Lue keskustelun säännöt.
Yläkoululaisten sanavarasto köyhtyy ja kirjoitustaito katoaa : (
10.12.2023 |
Korjasin juuri seitsemäsluokkalaisten veden kiertokulkua kuvaavat tekstit. Kaikista kymmenistä oppilaista vain pari pystyi käyttämään veden liikkettä kuvailevia verbejä (valua, virrata jne.). Loppujen oppilaiden papereissa vesi menee tai tulee. Osalla lauserakenteet olivat aika kamalia, mutta he sentään vastasivat silti tehtävään. Tehtävässä olivat mukana kaikki tarvittavat avainsanat ja ohje käyttää niistä kaikkia. Liitteenä oli vielä veden kiertokulkua esittävä kuva. Kahdeksan oppilasta oli silti jättänyt kokonaan vastaamatta, eli he eivät pystyneet tuottamaan lainkaan tekstiä. Aihetta oli käsitelty oppitunneilla useita kertoja ja kahteen kertaan samanlaisen kuvan kanssa. Kaikki oppilaat olivat äidinkieleltään suomenkielisiä.
Kommentit (129)
77 sen ongelman ytimen puki sanoiksi. Miksi ostaa omille lapsilleen kirjoja, kun lastenkirjoilla ei ole edes jälleenmyyntiarvoa?
Joku ilkeämpi voisi kysyä, että miksi teit lapsia, kun heitäkään ei voi myydä ainakaan laillisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni koulussa ei ollut mitään digiloikkaa ennen kuin siirtyi lukioon syksyllä. Kirjoista opiskeli koko peruskoulun. Näin Espoossa.
Numerot ovat säilyneet ysissä lukuainessa ainakin ensimmäisten kurssien jälkeen myös lukiossa.
Vanhemmat voisivat olla kiinnostuneita lasten koulusta. Olen aina kuulustellut opittavat asiat ennen koetta lapsiltani. Auttaa lasta sanoittamaan ja käyttämään koulun sanastoa. Akateeminen sanasto on joka tapauksessa erilaista kuin arkikieli, ja kaikkea sanastoa täytyy käyttää, jotta se jäisi mieleen ja sitä voisi käyttää. Vanhemmat voivat lasten kanssa miettiä, miksi mitäkin asioita tapahtuu. Teinit ovat kiinnostuneita mielipiteistä, haluavat kertoa kovasti, mitä mieltä ovat asioista. Aina voi väliin heittää jonkun uuden ajatuksen, mitä ehkä alkavat pohtia. Peruskoululaisten kanssa voi miettiä arkisia asioita, mitä milloinkin on havaittavissa ympäristössä. Aika paljon ne ovat samoja asioita, mitä koulussa opiskellaan, kuten et miksi lehdet tippuvat puista, miksi toisen pulkka menee pidemmälle jne. On myös tosi paljon YouTube-videota tai tiktokkeja, joissa mietitään muutakin kuin et mitä sun outfitti maksaa. Kannattaa katsoa lasten kanssa yhdessä.
Luen itse paljon kirjoja, mutta ymmärrän että maailma muuttuu. Kuitenkin vanhempien tehtävä on auttaa lapsia maailmassa, näyttää millainen se on ja miten siellä selviää.
90-luvulla nuoret naiset ja tytöt alkoivat hokea "niinku" ja "tosi" kuin papukaijat yhtäkkiä.
Eli "like" ja "really".
Nuoren kirjoittajan tunnistaa somessa nykyään helposti. Yhdyssanat eivät ole hallussa.
"Oppivelvollisuuden jatkaminen 18 vuoteen oli kyllä turhista turhin uudistus. Jos lasta ei kiinnosta opiskella, niin mitä se auttaa että laitetaan väkisin kouluun opettelemaan jotain "yleissivistävää" kaikki kun eivät pääse edes sinne amikseen, niin siinä on sitten se johonkin valmistava yleissivistävä jatko-koulu, jonka ainoa hyöty on verovarojen tuhlaus"
No ei ollut, mutta toteutus ontuu.
Tuon pitäisi toimia niin, että mikäli et käy peruskoulua kunnolla, käyt sitä vähintään 18v saakka.
Eli jätetään luokalle niin monesti, että osataan perusasiat. Seiskan tasoon ei kuitenkaan kovin ihmeitä tarvita. Samalla voisi opettaa käytöstapoja, elämänhallintaa, kotitaloutta ja muuta hyödyllistä.
Jos taas koulut käyty huolella, niin suunta lukioon tai ammattikouluun.
Tämä poistaisi heti ison osan riekkujista lukioissa ja varsinkin amiksen puolella ja toisaalta taas jossain vaiheessa se Jami 17v tajuaa, että nyt jos koskaan panostan opiskeluun, kun 14v Heikki istuu vieressä matikkaa pänttäämässä ja aloittaa seuraavana syksynä lukion.
Ehkä he eivät pystyneet tuottamaan tekstiä, koska eivät edes ymmärtäneet kysymystä. Ihan normi settiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua myös hieman harmittaa, kun omien lasteni kieli ei ole kovin rikasta. Syynä on se, että käyttävät vapaa-ajalla lähinnä englantia, vaikka perheemme on täysin suomenkielinen. Kommunikoivat siis englanniksi myös ihan kasvotusten suomenkielisten ystäviensä kanssa. En tiedä mistä tuollainen kulttuuri on tullut, mutta on siinä varmaan hyvätkin puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hälyyttävää.
Kansakunta tyhmenee kovaa vauhtia.
Joo, ja Kokoomuksen kannatus kasvaa samassa tahdissa.
Persujen kannatus on kasvanut vuoden 2006 jälkeen sitä mukaa, kun Pisa-tulokset ovat laskeneet. Nämä haukkuu muita koko ajan mutta eivät ole itsekään penaalin terävimpiä kyniä. Pentunsa samaa tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Oppivelvollisuuden jatkaminen 18 vuoteen oli kyllä turhista turhin uudistus. Jos lasta ei kiinnosta opiskella, niin mitä se auttaa että laitetaan väkisin kouluun opettelemaan jotain "yleissivistävää" kaikki kun eivät pääse edes sinne amikseen, niin siinä on sitten se johonkin valmistava yleissivistävä jatko-koulu, jonka ainoa hyöty on verovarojen tuhlaus"
No ei ollut, mutta toteutus ontuu.
Tuon pitäisi toimia niin, että mikäli et käy peruskoulua kunnolla, käyt sitä vähintään 18v saakka.
Eli jätetään luokalle niin monesti, että osataan perusasiat. Seiskan tasoon ei kuitenkaan kovin ihmeitä tarvita. Samalla voisi opettaa käytöstapoja, elämänhallintaa, kotitaloutta ja muuta hyödyllistä.
Jos taas koulut käyty huolella, niin suunta lukioon tai ammattikouluun.
Tämä poistaisi heti ison osan riekkujista lukioissa ja varsinkin amiksen puolella ja toisaalta taas jossain vaiheessa se Jami 1
Tällainenhan se vanha oppikoulu oli. Moni muistaa tarinoista ne takarivin isot tyhmät kiusaajat, jotka herättivät pelkoa kaikissa. Olisi julmaa sekä fiksua 14-vuotiasta että tyhmää 17-vuotiasta kohtaan laittaa heidät samaan luokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minua myös hieman harmittaa, kun omien lasteni kieli ei ole kovin rikasta. Syynä on se, että käyttävät vapaa-ajalla lähinnä englantia, vaikka perheemme on täysin suomenkielinen. Kommunikoivat siis englanniksi myös ihan kasvotusten suomenkielisten ystäviensä kanssa. En tiedä mistä tuollainen kulttuuri on tullut, mutta on siinä varmaan hyvätkin puolensa.
No tavallaan. Oppii ehkä kieltä.
Tosin juuri keskustelin englantia yläkoulussa ja lukiossa opettavan kanssa ja hän sanoi, että harva osaa englantia oikeasti.
Sanontoja, slangia, biisien lyriikoita ja muuta tuutataan kokeeseen. Synonyymit ovat ihan hukassa ja oppilaat ovat sitä mieltä, ettei sanoja tarvitse lisää, kun osaa jo tarpeeksi.
Eli kielioppi ihan hakusessa, kieli on yksitoikkoista ja oikea keskustelu ei onnistu, saati kirjoittaminen. Osataan laulaa sata biisiä enkuksi, mutta yhtään kirjaa ei samalla kielellä pystytä lukemaan.
Ja vääntöä kuulemma käydään, kun arvosanat pitäisi saada tappiin ihan nyt vaikka niillä biisin lyriikoilla.
Miettii nyt suomea kielenä. Jos ulkomaalainen osaa vetäistä lauseen "on lunta tulvillaan raikas talvisää", kun pitäisi osata sanoa lause "ilma on raikas ja sataa lunta", niin onhan siinä eroa.
Eli ainakin se oma kotimainen kieli olisi hyvä saada kuntoon ja toki myös se enkku niin, että siitä saa jotain tolkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua myös hieman harmittaa, kun omien lasteni kieli ei ole kovin rikasta. Syynä on se, että käyttävät vapaa-ajalla lähinnä englantia, vaikka perheemme on täysin suomenkielinen. Kommunikoivat siis englanniksi myös ihan kasvotusten suomenkielisten ystäviensä kanssa. En tiedä mistä tuollainen kulttuuri on tullut, mutta on siinä varmaan hyvätkin puolensa.
No tavallaan. Oppii ehkä kieltä.
Tosin juuri keskustelin englantia yläkoulussa ja lukiossa opettavan kanssa ja hän sanoi, että harva osaa englantia oikeasti.
Sanontoja, slangia, biisien lyriikoita ja muuta tuutataan kokeeseen. Synonyymit ovat ihan hukassa ja oppilaat ovat sitä mieltä, ettei sanoja tarvitse lisää, kun osaa jo tarpeeksi.
Eli kielioppi ihan hakusessa, kieli on yksitoikkoista ja oikea keskustelu ei onnistu, saati kirjoittaminen. Osataan laulaa sata biisiä enkuksi, mutta yhtään kirjaa ei sa
Joo no omia lapsia tuo ei koske. Osaavat siis synonyymitkin nimenomaan englanniksi. Elokuvat halusivat jo nuorena katsoa englanniksi eikä dubattuina. Nyt isompina esseet venyvät pitkiksi ja numero on aina kiitettävä. Mutta kuten todettu, kyllä minua harmittaa, että suomen kieli kärsii samalla, vaikka eivät siinäkään mitään ihan onnettomia ole. Mutta rikkaus ja värikkyys on kaukana meidän Aku Ankan parissa kasvaneiden tasosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään aloitukseen vastannut ei ole maininnut vanhempien vastuusta mitään. Kirjojen lukeminen lähtee kotoa.
Jos vanhemmat eivät lue lapsilleen, ei lapsi ryhdy lukemaan kirjoja. Koulussa on mahdotonta korvata vapaa-ajalla lukemisen vähentymistä.
Aika monesta kodista on kirjahylly hävitetty kokonaan. Sen verran kirjoja pidetään arvossa niissä kodeissa.
Kirjahyllyjen katoamisen huomasin jo reilu 10 vuotta sitten. Nykyisin perheiden kodeissa ei ole kirjahyllyjä eikä kirjoja. Miten lapset voisivat lukea kirjoja, jos niitä ei ole?
Monet kai korvaa nykyään iltasadun ja kirjat äänikirjoilla. Ihan kivojahan nekin on, itsekin kuuntelin satukasetteja lapsena mutta minulle luettiin myös. Minusta jotenkin ankea ajatus että lapsi nukahtaa yksin sinne äänikirjan ääreen. Yhdessä luettaessa se on kuitenkin aika eri kokemus, voidaan jutella mitä kuvia näkyy ja mitä sanat tarkoittaa yms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä useammat kai korvaavat iltasadun vittua hokevilla tubettajilla ja pyllistelevillä tiktokkaajilla.
No, mutta ovathan siniset vihkot keksitty jo kauan sitten. Ei kun nyt vain kirjoittamaan ensin pieniä juttuja mallipaperista, jossa tarina ja toivottu käsiala ovat valmiina esillä ja sitten yhä pitempiä ja vaativampia.
Kirjoittamalla ajattelu ja käsiala kehittyvät. Tässä kyllä pitää paikkansa, että mitä enemmän aikanaan, sitä parempi myöhemmin. Harjoitushan tekee aina mestarin.
"Jokaiselle kykyjensä mukaan" aloitetaan ja yksilöllisesti edetään ja hyvä tulee. Tähän nyt ei ainakaan tarvitse odottaa mitään ministeriön päätöstä, kyllä jokainen opettaja voi osallistua omalla tunnillaan "sinisen vihkon kirjoitus"-puolituntiseen esimerkiksi. Ja jos oppilaat innostuvat, voivat harjoitella pakkaspäivien välkkäreilläkin, koskaanhan ei voi tietää, mihin innostus ja mielikuvituksen kehittäminen vielä johtavat. Vihkoja pitää tietysti olla aina lisää saatavissa, eivätkä edes ole kalliita, lyijykynä ja kumi lienevät ennestään jokaisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ope iana valita ku me nuaret ei osata iha joka asia oikein
Vierailija kirjoitti:
Eipä tämä vielä mitään. Tyttäreni opiskelee yliopistossa ja tentaattori oli järkyttynyt siitä, miten huonoa kieltä ensimmäisen kurssin esseissä oli ollut. Ei kuulemma koskaan aikaisemmin ole ollut niin heikkotasoista tekstiä.
Arvaapa, miksi yliopistoihin palkataan koko ajan lisää ohjaushenkilöstöä, psykologeja ym.?
Koska on niin raskasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tämä vielä mitään. Tyttäreni opiskelee yliopistossa ja tentaattori oli järkyttynyt siitä, miten huonoa kieltä ensimmäisen kurssin esseissä oli ollut. Ei kuulemma koskaan aikaisemmin ole ollut niin heikkotasoista tekstiä.
Arvaapa, miksi yliopistoihin palkataan koko ajan lisää ohjaushenkilöstöä, psykologeja ym.?
Koska on niin raskasta!
Konsultit ja muut kaistapäät ovat saaneet päähänsä, että pitää olla "tehokas". Tämä tehokkuus tuottaa uupumusta ja juosten kusemista ja vilppiä ja erittäin huonoja oppimistuloksia. Kenelläkään ei ole kivaa. Jälki on sutta ja sekundaa.
Vierailija kirjoitti:
No, mutta ovathan siniset vihkot keksitty jo kauan sitten. Ei kun nyt vain kirjoittamaan ensin pieniä juttuja mallipaperista, jossa tarina ja toivottu käsiala ovat valmiina esillä ja sitten yhä pitempiä ja vaativampia.
Kirjoittamalla ajattelu ja käsiala kehittyvät. Tässä kyllä pitää paikkansa, että mitä enemmän aikanaan, sitä parempi myöhemmin. Harjoitushan tekee aina mestarin.
"Jokaiselle kykyjensä mukaan" aloitetaan ja yksilöllisesti edetään ja hyvä tulee. Tähän nyt ei ainakaan tarvitse odottaa mitään ministeriön päätöstä, kyllä jokainen opettaja voi osallistua omalla tunnillaan "sinisen vihkon kirjoitus"-puolituntiseen esimerkiksi. Ja jos oppilaat innostuvat, voivat harjoitella pakkaspäivien välkkäreilläkin, koskaanhan ei voi tietää, mihin innostus ja mielikuvituksen kehittäminen vielä johtavat. Vihkoja pitää tietysti olla aina lisää saatavissa, eivätkä edes ole kalliita, lyijykynä ja kumi lienevät ennestään jo
"kyllä jokainen opettaja voi osallistua omalla tunnillaan "sinisen vihkon kirjoitus"-puolituntiseen esimerkiksi. "
Miksi ei vanhempi?
Eikö vanhemmat voi tehdä päätöstä, että viikonloput ollaan ilman ruutuja ja lapsi kirjoittaa ikätasolleen sopivan pienen aineen sellaiseen siniseen kotivihkoon, lukee koulukappaleita ääneen, kerrataan kieliopit ja kielet ja panostetaan muutenkin lasten tulevaisuuteen?
Siinä vielä laitetaan ruoka yhdessä ja ulkoillaan. Samalla opitaan monia asioita.
Se olisi tavallaan vähän sellaista vanhemmuutta. Jyy nou.
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmat polvet ovat lukeneet paljon oikeita kovakantisia kirjoja
Mikä tahansa kirja auttaa kehittämään sanavarastoa ja mielikuvitusta. Jos vanhemmat tutustuttaisivat lapsensa kirjoihin löytyisi sieltä myös hyvin viihdyttäviä teoksia eri genreistä: Romantiikkaa, scifiä, kauhua, dekkareita, omaelämänkertaa, draamaa
Helpommin sanottu kuin tehty.
Luin lapsille iltakirjaa, kehotin lukemaan, luen itse.
Lapsistani ei ole tullut lukemisen harrastajia.
Ajan henki on vahva, sitä vastaan kamppailu usein turhaa.
Havaitsen lukemattomiuden vaikutukset lapsissani, kapea sanavarasto, ohut yleistieto, vaatimaton koulumenestys.
Vanhin lapsistani kirjoitti keväällä ylioppilaaksi, todistuksessa rivi A:ta ja B:tä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmat polvet ovat lukeneet paljon oikeita kovakantisia kirjoja
Mikä tahansa kirja auttaa kehittämään sanavarastoa ja mielikuvitusta. Jos vanhemmat tutustuttaisivat lapsensa kirjoihin löytyisi sieltä myös hyvin viihdyttäviä teoksia eri genreistä: Romantiikkaa, scifiä, kauhua, dekkareita, omaelämänkertaa, draamaa
Helpommin sanottu kuin tehty.
Luin lapsille iltakirjaa, kehotin lukemaan, luen itse.
Lapsistani ei ole tullut lukemisen harrastajia.
Ajan henki on vahva, sitä vastaan kamppailu usein turhaa.
Havaitsen lukemattomiuden vaikutukset lapsissani, kapea sanavarasto, ohut yleistieto, vaatimaton koulumenestys.
Vanhin lapsistani kirjoitti keväällä ylioppilaaksi, todistuksessa rivi A:ta ja B:tä.
Ja ovat saaneet sinulta rahat, vaatteet, katon päänsä päälle ja ruuan? Ja tietysti lomat ja huvitukset. Silti et saanut heitä lukemaan?
Miten olisi porkkana? Jos luette kirjoja vuodessa (x-määrä tähän), niin käydään huvipuistossa/eläintarhassa/retkellä/matkalla/jotain spessua. Tai saat (joku himoittu juttu tähän).
Tai hei, luetaanko kaikki yhdessä kirja (joku kirja tähän) ja sen jälkeen etsitään sieltä viisi kivaa juttua, mitkä voisimme itse toteuttaa?
Ihan mitä vaan. Jos kuitenkin lomaillaan ja puuhaillaan yhdessä, voihan sen kääntää myös "palkaksi" (lue motivattoriksi) fiksuista jutuista.
No, nyt kohdallasi se on jo ehkä myöhäistä, mutta noin niinkuin aikanaan olisi toiminut.
Vastaus kysymykseen, onko se kirjahylly pakko olla. Tilastojen mukaan yhteys lasten koulumenestyksen ja perheen kirjahyllyn välillä on selkeä. Mutta voivat ne kirjat olla myös pöydällä tai lattialla.
Yleensä ihminen ja etenkin lapsi on aika intuitiivinen olento. Hän tekee sitä, mikä mukavasti käsillä on.
Kirjaan tartutaan jos kirja on näkyvillä. Soitinta soitetaan jos soitin on näkyvillä. Neuletta neulotaan jos neule on näkyvillä. Kännykkää räplätään jos kännykkä on näkyvillä. Kännykältä valitaan mieluummin hyvään kohtaan kesken jäänyt peli kuin uusi e-kirja, ja pelithän on rakennettu niin että ne ovat aina hyvässä kohdassa kesken. Kirjastossa käydään jos kirjasto on jokapäiväisen tai -viikkoisen reitin varrella.
Helpointa on se, mistä on tullut tapa.
Näitä periaatteita olen pyrkinyt noudattamaan. Meillä ei ole kaunista aistillista minimalistista kotia. Meillä on monta kirjahyllyä, kirjapinoja, paperilehtiä, soittimia, käsitöitä, pölyä - ja todella upeita lapsia.