Jos nyt saisit valita, niin olisivatko hääsi toisenlaiset? Pukusi erilainen? Mitä vaihtaisit?

ja vieraana vain lähisukulaisista osa (osa ei päässyt).

Sulhanen olisi kuitenkin sama.

on elämäntilanne ja talouskin vähän toisia, toisaalta on päästy eroon siitä suvun viimeisten nuorten asemasta - sukua yhdistäneet mummot ovat kuolleet joten kaikkiin serkunkumminkaimoihin ei enää ole yhteyttä eikä heitä siksi varmaan enää kutsuttaisi.

saatiin paljon kehuja ihanista ja juhlavista häistämme!

1) Isäni lähes pakotti minut siihen, että hän saattaa minut alttarille. Tämä oli täysin periaatteitteni vastaista. Isää kiinnosti vain se, mitä HÄNESTÄ ajatellaan, jos ei tehdä perinteisen kaavan mukaan. Vanhempani ovat eronneet, enkä ole kovin läheinen isäni kanssa. Minusta toimitus tuntui ja tuntuu omaisuudenvaihdolta, mihin isäni sanoi että " no eikös se vähän niin olekin" . Yök! :´-(



2) Mieheni vanhempien ja oman isäni puheet olivat yhteensä liian pitkiä. Niitä oli noloa ja tylsistyttävää kuunnella. Paljon jäi ohjelmasta väliin pitkien jaaritusten takia.



Mutta pääasia on, että sulhanen oli juuri se ainoa oikea :) <3.

Ei niistä isoista häistä jäänyt niin paljon enemmän muistoja, että olisivat olleet hintansa väärti. Toivottavasti vierailla edes oli mukavaa. Pienemmät häät olisivat voineet olla jopa tunnelmallisemmat.

Otin ammattimeikkaajan, koska " se pitää olla" , ja olin tosi kotkan näköinen liian tummassa meikissä. Itse olisin tehnyt luonnollisemman meikin, ja olo olisi myös ollut luonnollisempi.



Ostaisin rennomman asun, ehkä viistkytluvun tyylisen, nilkkapituisen hameen. Mulla oli laahuksellinen unelma, ihanan näköinen, mutta vessaankin piti kaason tulla mukaan. :P



Ottaisin rennommin, nauttisin alkoholia ja bailaisin. Nytkin tykkäsin juhlia, mutta tunsin itseni vähän näytösesineeksi, ja siitä syystä en ollut niin rento kuin olisin voinut olla.

Muuten pitäisin kaikki niin kuin oli!

...tekisin nyt kutsun erilailla; olimme lapsettomia itse naimisiin mennessämme ja mietimme laittaisko kutsuun että aikuisten juhlat.

Vaan ei laitettu ja se kadutti!

Miehen suvussa joka iikalla on tyyliin 6 muksua per perhe, ja kaikki vielä ottivat lapset mukaan juhliin!

Lopputulos oli että häämme olivat kuin valtavat lastenjuhlat- alle kouluikäisiä tenavia taisi olla pitkälti yli 30....



Ei siinä mitään, oma mokaha se oli, mutta hiukan se harmitti kun kirkossa moni pikkuinen itki niin että häävideo oli pilalla ja hääpuheita oli vaikea kuulla siinä metelissä. Lisäksi mukelot juoksivat pitkin juhlatilaa saaden aikaan kaikenlaisia pikku katastrofeja- vaatenaulakko kaatui ja hajosi,hääkakkuun joku ehti iskeä nyrkkinsä jo ennen kakun leikkuuta ja muuta mukavaa.

Lapsille olimme kyllä järjestäneet leikkihuoneen, videoita ja tekemistä mutta ei siitä sitten loppujen lopuksi ollut suurempaa hyötyä.



Joten jos saisin tehdä kaiken uudelleen nii laittaisin kutsuun että toivomme että juhlat ovat aikuisten juhlat.

Ja en ehkä olisi suostunut kutsumaan niin paljoa sellaisia tuttavia joiden kanssa emme edes ole juuri tekemisissä! Ihan turhaa rahan menoa sekin.

Mutta mieheni mielestä oli oleellista että jokainen hänen tätinsä, tätien entiset aviomiehet ja jopa heidän lapsensa kutsutaan!!!!

Mieskin on ollu ihan kelpo :) Mutta juhlapaikan vaihtaisin ehdottomasti, kutsuttuja olisi sama määrä tai vähemmän, haluaisin ihan eri tyylisen juhlan jos nyt mentäisiin naimisiin. Häissämme aikoinaan oli siis n. 45 henkilöä.



Ja vahingosta viisastuneena hommaisin kunnollisen valokuvaajan ehdottomasti!!