Lue keskustelun säännöt.
Opettajia ei kuunnella mutta syy heikentyneisiin Pisa- tuloksiin on ope?
05.12.2023 |
Millä logiikalla? Vaikka luokan edessä olisi professori, kansanedustaja tai kullunmurun omat vanhemmat, jotka "tietävät", kuinka pitäisi opettaa, ei homma toimisi nykykoulussa. Vika on rakenteissa, johon ope ei voi vaikuttaa.
Uudet koulut avotiloineen ja sohvineen, ei omaa pulpettia tai luokkaa, ei kirjoja, suurin osa digiä ja siellä materiaali luokattoman sekavaa, häiriköt estää opettamisen, kaikkea kehitetään ja pyöritellään paperilla mutta ei käytännössä, oppilaat laiskoja ja uhmakkaita eivätkä pysty keskittymään minuuttiakaan hiljaa.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
syy on hyvin yksinkertainen liian suuret luokat!!!
Eikö keskimääräinen luokkakoko ole nykyään jotain 21 oppilasta? Olin itse aikoinaan musiikkiluokalla, jossa oli 32 oppilasta. Luokkamme oli luokka-asteen vidiestä luokasta parhaiten pärjäävä. Muilla saman luokka-asteen luokilla oli noin 19 oppilasta. Ei siis määrä vaan laatu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta vaatimisesta se on kiinni. Tutkija sanoi uutisissa, että aiemmin lasku johtui siitä, että keskikasti suoriutui Pisa-testissä aiempaa huonommin. Mutta nyt myös parhaiten suoriutuvien tulokset ovat heikentyneet. Ja tutkija väitti, että on vaikea tietää mistä se johtuu.
No sehän on päivänselvää, että jos vaatimustaso on alhainen, niin ikäluokkien edetessä ne alhaisella vaatimustasolla koko peruskoulun läpikäyneet ovat lopulta 9-luokalla heikkoja jopa siellä parhaimpien joukossa. He eivät ole päässeet kehittämään potentiaaliaan, koska heiltäkään ei ole koskaan vaadittu enempää kuin keskinkertaista suoritusta.
Minusta näyttää siltä, että yleinen välinpitämättömyys joka suunnalta on aika iso syy. Yleensä syyllistä etsitään vain vanhemmista tai järjestelmistä, mutta opettajankouluttajana ja vanhempana näen, että syytä on myös opettajissa. Suuri os
Onko opettajakoulutus ajan tasalla?
En ihmettele, miksi opettajatkin kyynistyvät. On se ammatti semmoista julkisena k*sitolppana oloa nykyisin. Vika on muualla kuin koulussa, jos alakoulun opettaja saa kuulla olevansa *l*äski lehmä*, *h*oro* tai *v*itun h*ora*? Käytökseen puuttuminen voi saada aikaan valituskierteen tai oikeudella uhkailun. En ihmettele, että opettajakin ajattelee vain selviävänsä palkkapäivästä toiseen, kyllä kutsumus ja idealismi ovat kaukana todellisuudesta.
Joku on kuitenkin ammattikuntansa huonoin, niin se on opettajissa ja autonasentajissa kuin kenraaleista ja aibokirurgeissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta vaatimisesta se on kiinni. Tutkija sanoi uutisissa, että aiemmin lasku johtui siitä, että keskikasti suoriutui Pisa-testissä aiempaa huonommin. Mutta nyt myös parhaiten suoriutuvien tulokset ovat heikentyneet. Ja tutkija väitti, että on vaikea tietää mistä se johtuu.
No sehän on päivänselvää, että jos vaatimustaso on alhainen, niin ikäluokkien edetessä ne alhaisella vaatimustasolla koko peruskoulun läpikäyneet ovat lopulta 9-luokalla heikkoja jopa siellä parhaimpien joukossa. He eivät ole päässeet kehittämään potentiaaliaan, koska heiltäkään ei ole koskaan vaadittu enempää kuin keskinkertaista suoritusta.
Minusta näyttää siltä, että yleinen välinpitämättömyys joka suunnalta on aika iso syy. Yleensä syyllistä etsitään vain vanhemmista tai järjestelmistä, mutta opettajankouluttajana ja vanhempan
Nythän se meni läpikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vertaa virolaisen ja suomalaisen luokan koostumusta, niin ongelman syy selviää sekunnissa.
Entäs jos vertaakin muihin Pohjoismaihin? Suomi oli Ruotsia, Norjaa ja Islantia parempi Pisa tuloksissa.
Voihan sen kääntäen ajatella toki niinkin, että jos Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa on osaaminen laskenut, niin eihän se mitään haittaa vaikka meilläkin on.
Kaikessa ei kuitenkaan aina tarvitse pyrkiä muiden kanssa samalle levelille. Se välttämättä ole tavoiteltavaa, että joku oppii konttaamaan vasta kuusivuotiaana, jos yhtään ymmärrätte mitä vertauksella tarkoitan.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat tienneet tämän kehityskulun pahenevan aina, kun koulutuksesta leikataan. On leikattu vuosien 2012-2019 välillä, ja nyt lisää. Sitten ihmetellään, mistä heikkeneminen johtuu, kun resurssien puutteen takia koulusta puuttuu opettajia, erityisopettajia, ohjaajia, koulupsykologeja, -kuraattoreja ja -terveydenhoitaja ja pyyhekumutkin puolitetaan. Mut perustetaan vaan kalliilla koulun ulkopuolisia työryhmiä pohtimaan, mistä tää johtuu, eikä vahingossakaan anneta kouluille lisää resursseja perustyönsä toteuttamiseen. Suomen opettajat ovat ammattitaitoista porukkaa, joiden ei enää mahdollisteta tekevän sitä, mitä he parhaiten osaavat, eli opettaa.
Alakoulun luokanopettajat on aika ammattitaitoisia, pääsääntöisesti. Mutta etenkin yläkoulun ja lukion puolella monet on keskittyneet omaan opetettavaan aineeseen ja pedagogiset opinnot on alun perinkin olleet heille vain pakollinen paha, jotka on suoritettu, jotta pääsee opettamaan, jos ei omalta alalta löydy muita töitä. Monilla ei ole aitoa innostusta opetustyöhön ja pedagoginen osaaminen voi olla vuosikymmeniä sitten ykkösellä suoritettujen pakollisten pedagogiikkaopintojen varassa. Sen jälkeen kuitenkin sekä maailma että sen mukana myös koulu ja pedagogiikka ovat kehittyneet valtavasti, ja se vaatisi myös opettajilta paneutumista ja ajattelun muutosta. Monilla opettajilla ei ole edellytyksiä omaksua uutta tai muuttaa omaa opetusta. Heidän opetustaitonsa ei vastaa nykymaailman tarpeita. He eivät ole hyviä opettajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On uhmaikää, on murrosiän kipuilua ja kapinointia ja ihan yleisellä tasolla vielä kypsymättömyyttä ja kyvyttömyyttä rauhoittua ja keskittyä ilman erillistä käskyä, tuo tulee ihan biologiasta. Ennen kuin ysärillä lähdettiin tuomaan vahvemmin ajatusta oppilaiden itseohjautuvuudesta, auktoriteetti (opettajat+koulujen muu henkilökunta) veti vellovan karjan karsinaan, komensi hiljaisuuden ja antoi tehtävät joita ratkottiin auktoriteetin antamien ohjeiden ja sääntöjen puitteissa. Tasapäistävää? Aivan varmasti, mutta siinä missä Mirkku-Petteri Paskankakkara Lumihiutale ehti hetken pitkästyä kunnes opettaja livautti pulpetille pinkallisen lisätehtäviä, kaikki Mirkku-Petterin luokkakaverit oppivat myös ne ne opetettavat asiat. No, se räkää syövä ja mopolla kouluun päristelevä kovis tavasi ehkä vielä yläasteellakin, mutta se jätettiin luokalle niin monta kertaa, että alkoi sujua edes se tavaaminen. Erityisoppilaat hoitivat leiviskänsä omissa luokkatiloissaan/kouluissaan.
Nykyisin Mirkku-Petteri on se erityisoppilas, kännykkä on kasvanut käteen kiinni, keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys ovat samaa luokkaa kuin dementoituneella oravalla, lääkkeitä menee mielialan säätelyyn ja Mirkku-Petteri on pitkälti itse vastuussa siitä, että opettelee, ja sisäistää oppimansa asiat, kunhan on ensin etsinyt relevantit materiaalit digiympäristöstä minne opettajan sijainen on ne ladannut. Keskittyminen on vähän vaikeaa kun pää on sekaisin tiktokeista, lääkkeistä ja ympärillä räkää syövistä ja rääkyvistä inklusoiduista luokkakavereista, mutta osaa Mirkku-Petteri sentään jo melkein kaikki aakkoset peruskoulun kuudennella luokka-asteella, ja laskeminenkin sujuu kun kännykästä löytyy taskulaskin.
Ensimmäinen korjaustoimenpide olisi että vajakkioppilaat laitetaan taas erityisluokalle kuten ennen. Häiritsevät vain suurissa ryhmissä niitä joista voi jotain joskus tullakkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, mikseivät kaikki koulut vain kiellä käyttämästä omia puhelimia. Lasteni koulussa (1-6 lk) on kiellettyä ottaa puhelinta esille koulun tontilla, joka on varsin iso. Jos erityisestä syystä tarvitsee katsoa puhelinta, siihen pyydetään opettajan lupa. Jos jää luvatta katsomisesta kiinni, niin puhutellaan. En edes tiedä, mitä tapahtuu, jos ei tuosta vielä usko - ehkä ei lain mukaan tapahtuisi mitään - mutta sääntö on niin tiukka ja selvä, että sitä lasteni mukaan noudatetaan. Tämä ison kaupungin isossa koulussa.
Minä en taas ymmärrä, miksi vanhemmat eivät kiellä tätä omalta lapseltaan. Eikö auktoriteetti tai halu riitä kasvattaa oma lastaan? Koulun pitäisi tehdä kaikki vanhempien työt tänä päivänä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inkluusio, digiloikka ja itseohjautuvuus ovat vikana. Nämä pitäisi korvata vanhalla kunnon pänttäämisellä ja palauttaa opettajien arvovalta.
Tässä se on kiteytettynä, opettajien luutuneet asenteet ja muutosvastarinta. Suomalaiset opet eivät ole pystyneet aidosti omaksumaan nykyaikaisia opetusmenetelmiä. Valitettavasti, tämä ei koske kaikkia opettajia, mutta osa on jämähtänyt 1900-luvulle.
Toisin on esimerkiksi Singaporessa, digiloikka on tehty ja digitaaliset ratkaisut ovat muutenkin osa elämää ja yhteiskuntaa, myös koulussa. Arvot ja asenteet ovat sellaiset, että erilaisia oppijoita tuetaan ja opettajat ansaitsevat arvovaltansa ihan omalla käytöksellään.
Juuri näin. Pänttäämisellä saavutetaan vain pinnallista oppimista. Se sopi teolliseen yhteiskuntaan, jossa tuleville tehdastyöläisille opetettiin koulussa, miten asiat ovat. Eikä ollut nettiä, josta ne olisi voinut nopeasti katsoa.
Itseohjautuvuuden avulla voi saavuttaa myös syväoppimista, kykyä arvioida, soveltaa ja jopa luoda uutta tietoa. Sitä tarvitaan nykymaailmassa. En tiedä, millaista tietoa PISA mittaa. Jos se mittaa vai tuota pänttäystietoa, jonka jokainen pystyy halutessaan nopeasti hakemaan netistä, niin mitä väliä sellaisella tutkimuksella edes on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat tienneet tämän kehityskulun pahenevan aina, kun koulutuksesta leikataan. On leikattu vuosien 2012-2019 välillä, ja nyt lisää. Sitten ihmetellään, mistä heikkeneminen johtuu, kun resurssien puutteen takia koulusta puuttuu opettajia, erityisopettajia, ohjaajia, koulupsykologeja, -kuraattoreja ja -terveydenhoitaja ja pyyhekumutkin puolitetaan. Mut perustetaan vaan kalliilla koulun ulkopuolisia työryhmiä pohtimaan, mistä tää johtuu, eikä vahingossakaan anneta kouluille lisää resursseja perustyönsä toteuttamiseen. Suomen opettajat ovat ammattitaitoista porukkaa, joiden ei enää mahdollisteta tekevän sitä, mitä he parhaiten osaavat, eli opettaa.
Alakoulun luokanopettajat on aika ammattitaitoisia, pääsääntöisesti. Mutta etenkin yläkoulun ja lukion puolella monet on keskittyneet omaan opetettavaan aineeseen ja pedagogiset opinnot on alun perinkin olleet heille vain
Eikö tässä haikailtu juuri entiseen? Uusi pedagogiikan todettiin huonoksi. Mihin opettajan sitten pitäisi olla keskittynyt kuin omaan opettavainen aineeseen?
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tietävät, että heikentyneiden tulosten syynä on älypuhelinten salliminen koulussa ja avokonttorimaiset opiskelutilat. Tätä vaan ei voida myöntää, koska korkeammat tahot ovat nämä asiat sallineet ja toteuttaneet. Ne tahot myös syyttävät opettajia omista virheistään.
Juuri tämä. Ja tähän vielä älylaitteet päälle, ja nuorten keskittymiskyky on lopullisesti tuhottu tik tokin ja avokonttorien kautta. Siinä ei auta opettajan sirkustemput, kun nuoret pyörivät kuin hyrrä eivätkä jaksa kuunnella tai lukea khta lausetta enempää. Opettajista iso osa on niin uupunut tästä kehityssuunnasta, että ovat vaihtamassa alaa. Kirsikkana koko kakun päälle olisikin vielä se, että opettajista alkaisi olla pulaa. Romahtaa koko koulutusjärjestelmä vielä Suomessa. Päättäjät mieluummin syyttävät omista virheistään ja koulutusleikkauksien seurauksista opettajia sen sijaan, että kuuntelisivat heitä, mitkä olisivat koulun tarpeet nyt, ja palauttaisivat rahaa koulutukseen. Koko maan eri alojen ammattitaito lepää koulutuksen varassa, onko meillä oikeasti varaa heikentää sitä Suomessa, jolla ei ole luonnonvaroja, mutta kovatasoista osaamista alalla kuin alalla? Ilmeisesti on. En tiedä jaksanko enää tätä alaa eläkeikään asti, ei ole ihmisen työtä enää tämä. Onneksi omien aineideni koulutuksella pääsee opettajan töitä kovapalkkaisempiin duuneihin, eipähän tarvitse enää kuunnella sitäkään valitusta opettajien "korkeasta paalkasta" ja "pitkistä kesälomista".
-Loppuun palanut kansankynttilä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syy ei pääsääntöisesti ole opettajassa, mutta se mitä ihmettelen suuresti on, että miksi opettajat (peruskoulu ja toinen aste) ei kykene yhdessä vastustamaan ja kieltäytymään järjettömistä ja toimimattomista opetushallituksen linjauksista. Kun kerran käytännön työssä nähdään ja todetaan, että eihän systeemi toimi ollenkaan, niin miksi sitä vaan kiltisti ja kuuliaisesti jatketaan? Sitten vänistään ja väsytään älyttömyyksiin ja kohtuuttomien vaatimusten alla. Tottakai siinä opetustyö kärsii ja jää kaiken muun säheltämisen jalkoihin! Opetustyö ei vaikuta enää olevan koulun ydintehtävä. Eikö opetusalalla löydy yhteistä halua ja tahtoa vastustaa hölmöjä ohjeistuksia?
Jos opetushallitus nyt ohjeistaisi, että kaikki opetus järjestetään oppilaitoksen katolla, kun pakkasta on -20C, niin mitäpä te opettajat tekisitte? Tai ei, älkää edes vastatko.
En syytä opettajia, mutta kyllä tässä pitkälti on kyse siitä, että suomalainen koulu ei ole kyennyt kehittymään muun yhteiskunnan mukana. Opettajat olisivat tarvinneet muutoksiin enemmän tukea, työkaluja ja motivointia. Vaikuttaa ainakin näiden kirjoitusten perusteella, että iso osa opettajista ei edes ymmärrä, miksi nämä nykyiset muutokset on tehty. Opettajakunta ei ole ollut sydämestään mukana toteuttamassa opetushallituksen linjauksia, vaan niitä on kritisoitu ja ne on jätetty puolitiehen. Oppilaat kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen korjaustoimenpide olisi että vajakkioppilaat laitetaan taas erityisluokalle kuten ennen. Häiritsevät vain suurissa ryhmissä niitä joista voi jotain joskus tullakkin.
Nykyään kaikki luokat taitavat olla erityisluokkia, jos vertaa siihen, mitä se oli vielä 1980-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy ei pääsääntöisesti ole opettajassa, mutta se mitä ihmettelen suuresti on, että miksi opettajat (peruskoulu ja toinen aste) ei kykene yhdessä vastustamaan ja kieltäytymään järjettömistä ja toimimattomista opetushallituksen linjauksista. Kun kerran käytännön työssä nähdään ja todetaan, että eihän systeemi toimi ollenkaan, niin miksi sitä vaan kiltisti ja kuuliaisesti jatketaan? Sitten vänistään ja väsytään älyttömyyksiin ja kohtuuttomien vaatimusten alla. Tottakai siinä opetustyö kärsii ja jää kaiken muun säheltämisen jalkoihin! Opetustyö ei vaikuta enää olevan koulun ydintehtävä. Eikö opetusalalla löydy yhteistä halua ja tahtoa vastustaa hölmöjä ohjeistuksia?
Jos opetushallitus nyt ohjeistaisi, että kaikki opetus järjestetään oppilaitoksen katolla, kun pakkasta on -20C, niin mitäpä te opettajat tekisitte? Tai ei, älkää edes vastatko.
En syytä opettajia, mutta kyllä tässä pitkälti on kyse siitä, että suomalainen koulu ei ole kyennyt kehittymään muun yhteiskunnan mukana. Opettajat olisivat tarvinneet muutoksiin enemmän tukea, työkaluja ja motivointia. Vaikuttaa ainakin näiden kirjoitusten perusteella, että iso osa opettajista ei edes ymmärrä, miksi nämä nykyiset muutokset on tehty. Opettajakunta ei ole ollut sydämestään mukana toteuttamassa opetushallituksen linjauksia, vaan niitä on kritisoitu ja ne on jätetty puolitiehen. Oppilaat kärsivät.
Juuri näin. Valtaosa opettajista on pitänyt meteliä näistä huonoista linjauksista ja muutoksista, mutta kukapa nyt opettajia kuuntelisi. Muutokset runnotaan läpi, olivatpa opettajat mitä mieltä hyvänsä. Se on myös yksi syy tämän alan vetovoiman vähenemiseen, kun et voi vaikuttaa työhösi, vaan joudut alistumaan toisten typerien päätöksien seurauksille
Miksi Suomessa pitää olla aina ja joka ikisessä asiassa vain yhdenlainen totuus ja toimintatapa?
Luulisi edes kasvatustieteen ammattilaisten ymmärtävän, että ihmiset ovat tarpeiltaan ja oppimistavoiltaan erilaisia, siis toisistaan poikkeavia. Myös työntekijät ovat erilaisia, koska hekin ovat yhä suurelta osin ihmisiä. Kuntien olisi aivan välttämätöntä huomioida tämä opetus- ja työpaikkojen tarjonnassa.
Joillekin oppimis-ja työskentely-ympäristöksi sopii avotila ilman struktuuria, joillekin toisille urheilu- tai taide-/tiedekoulu, sisäoppilaitos, eliittiluksus tai selkeä, strukturoitu luokkahuone ja oma pulpetti systeemi, jossa opettaja opettaa.
Ennen se nähtiin niin, että ikävuodet 0-3 oltiin kodinomaisessa hoivassa, 3-6 v. harjoiteltiin kodin ulkopuolisessa ryhmässä leikkimistä, pukemista, ruokailua ja perustaitoja päiväkodissa, 7-12v alakoulussa oli strukturoitu luokkaopetus ja ohjaaminen, yläasteella 13-15 vuotiaana harjiiteltiin ikätason mukaisesti omaa vastuun ottoa, suunnittelua ja valintojen tekoa (esim. valinnaiset aineet ja jatkokoulutukseen hakem8nen & valmistautuminen. Sitten lukiossa tähdättiin yleissivistyksen syventiseen ja tiedeyhteisössä toimimiseen pohjustamiseen ja ammattikouluissa käytännön ammateissa ja työelämässä toimimiseen.
Mihin nykyinen koulujärjestelmä tai kaaoskokeilu oikein valmistaa? Mikä sen strateginen päämäärä ja tavoite oikein on ja mihin perustuen?
Vaikuttaa täysin vastuuttomalta luovalta kokeilulta. Sellainen supersmoothie, johon pantu kaikkea kivalta kuulostavaa ja sitten digisekoitetaan vauhdilla - maistellaan, mitä tuli. Ja eiku, mä paankin tänne nyt tätä, ei tullu hyvä, kokeillaanpa nyt tätä, joo, pahaa on mut tää on varmaan terveellistä, kun seassa on kaikenlaista hyvää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tässä haikailtu juuri entiseen? Uusi pedagogiikan todettiin huonoksi. Mihin opettajan sitten pitäisi olla keskittynyt kuin omaan opettavainen aineeseen?
Pedagogiikan tulee kehittyä muun yhteiskunnan mukana. Vanha pedagogiikka vastasi vanhan yhteiskunnan tarpeisiin, sillä pystyi kouluttamaan kuuliaista työväkeä mm. paperitehtaisiin, tekstiiliteollisuuteen ja telakoille. Riitti, kun opettaja saneli, miten hänen oman tieteenalansa asiat ovat. Ne pysyivät sitten aika muuttumattomina, eikä niitä ollut edes suotavaa kyseenalaistaa. Uusi pedagogiikka vastaa nykyisen yhteiskunnan tarpeisiin, joka vaatii itseohjautuvuutta ja yhteistyökykyä. Niitä pitää oppia jo koulussa, koska ei tottelevaiseksi yksilösuorittajaksi kasvatetusta tule yhtäkkiä itseohjautuvaa, kriittisesti ja luovasti ajattelevaa ja yhteistyökykyistä.
Mutta ei tämä opettajien vika ole. Eikä tämä aisa opettajia syyttelemällä parane. Enemmän pitäisi tukea opettajia tässä tärkeässä kasvatustyössä. Myös OPH voisi katsoa peiliin, miten on niin kuin omasta mielestä onnistunut uudistusten toimeenpanossa.
En oikein ymmärrä, miten 20 tai 30 vuotta opettajana toimineilla olisivat romahtaneet opettamisen taidot, ja vielä joka koulussa ympäri Suomea. Oppimisen taitojen heikkeneminen on monien asioiden summa - kyllä siihen vaikuttanee kulttuurin ja teknologian muutos, opetussuunnitelman heikkoudet, ehkä korona-aikakin vielä, mielenterveysongelmien lisääntyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy ei pääsääntöisesti ole opettajassa, mutta se mitä ihmettelen suuresti on, että miksi opettajat (peruskoulu ja toinen aste) ei kykene yhdessä vastustamaan ja kieltäytymään järjettömistä ja toimimattomista opetushallituksen linjauksista. Kun kerran käytännön työssä nähdään ja todetaan, että eihän systeemi toimi ollenkaan, niin miksi sitä vaan kiltisti ja kuuliaisesti jatketaan? Sitten vänistään ja väsytään älyttömyyksiin ja kohtuuttomien vaatimusten alla. Tottakai siinä opetustyö kärsii ja jää kaiken muun säheltämisen jalkoihin! Opetustyö ei vaikuta enää olevan koulun ydintehtävä. Eikö opetusalalla löydy yhteistä halua ja tahtoa vastustaa hölmöjä ohjeistuksia?
Jos opetushallitus nyt ohjeistaisi, että kaikki opetus järjestetään oppilaitoksen katolla, kun pakkasta on -20C, niin mitäpä te opettajat tekisitte? Tai ei, älkää edes vastatko.
E
On sellainen vanha sanonta, että kannettu vesi ei kaivossa pysy.
Opetushallitus siellä rustaa opseja joka tasolle, että "osallisuus" on kaiken a ja o.
Niiden opsien tekoon ei ole osallistettu yhtään ketään, vaan siellä muutama virkahenkilö voimantunnossaan kyhää niitä itse keksimiään leikkejä, joita olettavat muiden kuuliaisesti sitten leikkivän.
On sellainenkin sanonta, kuin "pitäkää tunkkinne".
Sitä käyttävät fiksut lapset, nuoret, vanhemmat ja opettajat (puhumattakaan ne, jotka eivät edes tee lapsia tähän hölmöläisten maahan) - siis ne, joilla on jotakin muutakin näkökulmaa maailmaan ja omaan elämäänsä kuin 2020-luvun opetushallituksen virkamiehen näköalaton maailmankuva.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomessa pitää olla aina ja joka ikisessä asiassa vain yhdenlainen totuus ja toimintatapa?
Luulisi edes kasvatustieteen ammattilaisten ymmärtävän, että ihmiset ovat tarpeiltaan ja oppimistavoiltaan erilaisia, siis toisistaan poikkeavia. Myös työntekijät ovat erilaisia, koska hekin ovat yhä suurelta osin ihmisiä. Kuntien olisi aivan välttämätöntä huomioida tämä opetus- ja työpaikkojen tarjonnassa.
Joillekin oppimis-ja työskentely-ympäristöksi sopii avotila ilman struktuuria, joillekin toisille urheilu- tai taide-/tiedekoulu, sisäoppilaitos, eliittiluksus tai selkeä, strukturoitu luokkahuone ja oma pulpetti systeemi, jossa opettaja opettaa.
Ennen se nähtiin niin, että ikävuodet 0-3 oltiin kodinomaisessa hoivassa, 3-6 v. harjoiteltiin kodin ulkopuolisessa ryhmässä leikkimistä, pukemista, ruokailua ja perustaitoja päiväkodissa, 7-12v alakoulussa oli strukturoitu luokkaopetus ja ohjaaminen, yläasteella
Vaikuttaa tosiaan pahasti siltä, että opettajilla on jäänyt strategiset päämäärät hämäriksi. Huonoa johtamista!
Ja tosiaan, noin se meni ennen. Mutta se aika meni. Entisillä opeilla ei kyllä pärjää nykymaailmassa.
Kyllä se Suomessa korreloi. Mutta muuallakin on muualta muuttaneita oppilaita. Kyse on siitä, että Suomessa ei ole onnistuttu heidän opetuksessa yhtä hyvin. Asenteet on pielessä.