Onko normaalia että pikkulapsiperheessä ollaan NÄIN paljon kipeänä (työkaverista)?
Meillä tehdään töitä tiimeissä eli työkaverin poissaolot vaikuttavat muuhun tiimiin työmäärää lisäten.
Työkaverini palasi reilu puoli vuotta sitten vanhempainvapaalta, hänellä on noin 3v ja 1,5 v lapset. Työkaveri paluunsa jälkeen ollut vähän väliä lyhyillä saikuilla. Aina syynä joko lapsen tai oma flunssa, vatsatauti jne. Esim. Nyt syysloman jälkeen ei ole ollut yhtään kokonaista viikkoa töissä. Hänen mielestään "tällaista se vaan on pienten lasten kannsa".
Onko oikeasti? Onko normaalia, että joka kuussa saikkua, syksy/talviaikaan jopa joka viikko? Minulla ei ole (vielä) lapsia, mutta aika huolestuttavalta vaikuttaa, mitä se tekee omalle urakehityksellekin jos äitiysloman jälkeenkin on oltava vähän väliä poissa ja näin suuri sairastelu normaalia?
Koska omia lapsia ei ole, muistelen omaa lapsuuttani. Muiatikuvat voi olla vääristyneet, mutta en muista että olisimme koko ajan olleet kipeinä, vaan harvoin.
Eikö ole mitään rajoja, kuinka paljon perheellinen voi saikuttaa lasten takia? Jos kukin vastaisimme vain omasta työpanoksestamme, niin en niin välittäisi työkaverini poissaoloista, mutta tämä tuntuu jonkin verran epäreilulta, koska meille muille kasaantuu ylimääräistä työtä.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Viimeiseksi syyllistäisin sitä vanhempaa, eihän hän asialle mitään voi. Tarhaan kun ei vaan saa viedä kipeää lasta, vaikka mikä olisi. Pomon tehtävä olisi tuossa tilanteessa räätälöidä työt jotenkin niin, ettei yhden poissaolo kuormita kohtuuttomasti muita. Mutta turhaan te sitä äitiä paheksutte. Sitä v*tuttaa tilanne aivan varmasti enemmän kuin teitä muita yhteensä.
Ku oliski niitä töitä mistä pomo voisi paheksua...
Työpaikan ongelma. Jos homma ei pyöri, kun yksi on pois, pitää miettiä työt uudelleen tai sitten hyväksyä, että valmista tulee vähemmän. Mulla on pomo koko ajan pois, kun lapset kipeänä. En ota stressiä. Hän hoitaa työnsä kun tulee takaisin. Ei työt tekemällä lopu. Asiakaspalveluun tietysti hankitaan tarvittaessa sijaiset.
Omat lapset ovat jo isoja, mutta väitän, että perheillä on eroja sairastavuudessa. Yksi tekijä on mielestäni kodin yleinen siisteystaso ja toinen on D-vitamiinilisän huolellinen nauttiminen koko perheellä läpi talven. Ei ole mitään tieteellisen artikkelin lähdeviitettä tähän laitettavaksi, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella olen tullut tähän tulokseen. Yksikin tuttavaperhe, jossa ruokapöytä oli yltä päältä tahmea liasta koko ajan. Lapsilla toistuvia mahatauteja ja lopulta yksi sai ykköstyypin diabeteksen, jonka laukaisi suolistoinfektio.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 4 päiväkoti-ikäistä aloitti hoidon samaan aikaan ja tervettä viikkoa ei melkein vuoteen tullut. Mies painostettiin irtisanoutumaan jatkuvilla kehityskeskusteluilla jatkuvista poissa-oloista, oma pomo perheellisenä ymmärsi paremmin tilanteen. Vuorotellen jäätiin kotiin hoitamaan lapsia. Varsinkin kun korona tuli niin nenä ei saanut vuotaa yhtään ja muutamasta yskäisystä piti hakea kotiin. Nyt enää 2 päiväkodissa ja silti sairastelua syksyisin paljon, koululaiset nyt sentään pärjäävät perus flunssassa jo yksin kotona.
Jatketaan vielä, syödään paljon vitamiineja, imetin jokaista 2 vuotiaaksi. Kotihoidossa nuo eivät olleet oikeastaan koskaan kipeitä, siksi varmaan sairastivat putkeen koko lapsuusiän taudit (ensimmäinen meni vasta eskarissa päiväkotiin, toinen 4 vuotiaana ja kaksoset 2 vuotiaana). Kotona siistiä. Jos kerran käytiin jossain perhe kerhossa tms niin silloin yleensä sai jonkun taudin.
Yksi kun sairastui, meni pari päivää niin se oli seuraavalla. Taas pari päivää niin uusia sairastuneita ja yleensä lopuksi vielä itsekkin tuli kipeäksi. Liian monta kertaa menin itse puolikuntoisena töihin kun ei enää kehdannut olla poissa. Yhden vakavan keuhkokuumeen sain, ja sen jälkeen totesin että työ ei ole sen arvoista, oma terveys menee töiden edelle (fyysinen työ) enkä enää koskaan mene kipeänä töihin saati laita lapsia puolikuntoisena päiväkotiin.
Toisille normaalia toisille ei. Oma lapsi sairasti 2x/vuosi, eli yksi flunssa ja yksi vatsatauti. Itse sain aina nämä taudit häneltä. Jos olisi ollut 2 lasta, niin lapset olisi sairastaneet 4x vuodessa, jos 3 niin kuusi.
kyllähän tuo 6 kertaa plus oma sairastelu aiheuttaisi sen että töistä joutuisi olla pois 8x 3 päivää(esimerkki) Eli 24päivää vuodessa. Onhan se vähän väliä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia pikkulapsiperheen arkea.
Kun mun kuopus aloitti päiväkerhossa (3 krt viikossa 3 tuntia kerralla), hän sairasti niin, että kuukaudessa oli suunnilleen 2-4 tervettä päivää. Muuten oli toipilas, sairas tai tulossa kipeäksi.
"tulossa kipeäksi".... eikös kaikki olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia pikkulapsiperheen arkea.
Kun mun kuopus aloitti päiväkerhossa (3 krt viikossa 3 tuntia kerralla), hän sairasti niin, että kuukaudessa oli suunnilleen 2-4 tervettä päivää. Muuten oli toipilas, sairas tai tulossa kipeäksi.
"tulossa kipeäksi".... eikös kaikki olla?
Oletko vähän yksinkertainen???
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset ovat jo isoja, mutta väitän, että perheillä on eroja sairastavuudessa. Yksi tekijä on mielestäni kodin yleinen siisteystaso ja toinen on D-vitamiinilisän huolellinen nauttiminen koko perheellä läpi talven. Ei ole mitään tieteellisen artikkelin lähdeviitettä tähän laitettavaksi, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella olen tullut tähän tulokseen. Yksikin tuttavaperhe, jossa ruokapöytä oli yltä päältä tahmea liasta koko ajan. Lapsilla toistuvia mahatauteja ja lopulta yksi sai ykköstyypin diabeteksen, jonka laukaisi suolistoinfektio.
Ehhehhee. Ne taudit tarttuu päivähoidossa eikä kodin siisteystaso siinä auta. Ihan samat taudit käy läpi supersiistit kodit. Esim. siisteysintoilijana tunnettu kaverini kärsi paljon lastensa korvatulehduskierteestä.
Eikö ääliöt taas tajua, että eivät voi tuputtaa toisille heidän omaa ideologiaansa mitä tulee esim. tasa-arvoon ja lasten sairaslomatapauksiin? Jos jossain perheessä se äiti jää aina, niin perheen oma asia. Ja vielä jos mietitään poissaolojen vaikutusta koko yritykseen, pitää katsoa kokonaiskuva. Esim. onko se, äiti huonompi työntekijä, joka on pois saman verran kun toinen, joka ehkä jakaa poissaolot isän kanssa, mutta jolla itsellään on paljon poissaoloja eli on kokonaisuudessaan yhtä paljon pois?
Jos sinä haluat isukin antamaan lypsättyä pullomaitoa 4kk ikäiselle vauvalle, se on oma valintasi. Älä ainakaan tuputa sitä muille tai ihmetteli paheksuvasti, jos noin ronskisti ei joku halua sitä tasa-arvoa mennä ajamaan. Sitä paitsi tiedän tapauksia, joissa tehty noin vain, koska sillä äidillä oli parempi palkka.
Saa saarnata omaa ideologiaansa vaikka suu vaahdossa, mutta ei sitä voi tuputtaa toiselle väkisin. Onpa sitä maitakin, missä ideologian takia on rangaistu, kun se ei ole se oikea ja väkisin käännyttämisiäkin yritetty.
Jos ihmiset ei tarpeeksi paljon itsestään käänny tiettyyn ideologiaan, sitä saatetaan yrittää väkisin, kuten esim. säätelemällä perhevapaita ja niiden käyttöä. No tuo ei vielä niin kamalaa, vaikka ehkä yritetään vaikuttaa ihmisten valintoihin pakolla.
Mutta pahempiakin juttuja tehty, jotka ei kestä päivänvaloa ollenkaan. Tuo on aina surkuhupaisaa jos yritetään ajaa jotain tiettyä "hyvää" ideologiaa pahalla, jopa rikoksilla. Vaikka ihan fyysisillä keinoilla. No tuskin Suomessa sentään.
En lukenut koko ketjua, mutta ei ole mitenkään harvinaista, että pienen lapsen vastustuskyky ei ehdi palautua yhden infektion jälkeen ennenkuin päiväkodista saa jo uuden infektion. Tällöin syntyy juuri näitä sairastelukierteitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä iso osa vanhemmista käyttää lastaan myös ylimääräisten vapaiden saamiseen. Lapselta kun ei työnantaja vaadi lääkärintodistusta. Näin se on. Iso osa = ylivertainen valtaosa.
t. Täydellinen vartalo yhä, koska olen vela.
Kyllä työnantaja saattaa vaatia lapsen sairaudesta lääkärintodistuksen, vaikka vanhemmalle se lapsen sairauden aiheuttama poissaolo olisi palkaton. Työnantajia on moneen lähtöön.
Mahdollisesti. Tosin itse käytin sitä (valheellisesti) syynä pitää lomapäiviä 2-3 peräkkäin, koska ei kukaan pysty tarkistamaan :) Näin aina kerran melkein kuussa, siihen asti kunnes lapset olivat 10v.
Ei ole normaalia. Aina on valitettavasti niitä hiton saikuttajia, jotka lapsiin vedoten on poissa.
Jos lapsi sairastaa koko viikko, niin lääkäriin kannattaa mennä tai vaihtoehtoisesti venyttää hoitovapaata vuodella.
Vierailija kirjoitti:
Mä en myös ymmärrä, miten voi olla, että joissain perheissä aina sairastetaan. Onko heidän lapsilla niin huono vastustuskyky ja peruskunto? Meillä on 3 lasta ja he sairastavat ehkä kerran vuodessa. Näin on ollut aina viimeiset 12 vuotta. Ihmetytti, kun jotkut sanoivat odotas kun menevät päiväkotiin tai odotas vaan kun aloittavat koulun ja nyt kuulee odotas vaan kun tulevat teini-ikään, kun meidän lapset ovat kuulemma liian helppoja ja kilttejä..
Tilanne kuulostaa ikävältä aloittajan osalta, jos on vielä sellaisella alalla, että muiden sairastelu kuormittaa toisten töitä. Pitäisi näkyä palkassa.
Teillä on vaan paremmat lapset ja olette muutenkin niin hyviä.
Mun esikoinen ei ollut koskaan sairaana, mutta kuopus oli ekan päiväkotivuoden (meni vähän alle nelivuotiaana) IHAN KOKO AJAN KIPEÄ. Hänellä puhkesi jo lapsena astma ja nyt toinen autoimmuunisairaus, mikä saattaa asian selittää.
Hän sairasti sen vuoden 4-5 vee koko ajan, oli sitten ihan terve siihen asti, kun korona tuli, jolloin jälkitautina puhkesi tuo toinen krooninen sairaus, oli sitten taas terve pitkään, kunnes viime lukuvuosi oli aivan jäätävän hirveä, koska oli ihan koko ajan jotain, rokotuksestakin sai massiivisen allergisen reaktion ja oksensi kaksi viikkoa.
Nyt on ollut taas terve kesän ja tämän syksyn. Kaksi sairaspäivää koko aikana. Kop kop.
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset ovat jo isoja, mutta väitän, että perheillä on eroja sairastavuudessa. Yksi tekijä on mielestäni kodin yleinen siisteystaso ja toinen on D-vitamiinilisän huolellinen nauttiminen koko perheellä läpi talven. Ei ole mitään tieteellisen artikkelin lähdeviitettä tähän laitettavaksi, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella olen tullut tähän tulokseen. Yksikin tuttavaperhe, jossa ruokapöytä oli yltä päältä tahmea liasta koko ajan. Lapsilla toistuvia mahatauteja ja lopulta yksi sai ykköstyypin diabeteksen, jonka laukaisi suolistoinfektio.
Meillä yksi perheestä sairastaa paljon enemmän kuin muut. On sairastanut aina, vetää puoleensa joka infektion ja tuplasti pahempana kuin muu perhe. Sama siisteystaso, suunnilleen sama ruokavalio ja d-vitamiinit koko perheellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 4 päiväkoti-ikäistä aloitti hoidon samaan aikaan ja tervettä viikkoa ei melkein vuoteen tullut. Mies painostettiin irtisanoutumaan jatkuvilla kehityskeskusteluilla jatkuvista poissa-oloista, oma pomo perheellisenä ymmärsi paremmin tilanteen. Vuorotellen jäätiin kotiin hoitamaan lapsia. Varsinkin kun korona tuli niin nenä ei saanut vuotaa yhtään ja muutamasta yskäisystä piti hakea kotiin. Nyt enää 2 päiväkodissa ja silti sairastelua syksyisin paljon, koululaiset nyt sentään pärjäävät perus flunssassa jo yksin kotona.
Jatketaan vielä, syödään paljon vitamiineja, imetin jokaista 2 vuotiaaksi. Kotihoidossa nuo eivät olleet oikeastaan koskaan kipeitä, siksi varmaan sairastivat putkeen koko lapsuusiän taudit (ensimmäinen meni vasta eskarissa päiväkotiin, toinen 4 vuotiaana ja kaksoset 2 vuotiaana). Kotona siistiä. Jos kerran käytiin jossain perhe kerhossa tms niin sillo
Ei meilläkään sairastettu koskaan ennen päiväkotia. Itse sain muistella oikein että vuonna x oli nuha. Sitten kun esikoinen meni 4v päiväkotiin ollaankin sairastettu tasaiseen tahtiin siitä lähtien. Syödään terveellisesti ja siivotaan ihan normaalisti. Vitamiinit on syöty aina ja pöydät pyyhitty.
Oon päiväkodissa töissä ja kyllä lapset sairastaa todella paljon. Mä en suosittele että pieniä lapsia tuodaan päiväkotiin, miettikää kun ne laittaa kaiken suuhunsa, kyllä siinä pöpöt tarttuu kivasti. Toiset perheet pitää tosi herkästi lapset pois kun ne sairastaa, toiset saa olla vaikka kuinka räkäisiä ja ne on silti hoidossa ja tartuttaa sitten muut.
Kyllähän poissaoloja aina on lapsiperheen vanhemmilla eniten. Siksikään en ymmärrä, miksi ammattitaitoisen kuuskymppisen on niin vaikeaa saada oman alan töitä vaan pitää tyytyä hanttihommiin, kun pienten lasten vanhemmat alle 30 vuoden työkokemuksella vievät hommat.
Osaisin työn ja osaan etsiä tietoa nopsaan, jollen heti tiedä. Ja sairauspoissaoloja ei ole ollut kuin yksi päivä viimeisen 7 vuoden aikana.
Mä en myös ymmärrä, miten voi olla, että joissain perheissä aina sairastetaan. Onko heidän lapsilla niin huono vastustuskyky ja peruskunto? Meillä on 3 lasta ja he sairastavat ehkä kerran vuodessa. Näin on ollut aina viimeiset 12 vuotta. Ihmetytti, kun jotkut sanoivat odotas kun menevät päiväkotiin tai odotas vaan kun aloittavat koulun ja nyt kuulee odotas vaan kun tulevat teini-ikään, kun meidän lapset ovat kuulemma liian helppoja ja kilttejä..
Tilanne kuulostaa ikävältä aloittajan osalta, jos on vielä sellaisella alalla, että muiden sairastelu kuormittaa toisten töitä. Pitäisi näkyä palkassa.