. Lapset tokalla ja kolmannella.
Ostin matikan oppkirjasarjan kirjan jossa vaikeampia tehtäviä. Vastailin kysymyksiin ja tehtiin yhdessä läksytehtävät jotka olivat liian vaikeita tai ei keksinyt tehtävän jujua. Luin kaikki esitelmät ja annoin niihin ehdotuksia mitä voisi lisätä. Opetin offfice-ohjelmat.
Nyt lukion ekalla ja pari matikan tehtävää ollaan syksyn mittaan pähkäilty yhdessä. Aika hyvin on itseltä unohtuneet ne mitä ei työssä tarvitse.
Ja näytinhän minä alakoululaiselle sen ainoan ymmärrettävän jakokulman.
En siis varsinaisesti ole opettanut, mutta olen ollut kiinnostunut ja keskustellut koulun aiheista.
Vierailija kirjoitti:
Ostin matikan oppkirjasarjan kirjan jossa vaikeampia tehtäviä. Vastailin kysymyksiin ja tehtiin yhdessä läksytehtävät jotka olivat liian vaikeita tai ei keksinyt tehtävän jujua. Luin kaikki esitelmät ja annoin niihin ehdotuksia mitä voisi lisätä. Opetin offfice-ohjelmat.
Nyt lukion ekalla ja pari matikan tehtävää ollaan syksyn mittaan pähkäilty yhdessä. Aika hyvin on itseltä unohtuneet ne mitä ei työssä tarvitse.
Ja näytinhän minä alakoululaiselle sen ainoan ymmärrettävän jakokulman.
En siis varsinaisesti ole opettanut, mutta olen ollut kiinnostunut ja keskustellut koulun aiheista.
Minkä matikan kirjasarjan ostit? Nimenomaan matikan opetuksessa se ero omaan kouluaikaan näkyy parhaiten (eli pahiten).
Ap
Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta kun olivat vielä koulussa, tietenkin opetin. Varsinkin kuopus on samanlainen kuin minä eli oppii paremmin tekemällä kuin lukemalla. Mä olisin aikoinaan voinut lukea vaikka 100 it-alan kirjaa kannesta kanteen kolme kertaa, mutta en mä olisi pystynyt soveltamaan sitä tietoa käytäntöön pelkän lukemisen perusteella vaan mun pitää tehdä sitä koodiakin samalla, kun asia oppikirjoissa eteni. Ja jo 1970-luvun lopulla mun isänikin, kun lukiossa mulla oli pitkä fysiikka,. aika ajoin auttoi mua ymmärtämään, mitä missäkin on kyse. Ei siis ottanut opettajan roolia kokonaan itselleen, mutta antoi tukiopetusta. En ole mikään älykkö enkä muukaan Mensan jäsen, mutta ulkoa - haikionkalahaukionkala - opettelun sijasta mun pitää ymmärtää, mistä on kyse. Ja kun isä aikoinaan opetti ymmärtämään pitkän matikan juttujakin, niin eihän mun tarvinnut opetella ulkoa kuin muutama laskukaava ja kaikki muut laskukaavat pystyin johtamaan niistä muutamasta ulkoa opetellusta. Kun ymmärsin, mistä on kyse. Muistan aikoinaan sairaanhoito-opistosta, miten monille lääkelaskut oli ihan älyttömän vaikeita. Tentissä kun ei saanu olla yhtään vastausta väärin, niin moni kurssikaveri reputti. Useammankin kerran. Mä laskin ne laskut aina yhtälöillä ja opettaja joskus ihmetteli, että hän ei ymmärtänyt niistä mun yhtälöistä yhtään mitään, mutta lopputulos oli aina oikein. Vaikka ne tarvittavat laskukaavat oli opetettu jo oppikoulussa (ei siis olleet edes lukion matematiikkaa).
Kuopus aikoinaan takkusi kertolaskuissa eikä sitä muutenkaan kauheesti napannut koulunkäynti (koulukiusattu kun oli jo ekasta luokasta lähtien), niin mä koodasin sille simppelin pelin, jolla harjoittelee kertolaskuja. Oli aina 20 laskua per pelisessio ja jos sai ne kaikki oikein, maksoin pojalle markan. Yksi ilta ja 20 markkaa ja poika osasi kertotaulut miten päin vaan. Sittemmin sen kaveritkin alkoivat käydä meillä pelaamassa kertotaulupeliä.
Esikoiseni otti ensimmäiset askeleensa koulutiellä pahimpina lamavuosina ja koska silloin opettajia lomautettiin paljon, oli ihan selvää, että vanhemmat joutuivat paikkaamaan tätä opetuksen vajetta.
Luin nyt tarkemmin aloituksen Ota selvää lapsesi opetussuunnitelmasta. Ei ole niin väliä, mistä kirjoista opetat vai hankitko mitään oppikirjaa ollenkaan. Selvitä siitä opetussuunnitelmasta, mitä lapsesi pitäisi tämän vuoden aikana oppia. Ja jos lapsesi on innokas oppija, katso myös ensi vuoden opetussuunnitelma. Voit opettaa jo niitäkin asioita, mitkä koulussa tulee vasta ensi vuonna.
Vierailija kirjoitti:
En opeta. Lapsi on eri henkilö kuin minä lapsena. Opettiko oma äitisi/isäsi sinulle omat kansakouluaikaiset asiansa?
Jotenkin surullista, miten jotkut elävät lastensa kautta.
Minun vanhempani eivät opettaneet paitsi lukiossa matikkaa ja kielisanastoa satunnaisesti kyselivät. En olisi pannut pahakseni, jos olisivat opettaneet paljonkin. En näe opettamisessa negatiivista lapsen kannalta, etenkin pienten lapsien kohdalla. Enkä kyllä näe mitenkään surullisena lasten kautta elämistä.
Lukutaito kehittyy lukemalla. Parhaiten se kehittyy, kun omalla esimerkillään tekee lukemisesta normaalia ajanvietettä. Ensin lukemalla lapselle päivittäin ja myöhemmin lapsen kanssa yhdessä esim. kappaleita vuorotellen. Siinä tulee samalla myös läheisyyttä ja yhdessäoloa, jota lapset vanhemmiltaan tarvitsevat. Ja oman esimerkin voima on tehokasta. Lukee itse ja opettaa lapset asioimaan kirjastossa ja kirjakaupoissa säännöllisesti pienestä pitäen.
Kyllä siellä koulussa lukemaan oppii jokainen, mutta lukutaito kehittyy vaan lukemista harrastamalla. Niin on ne asiat ennenkin olleet.
Vierailija kirjoitti:
En opeta. Lapsi on eri henkilö kuin minä lapsena. Opettiko oma äitisi/isäsi sinulle omat kansakouluaikaiset asiansa?
Jotenkin surullista, miten jotkut elävät lastensa kautta.
Kyse ei ole elämisestä lasten kautta, vaan siitä että koulussa ei enää opeteta kuten ennen. Opettajan aika menee muuhun kuin opetukseen ja koulukirjat ovat suppeita, välillä tosi omituisia ja usein ihan liian helppoja. Tehtäviä ei myöskään tarkisteta eikä virheitä korjata.
Voin joko hyväksyä että lapseni ei opi kunnolla. Tai sitten teen asialle jotain ja valvon itse että lapseni saa asialliset tiedot ja opit.
En ole koskaan opettanut lapsilleni koulun oppisisältöjä, enkä usko että he suostuisivat olemaan opetettavinani.
Luin kyllä heille paljon pienestä pitäen, joten he oppivat lukemaan 5-vuotiaina ja olivat kouluun mennessään luokkansa parhaita lukijoita. Sen jälkeen he ovat hoitaneet kouluasiat täysin itse. Motivaatio ei ole aina ollut kovin korkea, mutta pääsääntöisesti koulu on ollut heille helppoa.
Välillä vähän vihloo, kun jompikumpi lapsi unohtaa kokonaan lukea johonkin ympäristöopin tai uskonnon kokeeseen. Mutta toisaalta tällainen tämä diili on: lapsi opettelee huolehtimaan asioistaan ja minä opettelen jättämään lapsen rauhaan.
Yhä useampi suomalaislapsi käy kotikoulua
Kotiopetuksen suosio on kasvanut viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan 502 suomalaislasta ja -nuorta kävi viime vuonna kotikoulua.
Opetushallitus saa paljon kotiopetusta koskevia yhteydenottoja, ja näiden yhteydenottojen perusteella kotiopetuksen valitsemisen taustalla voi olla monenlaisia syitä, kuten uskonnollinen tai ideologinen vakaumus.
Huoltajalla voi olla ajatus siitä, että koulun opetussuunnitelma tai opetus ei vastaa esimerkiksi perheen arvoja. Entistä useammalla huoltajalla on myös mahdollisuus tehdä etätöitä, jolloin koulua saatetaan käydä pysyvästi tai esimerkiksi talvikausien ajan ulkomailla.
Kotiopetuksen valitsemisen taustalla voi olla myös esimerkiksi koulukiusaamista.(Yle tänään)