Yläkoululaisten sanavarasto köyhtyy ja kirjoitustaito katoaa : (

Vierailija kirjoitti:

Kiitos digiloikasta, Sanni Grahn-Laasonen (Kok.). Nyt eivät lapset lue eivätkä osaakaan lukea.

Nyt on ihan pakko kysyä, että miten digi vaikuttaa lukemiseen? Meillä lapsella monissa aineissa digihommat ja nimenomaan lukeminen on osattava. Myös kokeissa ja tehtävissä.

Lapsi kokee jopa parempana kielissä digitehtävät, koska ne armottomasti korjaavat virheet ja heti oppii korjaamaan oikein. Sama matematiikassa.

Toisaalta, meillä lapsi lukee paljon kirjoja. Siis ihan kunnon paksuja romaaneita. Koulun kautta pitää lukea (tai kuunnella,  jopa ohuet selkokirjat käyvät...) kolme kirjaa lukuvuodessa (kasilla), mutta onneksi lapseni lukee vähintään 10-15 kirjaa/lukuvuosi.

Eli vaikka on kuinka digiä, voi myös siitä ottaa hyödyn irti ja tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin hypeltää puhelinta/pelikonetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos digiloikasta, Sanni Grahn-Laasonen (Kok.). Nyt eivät lapset lue eivätkä osaakaan lukea.

Nyt on ihan pakko kysyä, että miten digi vaikuttaa lukemiseen? Meillä lapsella monissa aineissa digihommat ja nimenomaan lukeminen on osattava. Myös kokeissa ja tehtävissä.

Lapsi kokee jopa parempana kielissä digitehtävät, koska ne armottomasti korjaavat virheet ja heti oppii korjaamaan oikein. Sama matematiikassa.

Toisaalta, meillä lapsi lukee paljon kirjoja. Siis ihan kunnon paksuja romaaneita. Koulun kautta pitää lukea (tai kuunnella,  jopa ohuet selkokirjat käyvät...) kolme kirjaa lukuvuodessa (kasilla), mutta onneksi lapseni lukee vähintään 10-15 kirjaa/lukuvuosi.

Eli vaikka on kuinka digiä, voi myös siitä ottaa hyödyn irti ja tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin hypeltää puhelinta/pelikonetta.

Kun kouluista poistettiin kirjat ja kynät ja vihkot, niin jo valmiiksi vähäinen lukeminen loppui lähes kokonaan.

Kun pikkulapselle annetaan digikirja tietokoneeseen tai puhelimeen, niin lapsi ei käytä laitetta lukemiseen vaan kaikkeen muuhun. Lapsi alkaa pelata tietokoneellaan tai katsella videoita tai viestitellä kavereilleen - siis tekemään mitä tahansa muuta kuin lukemaan sitä digikirjaa.

"Kun kouluista poistettiin kirjat ja kynät ja vihkot, niin jo valmiiksi vähäinen lukeminen loppui lähes kokonaan.

Kun pikkulapselle annetaan digikirja tietokoneeseen tai puhelimeen, niin lapsi ei käytä laitetta lukemiseen vaan kaikkeen muuhun. Lapsi alkaa pelata tietokoneellaan tai katsella videoita tai viestitellä kavereilleen - siis tekemään mitä tahansa muuta kuin lukemaan sitä digikirjaa."

Sitä samaa tekevät oli oikea kirja tai ei. Aina puhelin kourassa.

Digi on mielestäni siitä hyödyllinen, että koko ajan kone seuraa tehtyjä tehtäviä ja osaamista.

Esimerkki: Matikassa ohjeena tunti viikossa matikkadigiä kotona, toinen on koulussa. Ope seuraa jokaisen oppimista ja räätälöi sopivia tehtäviä, kun näkee mikä sujuu, mikä ei.

Muuten tunneilla normimatikkaa.

Tällä tavalla kaikilla on mahdollisuus tehdä kipeänä ollessaan koko ajan jotakin ja  jos koulussa joku härdelli yhden oppilaan kanssa, muut tietävät mitä sillä aikaa voi tehdä ja muutenkin toimiva ratkaisu.

Koneella tehdyt tehtävät vaikuttavat arvosanaan, vaikka kokeet ovatkin paperilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos digiloikasta, Sanni Grahn-Laasonen (Kok.). Nyt eivät lapset lue eivätkä osaakaan lukea.

Nyt on ihan pakko kysyä, että miten digi vaikuttaa lukemiseen? Meillä lapsella monissa aineissa digihommat ja nimenomaan lukeminen on osattava. Myös kokeissa ja tehtävissä.

Lapsi kokee jopa parempana kielissä digitehtävät, koska ne armottomasti korjaavat virheet ja heti oppii korjaamaan oikein. Sama matematiikassa.

Toisaalta, meillä lapsi lukee paljon kirjoja. Siis ihan kunnon paksuja romaaneita. Koulun kautta pitää lukea (tai kuunnella,  jopa ohuet selkokirjat käyvät...) kolme kirjaa lukuvuodessa (kasilla), mutta onneksi lapseni lukee vähintään 10-15 kirjaa/lukuvuosi.

Eli vaikka on kuinka digiä, voi myös siitä ottaa hyödyn irti ja tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin hypeltää puhelinta/pelikonetta.

<

Opettajat ovat yksimielisinä kertoneet, että digikirjoihin siirtyminen on dramaattisesti heikentänyt oppilaitten kielellisiä taitoja. Tästä on uutisoitu paljon. Lähivuosina saamme paljon tutkimuksellistakin näyttöä todisteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Antakaa tason mukaisia arvosanoja ja jättäkää oppilas luokalle

Juuri näin. Nyt kun arvostelut alkaa jopa yliopistotasolla siitä että 1 = tyydyttävä ja 2 = hyvä ja 3-5 ihan superfantsun hyvä, niin eihän tuosta mitään tule.    

Digi on muuten loistava juttu, kun koulumatkaan menee 1,5h suuntaansa.

Aina voi kuunnella sanastot, kappaleet tai tehdä joitakin tehtäviä. Kirjoja voi myös kuunnella matkojen aikana ja tehdä vaikkapa läksyt.

Jäisi paljon oppimatta, jos aina pitäisi kaivaa kirjat, kynä ja kumi yrittääkseen bussissa läksyjä vääntää. 

Vierailija kirjoitti:

Digi on muuten loistava juttu, kun koulumatkaan menee 1,5h suuntaansa.

Aina voi kuunnella sanastot, kappaleet tai tehdä joitakin tehtäviä. Kirjoja voi myös kuunnella matkojen aikana ja tehdä vaikkapa läksyt.

Jäisi paljon oppimatta, jos aina pitäisi kaivaa kirjat, kynä ja kumi yrittääkseen bussissa läksyjä vääntää. 

Bussissako läksyt nykyään tehdään?

Digi on hyvä renki mutta huono isäntä. Suosin itse yläkouluopettajana hybridimallia eli sekä kirjaa että konetta.

Vierailija kirjoitti:

äidinkieli suomi, mutta monenko vanhempien tai isovanhempien äidinkieli on joku muu?

Miksi ei voida uskoa, että aivan kotimaisista tarpeista tehdyt lapset eivät enää osaa suomea?

Ps: koulun parhaan oppilaan äidinkieli ei ole suomi. Hän osaa silti muita paremmin suomea.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antakaa tason mukaisia arvosanoja ja jättäkää oppilas luokalle

Juuri näin. Nyt kun arvostelut alkaa jopa yliopistotasolla siitä että 1 = tyydyttävä ja 2 = hyvä ja 3-5 ihan superfantsun hyvä, niin eihän tuosta mitään tule.    

Lapsen kanssa vähän vasta hymähdeltiin, kun hän näytti tehtävää, jonka koulusta sai.

Kutosen saa, jos on otsikko oikein. Seiska lähti vähän enemmällä ja kasinkin sai jo niin helposti, että lapsi ihmetteli itsekin, että eihän kukaan viitsi edes yrittää.

Ysiin tarvitaan jo paljon enemmän ja kymppi on aina taidetta. Ei riitä mikään. Lähinnä kympin eteen pitää tehdä tuplana työtä, mitä normaalisti kymppiin pitäisi. Tasataanko tällä eroja? Oikeastaan kukaan ei voi saada kymppiä.

Kun itse mietin, niin kasi oli entinen vitonen. Seiska jo nelonen.

Ja ihan on paperikirjat, kynä ja kumi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on ollut jo pitkään tiedossa kun suomen alamäki alkoi. Omat lapset ovat onneksi veronmaksajia euroopassa 😊

 

Eurooppaa se Suomikin on.

 

T. Dresdenistä

Mutta Euroopalla tarkoitetaan yleisesti oikeaa Eurooppaa, eli Itämeren eteläpuolta, Tanska on sitä, ei Norja, Ruotsi ja Suomi.

"Kun pikkulapselle annetaan digikirja tietokoneeseen tai puhelimeen, niin lapsi ei käytä laitetta lukemiseen vaan kaikkeen muuhun. Lapsi alkaa pelata tietokoneellaan tai katsella videoita tai viestitellä kavereilleen - siis tekemään mitä tahansa muuta kuin lukemaan sitä digikirjaa."

Mitä vanhempi tekee? Mahdollistaa tämän? Miksi?

Valvokaa niitä lapsianne. Kyllä te näette, mitä niillä koneilla tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Voin uskoa. Minua jopa ärsyttää sanonta, että jokin ottaa aikaa. Eikö se aina ennen muinoin ole ollut, että jokin vie aikaa. 

Idi00tit eivät ymmärrä, että suomessa ei OTETA. 

Nämä samat idi00tit jankkaavat suihkun ottamisesta, taksin ottamisesta, bussin ottamisesta, metron ottamisesta, junan ottamisesta. 

Antavat itsestään vajaaälyisen vaikutelman, mikä ei edes ole virheellinen. Kukaan suomea osaava ei sano ottavansa suihkun jne. Joten ovat vajaaälyisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Antakaa tason mukaisia arvosanoja ja jättäkää oppilas luokalle

Veetille tulee paha mieli jos jää luokalle, ja pahaa mieltä ei saa tulla enää kellekään 😢

Veljeni on aineopettajana ylä-asteella sekä lukiossa ja jotkut pahimmat tapaukset saavat kuulemma erillisen tentin josta hän melkeinpä sormella osoittaa oikean vastauksen, silti hädin tuskin saavat armo-vitosta että pääsevät kurssista läpi

Vierailija kirjoitti:

Sanavarasto on monella tosi suppea. Sanat virkeä ja paatunut voivat olla täyttä hebreaa. 

Sinä oletkin paras puhuja arvostelemaan suppeaa sanavarastoa XDDDDDDDDDDD Mikä hel.vetin hebrea X""""DDDDD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Digi on muuten loistava juttu, kun koulumatkaan menee 1,5h suuntaansa.

Aina voi kuunnella sanastot, kappaleet tai tehdä joitakin tehtäviä. Kirjoja voi myös kuunnella matkojen aikana ja tehdä vaikkapa läksyt.

Jäisi paljon oppimatta, jos aina pitäisi kaivaa kirjat, kynä ja kumi yrittääkseen bussissa läksyjä vääntää. 

 

Bussissako läksyt nykyään tehdään?

Jos koulu alkaa 8.30 ja matka alkaa hyvällä säällä 7.00, niin aamulla ei juurikaan ehdi mitään.

Harrastukset heti koulun jälkeen, osa esim. koulun kemiakerhoja, osa liikuntaa, niin kotimatka alkaa aikaisintaan 16.00, viimeistään 18.30.

Mikä järki olisi jurnuttaa 3h päivässä tekemättä mitään? Etkö itse käyttäisi aikaa hyödyksi? Toki iltaisin vielä aina loput läksyt, koekertaus jne., mutta fiksu osaa jo miettiä ajankäyttöä.

Voisihan niitä tiktokkeja toki sen 3h tuijottaa, niin olisit ehkä tyytyväisempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Digi on muuten loistava juttu, kun koulumatkaan menee 1,5h suuntaansa.

Aina voi kuunnella sanastot, kappaleet tai tehdä joitakin tehtäviä. Kirjoja voi myös kuunnella matkojen aikana ja tehdä vaikkapa läksyt.

Jäisi paljon oppimatta, jos aina pitäisi kaivaa kirjat, kynä ja kumi yrittääkseen bussissa läksyjä vääntää. 

 

Bussissako läksyt nykyään tehdään?

Jos koulu alkaa 8.30 ja matka alkaa hyvällä säällä 7.00, niin aamulla ei juurikaan ehdi mitään.

Harrastukset heti koulun jälkeen, osa esim. koulun kemiakerhoja, osa liikuntaa, niin kotimatka alkaa aikaisintaan 16.00, viimeistään 18.30.

Mikä järki olisi jurnuttaa 3h päivässä tekemättä mitään? Etkö itse käyttäisi aikaa hyödyksi? Toki iltaisin vielä aina loput läksyt, koekertaus jne

Ennen bussissa luettiin koulukirjoja, jos oli pitkä koulumatka. Nykyään leikitään kai sitten puhelimella.

Mun korvista tulee verta joka kerta kun kuulee jonkun teinin suusta lauserakenteen ei pysty tehdä. Ihan oikeasti tämä on surullista. 

Vierailija kirjoitti:

Muotikieli enkkusolkkaus ja kirjojen lukemattomuus tai edes kuuntelemattomuus ovat iso ongelma.

Arvaan, että näille muutamalle huolella vastanneelle on luettu satuja ym. pienenä.

Ja joku kirjoitti, että pitäisi jättää luokalle. Tavallaan olen samaa mieltä, mutta lievissä tapauksissa voisi kokeilla vielä 1-2kk "kesäkoulua" aina luokkien välissä, josko siellä jotakin oppisi.

Ja arvatenkin kohta joku tulee tänne kertomaan, että korona ja etäkoulu kaikki aiheutti...

Silloin joskus ennen vanhaan lapset suorittivat kesällä ehdot välttääkseen luokalleen jäännin, joten luokalle jättäminen olisi vähän sama asia, jos se toteutettaisiin vanhalla tavalla 

"Opettajat ovat yksimielisinä kertoneet, että digikirjoihin siirtyminen on dramaattisesti heikentänyt oppilaitten kielellisiä taitoja. Tästä on uutisoitu paljon. Lähivuosina saamme paljon tutkimuksellistakin näyttöä todisteeksi."

Totta tuo, mutta on kerrottu paljon muutakin. Esimerkiksi se, ettei lapsille lueta.

Vanhemmat eivät lue enää itsekään ja sekin tarttuu.

Ruutuaikaa on liikaa niin vanhemmilla kuin lapsilla, eikä kyse suinkaan ole koulusta/työstä.

Eli kirjat kouraan, riittävästi liikuntaa ja ulkoilmaa, kasvatus, uni ja ravinto kuntoon ja sitten voi pohtia digiloikkaa uudelleen.