Tuntuu, että kaikki eroavat nykyään?
Oma 13-vuotta kestänyt avioliittoni päättyi eroon noin kolme vuotta sitten. Puoliso petti, hänellä oli pidempi salasuhde ja jäi siitä kiinni. Tuo tapahtunut ja ero oli itselleni iso sokki, enkä ole siitä edelleenkään kunnolla toipunut.
Jo ennen sitä useampi tuttujen liitto oli päättynyt eroon ja myös oman eroni jälkeen tosi monta tuttua on eronnut... Tosi moni on iältään siinä neljänkympin kieppeillä.
Moni on sanonut, ettei avioliitossa ollut vikaa, se vaan ei enää tuntunut miltään ja siksi ero.
Minusta avioerot ovat surullisia, koska usein siihen liittyy myös lapset... Etenkin silloin, kun liitossa ei sinänsä ollut mitään vikaa. Lähdetään vaan hakemaan jotain muuta. Eikö ihmiset enää osaa sitoutua avioliittoon ja ydinperhe-ajatukseen, vai mikä tässä on vialla?
Kommentit (91)
Onneksi en ole koskaan halunnut mennä naimisiin. 😊
En itse tunne ketään eronnutta. Ihmettelen sitä jopa hieman. Kaikilla tuttavillani 5-15 vuotta ollut sama kumppani. Iältään ovat 30-40 vuotiaita. ehkä sitä sitten sattuu vasta reilusti päälle nelikymppisenä.
Ja siis ne tuttavat jotka ovat eronneet on se tapahtunut alle 5 vuotta kestäneissä suhteissa.
-3
Ei kyllä ole eronneita lähipiirissä. Elämä voi olla välillä tylsää mutta ei se jatkuvasti kumppania vaihtamalla parane.
onko ne kulissiliitot sitten yhtään sen parempia? Itse olen eronnut(en pettänyt, mies muuttui rajusti 10v yhdessäolon jälkeen, joten ei ollut turvallista enää jäädä). Tiedän eronneita ja tiedän myös näitä jotka hampaat irvessä pitävät julkisesti kasassa jotakin mikä on jo aikansa elännyt. Pettäminen ei ole reilua eli pitäisi olla pokkaa sanoa, että tämä ei enää toimi ja erotaan. Moni alkaa 40v kieppeillä pohtimaan elämäänsä, kun on ns. puolivälissä tai lähellä sitä eikä aikaa ole loputtomiin. Itse eroperheen lapsena oli huojentunut kun vanhempien riidat loppuivat vihdoinkin, ei lapset ole tyhmiä, ne kyllä aistii kun kotona ei ole kaikki kunnossa. Ero toki vaikuttaa lapsiinkin, mutta niin vaikuttaa myös kulissielämä ja pahemmin.
No jos puolet eroaa avioliitoissa, avoliitoissa ja muissa kepeemmissä varmasti vielä useampi niin eipä varmaan ihme että "kaikki" eroaa.
Suomessa joka toinen avioliitto päätyy eroon.
Koska eroaminen on hyväksytympää kuin ennen. Miksi olla huonossa liitossa?
Vierailija kirjoitti:
onko ne kulissiliitot sitten yhtään sen parempia? Itse olen eronnut(en pettänyt, mies muuttui rajusti 10v yhdessäolon jälkeen, joten ei ollut turvallista enää jäädä). Tiedän eronneita ja tiedän myös näitä jotka hampaat irvessä pitävät julkisesti kasassa jotakin mikä on jo aikansa elännyt. Pettäminen ei ole reilua eli pitäisi olla pokkaa sanoa, että tämä ei enää toimi ja erotaan. Moni alkaa 40v kieppeillä pohtimaan elämäänsä, kun on ns. puolivälissä tai lähellä sitä eikä aikaa ole loputtomiin. Itse eroperheen lapsena oli huojentunut kun vanhempien riidat loppuivat vihdoinkin, ei lapset ole tyhmiä, ne kyllä aistii kun kotona ei ole kaikki kunnossa. Ero toki vaikuttaa lapsiinkin, mutta niin vaikuttaa myös kulissielämä ja pahemmin.
"Tiedän eronneita ja tiedän myös näitä jotka hampaat irvessä pitävät julkisesti kasassa jotakin mikä on jo aikansa elännyt."
Oikeastiko olet sitä mieltä, että vaihtoehtoja on vain 2?
Olemme olleet mieheni kanssa 30v yhdessä ja aina välillä juttelemme, että kuinka onnekkaita olimme kun kohtasimme. Meillä nauretaan, puhutaan ja pussataan, rakastetaan. Mikä liitossamme on kulissia kun emme ole eronneet? Eikä ole ollut kertaakaan edes harkinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa joka toinen avioliitto päätyy eroon.
Ja joka toinen puolison kuolemaan. Ei kuulosta hyvältä...
Puolet päätty eroon, mutta toinen puoli ei pääty. Fifty-Sixty!
Olen raskaana ja nyt kaikialla näkyy raskaana olevia. Ostin myös keltaisen auton ja nyt kaikkialla näkyy keltaisia autoja. Ja jos tule se eroon varmaan kiinnitän enemmän huomiota ympärilläni oleviin eronneisiin ihmisiin huomiota enemmän.
Mun lähipiirissä ei ole erottu vuosikausiin. Yksi ystävä erosi varmaan 5 vuotta sitten, jos ei ole pidempikin aika.
Usein tuntuu, että lähipiirissä tapahtuu eroja jotenkin rysäyksellä monta samalla kertaa. Kuitenkin tilastoissa avierojen määrä on ollut pikemminkin laskussa, sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Voikin olla että vain kolmasosa nykyisistä avioliitoista päättyy eroon.
Mun lähipiirissä ei ole juurikaan eroja ollut. Me ja useimmat lähipiirissä olleetjo yhdessä 15- +20v. Mutta kyllähän niitä eronneitakin on. Kun miettii esim. kolmen lapsen koululuokkia, niin jopa yli puolet lapsista on eroperheistä. Kaikkia en toki tunne, mutta täällä maalla suurimman osan kuitenkin.
Pakko kysyä, kuinka moni tietää oikeasti onnellista liittoa, siis kun puhutaan +10v kestäneistä suhteista.
Ja siis aidosti tietää, eikä vain kulissit ole täydellisessä kunnossa.
Ja juu. Itse en tiedä. En ole itse sellaista kokenut, ja pitkissä parisuhteissa elävät läheiset kipuilevat jatkuvasti, että pitäisikö vain erota. Olen tullut siihen lopputulokseen, että stressittömintä olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Usein tuntuu, että lähipiirissä tapahtuu eroja jotenkin rysäyksellä monta samalla kertaa. Kuitenkin tilastoissa avierojen määrä on ollut pikemminkin laskussa, sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Voikin olla että vain kolmasosa nykyisistä avioliitoista päättyy eroon.
myös avioliiton suosio instituutiona on laskenut. Jos jotkut ovat aidosti onnellisia 30v jälkeenkin, niin kiva että on löytynyt hyvä kumppani. Kaikilla ei ole niin hyvä tsägä käynyt nuorena. Turha sitä on heittää sitten loppuelämäkin kulississa menemään, kun kerran tuli tää valinta tehty ja oikeasti on onneton.
Ihmiset ei kestä arkielämää. Siis sitä kun ei tapahdu mitään erikoista ja oo kokoajan jonkinlaista huumaa. Itse olen tottunut vaatimattomaan arkielämään useita kymmeniä vuosia enkä kaipaile erityistä häppeninkiä. Tämmöinen vakaa ja turvallinen kumppani olisi kaikkein paras.
Nykyään tuntuu siltä, että jopa kannustetaan eroon, eikä ydinperhettä enää arvosteta.
Ihmiselle tulee päähän ajatus, että kerranhan sitä vain eletään ja siitä seuraa päätös pettämisestä. Halutaan ottaa kaikki ilo irti elämästä.