Tuntuu, että kaikki eroavat nykyään?
Oma 13-vuotta kestänyt avioliittoni päättyi eroon noin kolme vuotta sitten. Puoliso petti, hänellä oli pidempi salasuhde ja jäi siitä kiinni. Tuo tapahtunut ja ero oli itselleni iso sokki, enkä ole siitä edelleenkään kunnolla toipunut.
Jo ennen sitä useampi tuttujen liitto oli päättynyt eroon ja myös oman eroni jälkeen tosi monta tuttua on eronnut... Tosi moni on iältään siinä neljänkympin kieppeillä.
Moni on sanonut, ettei avioliitossa ollut vikaa, se vaan ei enää tuntunut miltään ja siksi ero.
Minusta avioerot ovat surullisia, koska usein siihen liittyy myös lapset... Etenkin silloin, kun liitossa ei sinänsä ollut mitään vikaa. Lähdetään vaan hakemaan jotain muuta. Eikö ihmiset enää osaa sitoutua avioliittoon ja ydinperhe-ajatukseen, vai mikä tässä on vialla?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onko ne kulissiliitot sitten yhtään sen parempia? Itse olen eronnut(en pettänyt, mies muuttui rajusti 10v yhdessäolon jälkeen, joten ei ollut turvallista enää jäädä). Tiedän eronneita ja tiedän myös näitä jotka hampaat irvessä pitävät julkisesti kasassa jotakin mikä on jo aikansa elännyt. Pettäminen ei ole reilua eli pitäisi olla pokkaa sanoa, että tämä ei enää toimi ja erotaan. Moni alkaa 40v kieppeillä pohtimaan elämäänsä, kun on ns. puolivälissä tai lähellä sitä eikä aikaa ole loputtomiin. Itse eroperheen lapsena oli huojentunut kun vanhempien riidat loppuivat vihdoinkin, ei lapset ole tyhmiä, ne kyllä aistii kun kotona ei ole kaikki kunnossa. Ero toki vaikuttaa lapsiinkin, mutta niin vaikuttaa myös kulissielämä ja pahemmin.
"Tiedän eronneita ja tiedän myös näitä jotka hampaat irvessä pitävät julkisesti kasassa jotakin mikä on jo aikansa elännyt."
Moni sarjaeroaja ei kykene kuin ääripäiden, reunojen kautta ajatteluun. Hyvin mustavalkoisia ja ehdottomia tyyppejä jotka eivät osaa aidosti rakastaa eivätkä osaa ottaa rakkautta vastaan. Heille suhteet ovat toisen tunnetason hyväksikäyttöön perustuvia suhteita. Pettävät hyvin usein koska heidän tunnesääntelykyvyt kehittymättömät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä, kuinka moni tietää oikeasti onnellista liittoa, siis kun puhutaan +10v kestäneistä suhteista.
Ja siis aidosti tietää, eikä vain kulissit ole täydellisessä kunnossa.
Ja juu. Itse en tiedä. En ole itse sellaista kokenut, ja pitkissä parisuhteissa elävät läheiset kipuilevat jatkuvasti, että pitäisikö vain erota. Olen tullut siihen lopputulokseen, että stressittömintä olla yksin.
Tuskin ne aidosti onnelliset kailottaa suhteistaan. Jos on oikeasti onnellinen, ei tarvitse todistella missään somessa.
Juuri näin. Silloin varsinkin jos sarjaeroaja ja/tai sarjapettäjä hehkuttaa nykyistä suhdettaan somessa niin tietää että on täysi kulissi.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin se ruoho on sen vihreämpää aidan toisella puolella ja "tylsyys" iskee myös uudessa suhteessa.
Pienet asiat, ne on niitä tärkeitä juttuja suhteessa. Voi arvostaa myös sitä vakiintuneen liiton turvallisuutta. Ei elämä ole pelkkää rakastumisen tunnetta. Rakkaus on paljon syvempää. Ihastuminen ei ole rakkautta.
Vain läheisriippuvainen narsistisia piirteitä ilmentävä luulee rakastumisen tunnetta rakkaudeksi. Rakkaus on valinta ei todellakaan pelkkä tunne.
Olen nelikymppinen ja joo paljon on eroja lähipiirissä. Ikävää, lasten takia tuntuu pahalta. Olen itse avioeroperheestä, joten tiedän mitä se lapsen kannalta on. Tästä syystä minulle on kaikista tärkeintä pitää perhe kasassa, omien lasten takia ennen kaikkea.
Minun näkökulmastani suuri osa avioliitoista on pielessä alusta asti. Ja pariutumisen edellytykset ovat olleet pielessä parikymppisestä asti.
Todella monella naisella meni niin, että nuoruudessa sinkkuseikkailtiin ja seurusteltiin muutama kuukaisi kerrallaan itsevarman mutta itsekkään vähän k*sipäisen tyypin kanssa.
28-32v tienoilla valtava pariutumisrumba kun naiset aktivoituivat oikeasti aloitteellisiksi, ja suurin piirtein suoraan ensimmäisiltä treffeiltä hääkirkkoon ja synnärille. Miehet sellaisia luotettavia ja ahkeria mutta vähän juroja perusperttejä.
Koko avioliitto tuntui perustuvan naisen tarpeeseen saada lapsia ja perhe.
Vierailija kirjoitti:
Naiset eroo komeista miehistä jotka pettää. Pettäminen on helppoa komeille miehille koska mies saa helposti uuden naisen eli nainen vaihtaa pettävän miehen toiseen pettävään mieheen. Ratkaisu on että kelpuutatte ruman miehen joka ei naisia saa muutenkaan.
Tästä voidaan päätellä että naiset pettää aina, kun naiset saa niin helposti miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Usein tuntuu, että lähipiirissä tapahtuu eroja jotenkin rysäyksellä monta samalla kertaa. Kuitenkin tilastoissa avierojen määrä on ollut pikemminkin laskussa, sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Voikin olla että vain kolmasosa nykyisistä avioliitoista päättyy eroon.
Nykyään ei olla edes avioliitossa vaan avoliitossa.
Ketään kiinnosta panostaa parisuhteeseen. Eroaminen on helpompaa.
Omassa kaveripiirissäni ilmenneitä erojen syitä:
Kumppanin päihderiippuvaisuus (on löytänyt uuden raittiin kumppanin)
Kumppani muutti mieltään eikä enää halunnutkaan lapsia, vaikka aiemmin oli väittänyt haluavansa (löysi uuden kumppanin, jonka kanssa hänellä on nykyään lapsia)
Kumppani petti (on viihtynyt tapailumiesten seurassa, eikä ole halunnut vakavempaa suhdetta)
Kumppanin henkinen väkivaltaisuus (on löytänyt uuden kumppanin, joka kohtelee häntä hyvin)
Kaikilla menee nykyään selkeästi kaikin puolin paremmin, koska pääsivät eroon huonosta kumppanista.
Vierailija kirjoitti:
Omassa kaveripiirissäni ilmenneitä erojen syitä:
Kumppanin päihderiippuvaisuus (on löytänyt uuden raittiin kumppanin)
Kumppani muutti mieltään eikä enää halunnutkaan lapsia, vaikka aiemmin oli väittänyt haluavansa (löysi uuden kumppanin, jonka kanssa hänellä on nykyään lapsia)
Kumppani petti (on viihtynyt tapailumiesten seurassa, eikä ole halunnut vakavempaa suhdetta)
Kumppanin henkinen väkivaltaisuus (on löytänyt uuden kumppanin, joka kohtelee häntä hyvin)
Kaikilla menee nykyään selkeästi kaikin puolin paremmin, koska pääsivät eroon huonosta kumppanista.
Niin. Ihmiset kyllä puhuvat erojensa syistä. Ja hyvä niin. Asenne jossa laitetaan pää pensaaseen on lähinnä kypsymättömien sarjapettäjien joilla paljon selkäreppulapsia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset eroo komeista miehistä jotka pettää. Pettäminen on helppoa komeille miehille koska mies saa helposti uuden naisen eli nainen vaihtaa pettävän miehen toiseen pettävään mieheen. Ratkaisu on että kelpuutatte ruman miehen joka ei naisia saa muutenkaan.
Tästä voidaan päätellä että naiset pettää aina, kun naiset saa niin helposti miehiä.
Tilastollisesti nainen häviää laskiessaan miehen rinnalleen. Riski hengenlähdölle nousee,terveys kärsii,sperma tuottaa jälkeläisiä,kulut hipoo taivaita. Suurinosa terapiassa käyvistä naisista käy siellä miesten aiheuttamien traumojen takia #decentermen
Monet mieleltään pysyvästi epävakaat eroilevat usein. Ei 3 avioeroa vuosikymmeneen ole noille temppu eikä mikään. Rakkautta eivät oikeasti löydä koskaan.
No kyllähän sitä erotaan kun ei mietitä yhtään mitä elämältä halutaan ennen kuin otetaan puolisoksi ensimmäinen kohdalle osuva henkilö ja perustetaan perhe
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä, kuinka moni tietää oikeasti onnellista liittoa, siis kun puhutaan +10v kestäneistä suhteista.
Ja siis aidosti tietää, eikä vain kulissit ole täydellisessä kunnossa.
Ja juu. Itse en tiedä. En ole itse sellaista kokenut, ja pitkissä parisuhteissa elävät läheiset kipuilevat jatkuvasti, että pitäisikö vain erota. Olen tullut siihen lopputulokseen, että stressittömintä olla yksin.
No, esimerkiksi, mun äidillä on 10 sisarusta, kaikki ovat jo eläkkeellä, pari jo kuollutkin. Mutta äiti on nuorimmainen ja ainoa joka on eronnut, ja sekin isän alkoholismin ja väkivaltaisuuden takia. Äitini ja isäpuoleni ovat olleet jo yli 40 vuotta naimisissa.
En tiedä miten onnellisia kaikki sukulaiset on, mutta oletan että ihan ok, en ole epäillyt koskaan kenenkään esittävän mitään, se ei oikein kuulu meikäläisten luonteeseen. Jokaisella pariskunnalla on omat ongelmansa, ei voi olla olemassa 100% onnellista avioliittoa joka kestää kymmeniä vuosia. Mun serkuistakaan ei ole montaa joka olisi eronnut. Yksi pariskunta jopa "ällöttävän" onnellisia, olleet ihan teinistä asti yhdessä ja ovat jo yli viisikymppisiä, lapset aikuisia. En epäile tämänkään pariskunnan onnellisuutta ja rakkautta, koska tiesin että tämän serkkuni vanhemmatkin olivat kuolemaansa asti rakastuneita toisiinsa, ehkä se esimerkki on vaikuttanut että heidän neljästä lapsestaan kukaan ei ole eronnut.
Itsekin olen ollut yli 20 vuotta mieheni kanssa, ja olen kyllä monesti ajatellut eroa, mutta se on sellaista ohimenevää kun miehellä on vaikeaa ja hän ei huomioi minua kuten haluaisin. Oikeasti tiedän että mies rakastaa minua, mutta kun ei ole seksiä ja läheisyyttä tarpeeksi, minä en tunne itseäni rakastetuksi. Jos joskus kävisi niin, että mies ei enää rakastaisi minua tai minä, niin sitten ottaisin eron.
Ihmiset eivät koskaan olekaan osanneet sitoutua yhteen. Ei ennenvanhaan, eikä tänä päivänä. Tuskin tulevaisuudessa sen enempää.
Hölmö illuusio, että muinoin oli asiat paremmin. Ei ollut.
Niin. Monesti sellaiset jotka eroilevat ja pettävät todella monessa suhteessa väittävät muiden suhteita kulisseiksi. Tämä on kuitenkin oikeasti defenssi jolla peitellään omaa syvää häpeän ja tyhjyyden tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät koskaan olekaan osanneet sitoutua yhteen. Ei ennenvanhaan, eikä tänä päivänä. Tuskin tulevaisuudessa sen enempää.
Hölmö illuusio, että muinoin oli asiat paremmin. Ei ollut.
On lähinnä yksi suuri vitsi että eroilu ja pettäminen lisää ihmisen hyvinvointia pidemmän päälle. Ei lisää.
Vierailija kirjoitti:
Minun näkökulmastani suuri osa avioliitoista on pielessä alusta asti. Ja pariutumisen edellytykset ovat olleet pielessä parikymppisestä asti.
Todella monella naisella meni niin, että nuoruudessa sinkkuseikkailtiin ja seurusteltiin muutama kuukaisi kerrallaan itsevarman mutta itsekkään vähän k*sipäisen tyypin kanssa.
28-32v tienoilla valtava pariutumisrumba kun naiset aktivoituivat oikeasti aloitteellisiksi, ja suurin piirtein suoraan ensimmäisiltä treffeiltä hääkirkkoon ja synnärille. Miehet sellaisia luotettavia ja ahkeria mutta vähän juroja perusperttejä.
Koko avioliitto tuntui perustuvan naisen tarpeeseen saada lapsia ja perhe.
En kiellä ilmiön olemassaoloa mutta vähän realiteetin tajua nyt peliin. Kuinka monen tuollaisen avioliiton tiedät itse henkilökohtaisesti? Minun ystäväpiirissäni ne avioliitot on tehty nimenomaan sen parhaimman miehen kanssa ja ne edelliset ei todellakaan ole olleet mitenkään parempia esim ulkonäön puolesta.
Avioliittojen kestosta en tiedä. Ekat vasta menneet naimisiin 31 vuotiaana, toki useimmat olleet puolisonsa kanssa yhdessä jo 5-10 vuotta.
Jos ihmisellä on lapsuudesta käsittelemättömiä traumoja niin erot silloin todennäköisiä.
Tuskin ne aidosti onnelliset kailottaa suhteistaan. Jos on oikeasti onnellinen, ei tarvitse todistella missään somessa.