Mikä Tuntemattoman versio on paras
Itse tykkään Molbergin versiosta.
Laineen ohjaus on epärealistinen, näyttelijät yli-ikäisiä järjestään mutta varmaan vastasi tuon aikakauden tarpeeseen.
Louhimiehen näkemys osuu ehkä jotenkin näiden väliin mutta matkii vähän turhan paljon Laineen tulkintaa.
Mistä versiosta sinä tykkäät?
Kommentit (43)
Katson juuri Molbergin Tuntematonta. Vaikuttaa hyvältä. Louhimiehen versiosta jäi mieleen paikoitellen kökkö näyttelijätyö. Laineen on se perinteinen ja sen tuntee lähes kuin omat taskunsa ja siksikin varmaan tykkään siitä.
Molbergin versiossa näyttelijät nuoria ja näyttää sen, kuinka nuoria taistelijat osaksi olivat.
Molbergin version naturalismi sopii sodan kuvaamiseen. Keskeisenä teemana oli simputtaminen ja arvostan että se nostettiin tuona aikana esiin, koska oli myös armeijassa vaiettu aihe. Laineen versio on perinteinen ja teatterinäyttelijäilmaisua. Se kuvastaa hyvin kirjaa. Vähiten pidän Louhimiehen versiosta johon on tuotu sankarimyyttiä Rokan hahmoon ja amerikkalaisten elokuvien toimintakohtauksia. Lisäksi kirjan idea on kuvastaa rintaman kokemuksia ja ärsytti että Louhimiehellä oli ylimääräistä kotirintaman kuvausta.
Vierailija kirjoitti:
Uusin on nykyajan suomalaisille paras. Vanhoihin elokuviin tottuneille Laineen versio on hyvä, vaikka näyttelijät ovatkin yli-ikäisiä.
Mielestäni ensimmäinen on paras. Pisteitä nostaa että niin vanhaksi elokuvaksi vieläkin hyvä.
Uusin huonoin. Ei pysty uudestaan katsomaan.
Vierailija kirjoitti:
Se missä on Aku Hirviniemi.
Samaa mieltä.
Jos sotien aikaan olisi kännyköitä ollut niin Aku olisi varmasti lähetellyt juoksuhaudoista härskejä viestejä kotipuoleen silloinkin.
En pidä mistään versiosta. En halua kuunnella kiroilevia ihmisiä enkä muutenkaan katsoa mitään sotiin liittyvää.
Tuntematonta ei katso muut kuin maitoa juovat miehet. Äidin tisulinaitoa nimittäin.
Myös minä pidän eniten keskimmäisestä. Ehkä siksi, että se on minun sukupolveni ikäluokalle, eli jokseenkin omanikäisiä sotilaita. Ymmärrän kyllä, että vanhin on monelle se ainoa oikea, mutta eniten häiritsee yli-ikäiset sotilaat ja kuvauksen kömpelyys monissa kohdissa. Paljon pelastaa se, että ei alkuperäistä Sotaromaania ulkoa osaa eikä huomaa selvästi virheellisiä kohtia.
Uusimmassa taas on menty nykyajan ehdoilla ja tungettu alastomuutta väkisin kuviin. Ei se Väinön vika ollut, että sitä oli sota-aikana vähemmän tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Uusin on nykyajan suomalaisille paras. Vanhoihin elokuviin tottuneille Laineen versio on hyvä, vaikka näyttelijät ovatkin yli-ikäisiä.
Uusimmassakin osa näyttelijöistä on aivan liian vanhoja. Miksei siitä valiteta silloin, kun vertaillaan versioita keskenään ja Laineen yli-ikäisetnäyttelijät mainitaan?
Alkuperäinen kun tuntomaton soittaa. 1979
Vierailija kirjoitti:
Länsirintamalla ei mitään uutta. Kertoo paremmin sodasta. Uusintaversio on hyvä.
Kyllä se uusintaversiokin teknisesti hyvä on, mutta koko se E-M Remarquen asia ,se mitä hän kirjallaan halusi sanoa ja kertoa tuli aivan 100% kerrotuksi ja sanotuksi siinä ensimmäisessäkin elokuvassa jo.
Lapinlahden lintujen versio.
Saattaa idästä tulla omiakin. Finnair on juuri avannut uuden Helsinki-Moskova-Helsinki reitin
Louhimies
Molle
Laine
Pyynikin kesäteatteri
Vierailija kirjoitti:
Louhimiehen versio on keinotekoisesti lausuttuna vuorosanoja viimeisen päälle silitetyissä vaatteissa ja moitteettomassa maskissa.
Tämä! Kuulostaisi paljon luonnollisemmalta, jos vain puhuisivat omalla murteellaan.
Kirja on paras.