Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu, että kaikki eroavat nykyään?
09.12.2023 |
Oma 13-vuotta kestänyt avioliittoni päättyi eroon noin kolme vuotta sitten. Puoliso petti, hänellä oli pidempi salasuhde ja jäi siitä kiinni. Tuo tapahtunut ja ero oli itselleni iso sokki, enkä ole siitä edelleenkään kunnolla toipunut.
Jo ennen sitä useampi tuttujen liitto oli päättynyt eroon ja myös oman eroni jälkeen tosi monta tuttua on eronnut... Tosi moni on iältään siinä neljänkympin kieppeillä.
Moni on sanonut, ettei avioliitossa ollut vikaa, se vaan ei enää tuntunut miltään ja siksi ero.
Minusta avioerot ovat surullisia, koska usein siihen liittyy myös lapset... Etenkin silloin, kun liitossa ei sinänsä ollut mitään vikaa. Lähdetään vaan hakemaan jotain muuta. Eikö ihmiset enää osaa sitoutua avioliittoon ja ydinperhe-ajatukseen, vai mikä tässä on vialla?
Kommentit (91)
Harvoin se ruoho on sen vihreämpää aidan toisella puolella ja "tylsyys" iskee myös uudessa suhteessa.
Pienet asiat, ne on niitä tärkeitä juttuja suhteessa. Voi arvostaa myös sitä vakiintuneen liiton turvallisuutta. Ei elämä ole pelkkää rakastumisen tunnetta. Rakkaus on paljon syvempää. Ihastuminen ei ole rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei kestä arkielämää. Siis sitä kun ei tapahdu mitään erikoista ja oo kokoajan jonkinlaista huumaa. Itse olen tottunut vaatimattomaan arkielämään useita kymmeniä vuosia enkä kaipaile erityistä häppeninkiä. Tämmöinen vakaa ja turvallinen kumppani olisi kaikkein paras.
Eipä sitä jatkuvaa huumaa ja häppeninkiä tarvitse olla. Mutta jos putoat suhteessa jonnekin huonekasvin asemaan, niin sekään ei nyt hyvä juttu ole. Siis että kiva kun oot joo olemassa, mutta ei oikein jaksa huomioida.
Ja kyllä. Parisuhteessa tarvitsee ajoittain sitä huomiointia sen sijaan, että käy kotona kääntymässä syöden puolison valmistaman aterian ja jättäen kengistä kuravanan eteiseen, sen jälkeen säntäys harrastuksiin, joista sitten myöhään kotiin, jossa puoliso mennyt jo harmissaan nukkumaan kun tänäänkään ei toinen millään kerennyt yhteistä aikaa viettämään.
Tuntuu että eronneet tuomitsevat muiden pitkät liitot kovin helposti kulissiliitoiksi. Katkeruutta? Jos itse ei saanut pidettyä perhettään kasassa, niin miksi luulevat että muilla olisi samantyylinen tilanne? Isompia tai pienempiä ongelmia on jossakin vaiheessa jokaisessa pitkässä parisuhteessa, mutta tahtotila ja pariskunnan keskinäinen suhde ratkaisee miten niihin suhtautuu. Ja siitä tietää vain pariskunta itse.
Naiset eroo komeista miehistä jotka pettää. Pettäminen on helppoa komeille miehille koska mies saa helposti uuden naisen eli nainen vaihtaa pettävän miehen toiseen pettävään mieheen. Ratkaisu on että kelpuutatte ruman miehen joka ei naisia saa muutenkaan.
Ei munkaan lähipiirissä ollut kukaan vielä eronnut niistä pitkistä liitoista, kun kaikki olivat alle 40- vuotiaita.
Alle 40-vuotiaina ja kaikilla alaikäiset lapset ja pitkät liitot jo siinä kohtaa, tuntui siltä, että eihän tässä kukaan eroa.
Sitten yhtäkkiä kaveripiirin ollessa 40 - 50 -vuotiaita, kaikki erosivat pitkistä avioliitoistaan.
Osassa oli mies jättäjänä ja myös pettäjänä (kaikilla miehillä paljastui salarakas jättämisen syyksi), osassa oli nainen jättäjänä (syinä väkivaltaisuus, alkoholismi tai mielenterveysongelmat).
Avioliittojen pituudeksi tuli kaikkea väliltä 13 - 25 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset eroo komeista miehistä jotka pettää. Pettäminen on helppoa komeille miehille koska mies saa helposti uuden naisen eli nainen vaihtaa pettävän miehen toiseen pettävään mieheen. Ratkaisu on että kelpuutatte ruman miehen joka ei naisia saa muutenkaan.
Noh, eipä ole mitenkään imartelevaa olla miehen kanssa, joka ei petä minua vain siitä syystä, ettei saa vokoteltua selkäni takana toista naista.
Olen mieluummin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Harvoin se ruoho on sen vihreämpää aidan toisella puolella ja "tylsyys" iskee myös uudessa suhteessa.
Pienet asiat, ne on niitä tärkeitä juttuja suhteessa. Voi arvostaa myös sitä vakiintuneen liiton turvallisuutta. Ei elämä ole pelkkää rakastumisen tunnetta. Rakkaus on paljon syvempää. Ihastuminen ei ole rakkautta.
En usko hetkeäkään, että nimenomaan pitkistä liitoista erotaan pelkän tylsyyden takia. Kyllä siellä usein on erittäin painavat syyt taustalla. Useimmat syyt ovat jatkuva pettäminen (niin henkinen kuin fyysinenkin), väkivalta, alkoholismi ja mielenterveysongelmat. Pikemminkin erotaan sen takia, kun on liian epävakaata vuoristorataa koko suhde tai kun toinen on pettänyt useasti, eikä enää luottoa eikä rakkautta vain ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että eronneet tuomitsevat muiden pitkät liitot kovin helposti kulissiliitoiksi. Katkeruutta? Jos itse ei saanut pidettyä perhettään kasassa, niin miksi luulevat että muilla olisi samantyylinen tilanne? Isompia tai pienempiä ongelmia on jossakin vaiheessa jokaisessa pitkässä parisuhteessa, mutta tahtotila ja pariskunnan keskinäinen suhde ratkaisee miten niihin suhtautuu. Ja siitä tietää vain pariskunta itse.
Miten tahtotilasi neuvoo sua toimimaan väkivaltaisen kumppanin kanssa? Nielemään sen tahdon ja jatkamaan?
Se on se alkuhuuma mikä joillain pitäisi olla ihan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että eronneet tuomitsevat muiden pitkät liitot kovin helposti kulissiliitoiksi. Katkeruutta? Jos itse ei saanut pidettyä perhettään kasassa, niin miksi luulevat että muilla olisi samantyylinen tilanne? Isompia tai pienempiä ongelmia on jossakin vaiheessa jokaisessa pitkässä parisuhteessa, mutta tahtotila ja pariskunnan keskinäinen suhde ratkaisee miten niihin suhtautuu. Ja siitä tietää vain pariskunta itse.
No, itse juuri edellisellä sivulla juuri kysyin, että kuinka moni tietää aidosti onnellisia pitkiä liittoja.
Ja joo, itse en ole saanut pidetty, kun en ole tarpeeksi kuvankaunis ja sopivan räväkkä, vaan hiljainen tavishiirulainen, jonka yli voi kävellä ja haaveilla kuuluvasti niistä kaunottarista.
Mutta ihan sama. Itse en enää suhdetta etsi, enkä sellaiseen aio missään nimessä enää ikinä mennä. Muutama kerta tyytymissuhteessa niin, että olet se johon tyydytään, niin kummasti ei enää pysty käsittämään miksi kukaan haluaisi parisuhdetta tavoitella.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei kestä arkielämää. Siis sitä kun ei tapahdu mitään erikoista ja oo kokoajan jonkinlaista huumaa. Itse olen tottunut vaatimattomaan arkielämään useita kymmeniä vuosia enkä kaipaile erityistä häppeninkiä. Tämmöinen vakaa ja turvallinen kumppani olisi kaikkein paras.
Oma parinkymmenen vuoden avoliitto päättyi eroon, kun parisuhteessa ei tosiaan tapahtunut mitään, koskaan. Kyllä itse ajattelen että elämässä pitää olla sekä omia että yhteisiä tavoitteita ja suunnitelmia. Jos toinen ei edes puolison takia suostu mihinkään muuhun kuin tasapaksuun arkeen 24/7 365 päivää vuodessa niin kyllä siinä on mielenterveys koetuksella ihan "hyvässäkin" suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö kun meidän avioliittovaloissa oleva "kunnes kuolema meidät erottaa" tarkoitti entisaikaan noin 10 vuotta ihmisen elämässä? Siihen mennessä jompikumpi kuoli. Avioliittoja ei ole ikinä tarkoitettu kestämään vuosikymmeniä vaan oikeasti vain muutaman vuoden ja päättymään jomman kumman kuolemaan. Ennen ihmisen elinikä oli hyvin lyhyt. Monilla naisilla elämä päättyi synnytykseen. Se jos jollain on yli 10 vuoden liitto, on jo hyvä saavutus.
Niin, naiset taitaavat yleensä tehdä aloitteen erossa, joten etenkin näiltä kannattaa kysyä. Edellinen tyttöystävänikin jätti minut, koska oli sairaalloisen mustasukkainen. Pelkäsi että saatan milloin vain olla jonkun toisen naisen kanssa, mitä en ollut, vaan aidosti rakastin tyttöystävääni. Liikaa henkisiä ongelmia ihmisissä nykyään yhteiskunnassa, joka ruokkii paheita ja mielenterveysongelmia. Eipä siinä monikaan suhde sitten onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En itse tunne ketään eronnutta. Ihmettelen sitä jopa hieman. Kaikilla tuttavillani 5-15 vuotta ollut sama kumppani. Iältään ovat 30-40 vuotiaita. ehkä sitä sitten sattuu vasta reilusti päälle nelikymppisenä.
Odota sinne viisikymppisiin. Tässä iässä ei ole kellään enää suhdetta. Jopa monta avioliittoa eläneet elää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Niin, naiset taitaavat yleensä tehdä aloitteen erossa, joten etenkin näiltä kannattaa kysyä. Edellinen tyttöystävänikin jätti minut, koska oli sairaalloisen mustasukkainen. Pelkäsi että saatan milloin vain olla jonkun toisen naisen kanssa, mitä en ollut, vaan aidosti rakastin tyttöystävääni. Liikaa henkisiä ongelmia ihmisissä nykyään yhteiskunnassa, joka ruokkii paheita ja mielenterveysongelmia. Eipä siinä monikaan suhde sitten onnistu.
Pettäminen päihdeongelmat, jatkuva väkivallan uhka ja hengen uhkaaminen on olleet syy lopettaa suhde. Miesten on yleensä vaikea tätä tajuat missä on ongelma, koska heille on niin normaalia kohdella puolisoaan väkivaltaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että eronneet tuomitsevat muiden pitkät liitot kovin helposti kulissiliitoiksi. Katkeruutta? Jos itse ei saanut pidettyä perhettään kasassa, niin miksi luulevat että muilla olisi samantyylinen tilanne? Isompia tai pienempiä ongelmia on jossakin vaiheessa jokaisessa pitkässä parisuhteessa, mutta tahtotila ja pariskunnan keskinäinen suhde ratkaisee miten niihin suhtautuu. Ja siitä tietää vain pariskunta itse.
En tiedä, mutta pitkä suhteeni avovaimooni oli juuri tätä, kulissia, siis hänen näkökulmastaan. Itse en idealistisena ja höynäytettynä tätä tajunnut ja tein parhaani pitääkseni homman kasassa. Seksi loppui pian (oltiin nuoria kakskymppisiä), sitten hänen haluttomuutensa rinnalle tuli patologinen valehtelu, manipulaatio, pettäminen ja lopulta jopa fyysinen väkivalta. Pitkään oltiin yhdessä, ja ulkopuolinen olisi saattanut luulla, että asiat ovat ok, mutta tilanne olikin kaikkea muuta, eli todellista kulissia.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa joka toinen avioliitto päätyy eroon.
Kuinkahan monella eronneella on useampi ero taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, naiset taitaavat yleensä tehdä aloitteen erossa, joten etenkin näiltä kannattaa kysyä. Edellinen tyttöystävänikin jätti minut, koska oli sairaalloisen mustasukkainen. Pelkäsi että saatan milloin vain olla jonkun toisen naisen kanssa, mitä en ollut, vaan aidosti rakastin tyttöystävääni. Liikaa henkisiä ongelmia ihmisissä nykyään yhteiskunnassa, joka ruokkii paheita ja mielenterveysongelmia. Eipä siinä monikaan suhde sitten onnistu.
Pettäminen päihdeongelmat, jatkuva väkivallan uhka ja hengen uhkaaminen on olleet syy lopettaa suhde. Miesten on yleensä vaikea tätä tajuat missä on ongelma, koska heille on niin normaalia kohdella puolisoaan väkivaltaisesti.
Jaahas. Syitä on monenlaisia, jotkut naisen, jotkut miehen, mutta aloitteen erossa tekevät yleensä naiset. Aika erikoinen käsitys sinulla, jos, viestisi perusteella, mies on aina se, joka on tehnyt väärin. Olen itse mies, joka on ollut väkivaltaisen, pettävän ja manipuloivan tyttöystävän kohteena, joten puhut kyllä väärälle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä ole eronneita lähipiirissä. Elämä voi olla välillä tylsää mutta ei se jatkuvasti kumppania vaihtamalla parane.
Mistä tiedät, jos lähipiirissä ei ole eronneita? Hirveän moni puhkeaa kukkaan uuden puolison kanssa.
no kun näitä vakaita ja turvallisia kumppaneita ei ole joka nurkan takana. Monia yllättää liiton aikana ilmenevä päihdeongelma, paha mt-ongelma, joku muu riippuvuus, harvempi oikeasti hyvästä liitosta lähtee lampsimaan kun tuli tylsää..päinvastoin voi olla liian jännää kun joutuu varomaan äkäistä kumppaniaan ja on varpaillaan kotonaan jatkuvasti. Siinä saa sitten omankin mielenterveyden vuosien saatossa vetää vessasta alas.