^o^ HELMENKANTAJIEN TO-SU ^O^

Kateellisena lueskelen, miten joillakin on loistava olo... Itse oon aika lailla kehäraakki -selän takiahan olen sairaslomaa jo kolmisen viikkoa viettänyt ja nyt uutena " kaupan päällisenä" on tikarimaisen pistävä kipu tuossa vähän navan yläpuolella. Jopa maitopurkin nostaminen sattuu. Saatikka kävely ym. joten kohtalaisen surkeana täällä kotona vaan köpöttelen. Ja johtuneko noista heittelehtivistä verensokereista, olo on jotenkin etova liki kaiken aikaa. VALI VALI... Ja se, mikä eniten ihmetyttää, on se , että kärsin unettomuudesta! Mulla ei vaan kerta kaikkiaan nukuta. Oikeasti nukun yhdeksän tunnin yöunia kevyesti ja vielä päikkäreitäkin, mutta nyt ei vain uni maistu ja olo alkaa olla " vähän" nuutunut... Toivottavasti tää johtuis vain täysikuusta :-)



Tänään saatiin kannettua vauvan kamppeita sisälle ja nyt pyykkikone pyörii täydellä teholla, kuten myös kuivausrumpu. En varmaankaan silittele vaatteita, vaan viikkaan ne rummunlämpiminä, niin saan suht' sileää päällepantavaa vaaville. Ja Miniriskillä pesen pienen vaatteet, muun perheen vaatteisiin käytän mieluusti hajustettuja pesuaineita.



Noiden miesten kanssa tuntuu olevan samanlaatuisia " ongelmia" siellä sun täällä. Meillä tuo kriisi elettiin lokakuussa, jolloin sain kunnon pamarit miehen huomioimattomuudesta ym. pönttöydestä. Ja kun sitten annoin tulla, oli mies kummissaan, että noinko olen asiat kokenut. Me kun ollaan aivan äärimmäisen huonoja puhumaan ja kasataan aina asiat sisällemme ja oletetaan toisten olevan selvännäkijöitä toisen toiveiden suhteen. Tosin hormoonimyrskyssäni olin jo myymässä asuntoamme ja muuttamassa pois :-) Suun aukaisu auttoi siis meillä.



Tilasin muuten Psykologien kustanuksesta esikoiselle kirjan " Vauva tulee valtakuntaan" ja suosittelen lämpöisesti muillekin! Kirja kertoo kuningasperheestä, johon tulee vauva ja sisarusten ristiriitaisista tunteista tulokasta kohtaan. Siinä kerrotaan myös lapsentajuisesti, miten vauva sinne masuun on päässyt ja kuinka se pääsee sieltä pois. Meidän 5-vuotiaaseen tuo iski täysin ja itselleni on ollut helppo lapselle kertoa asioista ja jutustella tuon kirjan pohjalta.



Ja ei kun lauantai-illan viettoon, " simpukat" !



Timbe (Viikkoja jo 36+1)

Josko sitä minäkin kopeutusin hiukka taas kirjoittelemaan. Olen kyllä pinoa lueskellut, mutta voimat ei ole ihan kirjoittamiseen asti riittäneet ja kiirettäkin on koittanut sairastelun ohella pittää.



Mukava että suurimmalla osalla on asiat iha hyvin, ja että ollaan kaikki viellä yhtenä kappaleena. Tosin tarvii tunnustaa että kuulun " helmikuu saisi tulla jo porukkaan" . On ihana olla raskaana, mutta nyt loppu peleissä on alkanu tulemaan niin paljon kaikkia ikäviä vaivoja että nyt alkaa voimat loppua.



Mammutin perään on joku kyselly ja mie pohdin ihan samaa??? Vauvan huone ja vaatteet on valmiina jo ja vauvan kotiintulo kassikin on isäntää varten valmiinä. Itelleni kun saan viellä kassin aikaseksi niin sitten saakin tämä helmi tulla jo.



Tosiaan kovat supistelut ovat pitäneet mut aika aloillaan ja nyt kun on ilkeä lenssukin menoillaan, yskiminen on vaan pahentanut asiaa ja neuvolassa eilen sanoivatkin et jos vähänkin viellä lisääntyy niin sitten pittää lähtee jo lanssilla. Eli nyt vaan rauhallista makoilua. Tympii vaan tuo makaaminen kun on tämmöinen toiminnan ihminen mutta pakon eessä tekee vaikka mitä.



Neuvolasta tuli tämmöisiä terveisiä:



painonmuutos/viikko : +450

RR : 130/64

U-prot : -

U-gluk : -

kohdunpohjankorkeus: 31

tarjonta : rt

syke : 148

liikkeet : ++



kauniisti mennään keskikäyrän ja korkeimman käyrän puolessä välissä. Kovast kätilö kehus vaavia et hyvin hienosti kasvaa ja komeet on sykkeet. Äiti vaan vois voida hieman paremmin :)



no 19.päivä on taas neuvola ja sitten on kajaanin reissu.



Nimiasioista ollaan puhuttu ja niin mie laiotin siihen sairaalan esitieto lomakkeeseen kaksi nimeä hätäkastetta varten ja ne on kyllä samat mitä sitten tulee ihan oikeeksikin nimeksi, kunhan vaan selviää et kumpi sieltä tulee. Kuulumme kumpikin kirkkoon joten kastajaiset pieni muotoiset pidetään sitten kotona pienessä porukassa.



Miehiestäkin on ollu taasen puhetta. Miun ukko osaa olla välillä kyllä niin pöhkö kun se kuvittelee et mie meen jotenki rikki kun olen raskaana ja sairastan samaan aikaan. Riehuu sitten itte tuossa kaikki munkin hommani. Että onneksi voin hyvillä mielin sanoa että enpä olis parempaa ukkoa voinu saada.



Eiköhän tuossa taas hengentuotettakin ollu. Jos menisi sitkäkseen kun väsyttääkin niin paljon.



Pysytääs viel hiukan aikaa kasas ja paljon voimahalituksia kaikille :D



Emppu-mamma ja " Eetu" 33+2

Hellou



Taas on sunnuntai. Kuinkahan monta sunnuntaita vieläon ähkittävä ennen käärön syntymistä?! Alan olla hieman malttamaton, koska jännitän jos vauva on jättiläinen ja lisäksi olen väsynyt sokerihäiriön kanssa pelaamiseen. Melkein kaikesta syömisestä iskee huono olo kun sokerit nousee ja laskee sitten tosi nopeesti. Aina syötyään tietää että etoo ainakin tunnin ja heti kohta alkaa etoa koska syömisestä on liian kauan aikaa. sitten on syötävä taas ja taas etoo tunnin. Sama kierre jatkuu päivin ja öin. Yöllä varsinkin tympii herätä sokerivajeeseen. Jos menee syömään ruisleipää (joka pitää parhaiten sokerit kunnossa) sitten närästää loppuyön. Jos tää päästetään vielä yliaikaiseksi, on kärvisteltävä vielä KUUSI VIIKKOA. Se tuntuu pitkältä ajalta, kun parinkin viikon päästä vauva ois tavallaan valmis kun on jo 38 viikkoa sitten.



Luonnollinen synnytys oli paljon helpompi kuin käynnistetty (molemmista yksi kokemus) mutta tän olotilan takia toivon hartaasti käynnistystä ennen laskettua aikaa. Yritän perustella sitä tiistaina polikäynnillä. Se käyntikin on tosin varattu painoarvion JA sokerien takia joten ehkä he kuuntelisi tällä kertaa??! VIimeeksi yritin piipittää näistä sokereistakin ja jatkuvasta pahoinvoinnista mutta keskittyivät vain supistuksiin ja kirjoittivat sairasloman. Ärsyttävää kun joku ns. ulkopuolinen saa päättää, voinko pahoin vielä 2 vai 4 vai 6 viikkoa!!! Kohta en tiedä mitä söisin kun kaikki aiheuttaa KRAPULAN.



Ja entäs sitten vauva: mitenhän hyvin Hän voi, kun mulla on koko ajan sokerit ihan sekaisin. Kylmä hiki öisin sokerivajeesta niin onhan se sama sitten vauvallakin koko ajan. VIimeisten neuvoloiden välillä sf-mitta ei kasvanut yhtään: kääk jos vauvakaan ei enää kasva hyvin sokerieni takia ja kukaan ei ota asiaan kantaa. Edes paastoarvoa ei ole mitattu uudestaan vaan luotetaan että ei se ole muuttunut 20. raskausviikosta miksikään, vaikka oma olo on heikentynyt koko ajan ja tiedän ihan varmasti että se johtuu just sokereista.



MITÄ NIILLE LÄÄKÄREILLE PITÄÄ SANOA ETTÄ TEKISVÄT JOTAIN ASIAN SUHTEEN?!



SILITYKSESTÄ: en silitä mitään mitä ei ole ihan pakko silittää. Eli en todellakaan silitä vauvan vaatteita, paitsi jos on joku ihan ryppyinen lakana tms. Inhoon silittämistä.



KOhta lähetään lasten kanssa ulos. Ulkoilu on tosi tärkeetä mulle sekä lapsille. Paitsi nyt tulee just SUPISTUUUUUUUUS, autts. Supistais oikein mojovasti ja syntyis ite jo parin viikon päästä tää beibi niin ei jäisi lääkärien arvottavaksi mitä tehään!!



Heinä 35+6, eli hienommin sanottuna huomenna 37. rv...

jos joku ihmettelee miksi vouhkaan ensin et vauva on iso ja sitten heti mietin kasvaako hän edes tarpeeksi niin se johtuu seuraavasta:

kuopus oli 4700g ja alakäyrillä sf-mitta koko ajan, painoarviokin oli vain 3300g viikolla 38 (syntyi 40+6). Nyt sf-mitta ihan alakäyrien alareunassa. Vaikea siitä on siis ennustaa mitään.

[color=purple]Kirjoitan ja yritän olla valittamatta tällä kertaa. Vaikeetahan se on kun on jo niiiiin kypsä olo. No hei, te tiedätte :D



[b]Henna_.[/b] Jäin ihmettelemään sun kela päätöstä. Eikö sun pitäis saada samaa rahaa kuin esikoisesta ja vielä korotettuna kun hän on alle kolme. Ellet sitten saanut minimiä viimeksikin. Mulla ainakin nousi edelliset päivärahat vaikka ovat siis " samat" koska lapsi on sen alle kolme. Iloinen yllätys täällä siis. Ja jotain hoitorahaa tulee vielä saamaan edellisen lapsen perusteella. Sehän riippuu tietysti perheen tuloista mut kaikki mitä tulee on kotiin päin =)



Ja muille siis KELAAn liittyen. Tänne päätös tuli 2.1. Samana päivänä alkoi äitiysloma.



Silityksestä. en silitä. en. Luvannut olen itselleni, että sitten joskus alan silittämään kun siihen on oikeat tilat ja hyvät välineet... mutta senhän näkee...



Nukkumisasennoista. Nukun yleensä kyljellään mutta saatan herätä vaikka mahaltani. Uskomatonta että edes pääsen mahan päälle kun on niin valtava! Yleensä nukun tosi hyvin ja piiitkät yöunet. Silti väsyttää =)



[b]Jolanda[/b] Kiitos lisäyksistä syntyneiden listaan. Päivittelen ne sinne. Synnärinhän sieltä tosin näkee niiltä jotka ovat sen halunneet laittaa...



[b]Heinä76[/b] tosi kurjaa noi sun sokerin heilumiset. Mulla ei kai ole mitään häikkää sokereissa ja silti huono olo on palannut. Ei tosiaan kivaa. Oliko sulla se painoarvio ens viikolla? Olen itse kanssa pelännyt että tämä tuleva on jättiläinen. Viikko sitten sanottiin että tulee olemaan sen n.3,5 jos syntyy laskettuna aikana mut uskoo ken tahtoo. Ja olisi tosi ihanaa jos hän syntyisi ENNEN laskettuapäivää... Yliaikaisuus on syvältä!



MyQ 35+4[/color]

Ensin neuvola kuulumisia eli

Painoa +535g/viikko (nyt paino 65,7 kg) Toivottavasti ei mene sinne seittemäänkymppiin...

Hemppa nyt 125 viimeksi 108, kiitos joulukinkun :)

sf-mitta 32

Syke n. 130 välillä matalempi ja raivotarjonnassa ollut jo pitkään. En ite usko että enää kääntyy. Eli kaikki hyvin.

Kahden viikon päästä taas uudestaan ja sitten onkin se viiminen lääkäri käynti.

Istukan paikasta oli jossain vaiheessa vissiin juttua. Mulla se on takaseinässä. Samoin oli esikoisella eli muusta ei ole kokemusta.

Mä kanssa ilmottaudun siihen joukkoon joka ei silitä muuta kuin ne aivan pakolliset. Meillä ne taitaa etupäässä olla juhlavaatteet. Esikoiselle silitin sillon aikoinaan kun oli ihan pieni niin lakanat kun tuntui että ne oli muuten niin kovia koppuroita. Nyt en ole ainakaan toistaiseksi tulokkaalle silittänyt mitään.

Niin joo, sain minäkin vihdoin viimein sen kelan päätöksen. Perjantaina kävin sitten vielä viemässä laput kotihoidon tuen(vai mikä nyt onkaan) tarkistamiseksi. Mä luulin että se loppuu kokonaan automaattisesti kun alkaa äitiyspäiväraha.

Mutta joo nyt kiirusti käymään pika suihkussa ja sitten liikenteeseen.



Päivän jatkoja



Kojootti ja Eppu 32+5

Koko päivä on mennyt hevosten kanssa touhutessa ja jopas nyt supisteleekin.. Mutta en valita, tulisi vain ajallaan! ;D



Kommentoimani piti jotakin.. ainiin..



MyQ: mulla on siis ollut esikoisesta minimi äippäraha, mutta ymmärtääkseni saan tällä kertaa tuon minimin lisäksi ä-rahan ja kotihoidontuen välisen erotuksen. Ja tietty lapsilisää pitäisi kai tästä toisestakin saada, ja siitä ei puhuttu päätöksessä mitään?! Tosin se taitaa tulla vasta lapsen synnyttyä kun eihän sitä aiemmin maksetakaan..



Kotiin tullessa kirjeessä ' perheellänne saattaa olla mahdollisuus myös kotihoidon tukeen kun perheessä toinenkin alle 3v lapsi' tms.. ja mukana kotihoidontukien haku lomake, samanlainen jollaisen täytin esikoisestakin aikanaan.



Mutta taaaaas pitää liittää miehen tulot 6kk ajalta jotka pitää olla myös erikseen sitten isyyslomahakemukseen. Niitä saa olla ihan jatkuvasti palkkiksesta kysymässä.. Tuntuu aika hurjalta jos yhden lapsen minimiäippärahalla pitäisi kahta elättää, enhän minä miehen harteille kaikkea voi kaataa :/



Mutta kelan sivujen mukaan tuohon äippärahaan tulisi siis se erotus lisäksi eli.. vähän mutta aina jotakin :) Tulipa sepostus mutta toivottavasti selkensi vähän..



Ylihuomenna olisi taas neuvola, sitä odottaen.. Mies tekee tulevalla viikolla kaksi reissua helsinkiin ja käytännössä vain piipahtaa kotosalla keskiviikkona joten yksineloa tiedossa. Sanoinkin että näiden jälkeen et kyllä mene vaan saa luvan vaihtaa vuoroja jonkun kanssa! En halua ottaa riskiä että joutuisin yksin synnärille.



Mutta mukavia sunnuntai-iltaa ja uutta viikkoa odottaen!



H 35+4

Pikaisesti taas vaan omaa napaa. Olen lähes koko päivän maannut sohvalla, alavatsa tosi kipeä varsinkin seistessä/liikkuessa, eikä tässä koneellakaan ole kivutonta nyt istua. Mitä lie tämäkin on. Epäilin aamulla torstaina aloittamaani rautakuuria tämän syyksi, mutta en tiedä - jätin kuitenkin tän päiväsen rautatabletin ottamatta. Tosin eilen oli kyllä yhdet suuremmat synttärit, joihin ei tietystikään mies osallistunut, joten sain yksin karata muksujen perässä pää kolmantena jalkana ja roikuttaa kuopusta vähän väliä pois erään ikäisensä tytön kimpusta.. Ehkä siinäkin syytä.. Toivottavasti kuitenkin huomenna jo parempi päivä!! Muuten kyllä ainakin neuvolassa täytyisi käydä, jos edes sydänäänten kuuntelu rauhoittaisi mieltäni. Masu on muuten lähes koko päivän ollut myös ihan kovana, mutta en luokittelisi silti tätä kivuliaiksi supisteluiksi, vaikka siis on sekä kipuja että supisteluja, koska kivut on vain ihan alavatsassa, ja eivät mielestäni " käyttäydy" supistelumaisesti. Tuleepa sekavaa tekstiä, palaan huomenna taas!



Minni & [color=teal]Mulperi [/color]33+6

eli en ole kokenut missään muodossa, en edes vieraana, mutta en tosiaan pistäisi hanttiin, mikäli joku sellaisen minulle järjestäisi. Tuntuu vaan siltä, ettei kavereiden määrässä ole juurikaan kehumista, joten ei ole järjestäjiä tai sen koommin kutsuttaviakaan. Olin 90-luvun loppupuoliskon pois Suomesta, ja jotenkin tuntuu siltä, että sinä aikana katkesi yhteys moniin sinkkuajan frendeihin, eikä uusiakaan ole juuri muodostunut. Monesti sitä kaipaa, että olisi enemmän ihmisiä, joille soittaa ja vaihtaa kuulumisia, mutta en taida pitää kehuttavasti huolta nykyisistäkään...



Piba, rintapumpun vuokraamisesta on tosiaan 7 vuotta vierähtänyt, joten en osaa uskoa, että ne on enää samanlaisia traktoreita. Se minun vuokraamani laite oli todella painava ja isokokoinen, olisko ollut joku mummonaikainen hätävara, sillä en ollut hyvissä ajoin jättänyt tilausta, vaan otin, mitä sain. Jos päädyt vuokraamaan, kannattaa tsekata, miten aikaisin siitä pitää jättää varaus. Siihen aikaan laitteesta maksettiin viikkovuokraa, eikä se ollut mitään ihan halpaa lystiä, eli hyvä käsikäyttöinen saattaa olla fiksu vaihtoehto joka tapauksessa. Tsekkasin tänään, ja Avent Isis maksoi Stockmannilla 60¿, kun taas sähkökäyttöinen Avent taisi olla satasen kalliimpi.



Minulle tuli ihan yllätyksenä, että niin monet teistä ovat onnistuneet maidon pullotuksessa parhaiten käsilypsyllä. En varmaan oppinut hommaa viimeksi oikein, sillä en kertakaikkiaan saanut juuri mitään ulos käsin, koneella tai muutenkaan, ja se oli tosi tukalaa, kun rintoja kirjaimellisesti kivisti, kun olivat niin täynnä. Muistan seisseeni lämpimässä suihkussa itkemässä ja puristelemassa hyvää maitoa suoraan viemäriin, sillä lämmin suihku oli ainoa paikka, missä sain jotain tyhjenemään. Sitten tuli kaikkea muutakin ongelmaa ja loppujen lopuksi imetykseni kesti vain 2 viikkoa, joten todella toivon, että onnistun tällä kertaa paremmin.



Jolanda, en halua maalailla piruja seinille, mutta ainakin ensimmäinen nimi kannattaisi varmuuden vuoksi miettiä valmiiksi jo ennen synnytystä. Mikäli lapsi joudutaan syystä tai toisesta hätäkastamaan, jää tuolloin annettu nimi voimaan, joten on varmasti mukavampaa miettiä se valmiiksi kuin tempaista jotain hatusta tilanteessa, jossa muutakin pohdittavaa varmasti riittää. Joissain sairaaloissa nimeä jopa kysytään esitiedoissa, jotta sitä osataan tarvittaessa käyttää.



Tänään oli sitten minullakin viimeinen rannekanava-asioihin liittyvä lääkärikäynti ennen synnytystä, ja päätettiin odottaa, josko vaiva häviäisi itsestään synnytyksen jälkeen turvotuksen laskiessa, eli ainakaan ennen synnytystä ei leikata. Nyt on kuulema tarpeen erityisesti valvoa ruoan suolaisuutta, eli suolaa saisi olla korkeintaan 1%, sillä kehon suolapitoisuus on normaalioloissa noin 0,8%. Minulle tuli ihan uutena asiana, että esim. monien leikkeleiden suolapitoisuus voi olla jopa 3%, eineksissä sitäkin enemmän. Täytyy jatkossa lukea tuoteselosteet tarkemmin, sillä pienillä muutoksilla saattaa saada suuren helpotuksen turvotuksiinkin. Turvotusta saattaa kuulema aiheuttaa myös hormonitasapainon heilahtelu, eli kaikki ei välttämättä ole aina itseaiheutettua, mikä tietty helpotti tunnontuskiani.



Ei maar, aamu valkenee, joten lienee aika pistäytyä vielä hetki sängyn pohjalla yöunilla ennen aamuista neuvolaa... toivorikasta torstaita helmiksille !



kirsi-mama ja nalle rv 34+1

Kirsi-mama se on taas yökyöpelöinyt ja availlut pinon heti hyvissä ajoin ;D Valvoin kyllä kahteen asti itsekin ja nyt ennen yhdeksää heräsin siihen kun koira haukkui ulko-ovea kohti. Appiukkohan se siellä! Kävi hakemassa koiran hoitoonsa siksi aikaa kun mies tulee reissusta huomenillalla, minäkun en uskalla lähteä sen kanssa yksikseni uloskaan kun on liukasta ja koira on hmm... energinen. Vetää melkoisesti ennen tuonne metsän reunaan päästyä enkä tahdo ottaa riskiä että se vetää minut nurin :) Nyt kyllä väsyttää..



Mullekkin tuli eilen päätös kelasta, joka tosin ei ollut kovin mieluinen! Eli olen ollut nyt heinäkuusta asti hoitovapaalla ja luonnollisesti tuo tyttö on edelleen kotihoidossa niin kelan päätös koski VAIN äitiysrahapäätöstä! Eli äitiysrahaa luvattiin se minimi, mutta mun pitää (toistamiseen!) hakea erillisellä kaavakkeella jotta saisin sitä suuremmaksi kun on kuitenkin toinenkin alle 3v lapsi hoidettavana.

Ja taas miehen tulotodistukset ja muut toistamiseen sinne, kyllä on juoksuttamista sanon minä. Pitää viedä kun ehtii, tietääpä että ainakin viimeistään helmikuun alussa tulee jotakin rahaa, tuleehan ne sitten takautuvasti korotuksetkin mutta tympii silti. Onneksi auton myynnistä jäi sukan varteen ihan mukavasti ettei tule hätää.

Tulipa selostettua mutta kun TYMPII, antakee anteeksi :)



Tänään on tarkoitus lähteä kaverin kanssa hieman alennusmyynteihin ostoksille, kamalasti tekis mieli ostella itsellekin vaatteita mutta kohtahan niitä voi ostella niin että ovat sopivat alusta lähtien ilman masua. Jotain muutahan sitä voi ostella niiden edestä ja käydä mukavasti syömässä.



En muista mitä muuta mulla oli, mutta palaan jos muistuu mieleen. Valitusvirrestäni huolimatta, mukavaa torstaipäivän alkua kaikille!



H 35+1

En ole pahemmin ehtinyt kirjoitella kun töissä ja kotona ollut kiireitä : ) Onneksi enää 2 viikkoa äitiyslomaan. Tosin olisin valmis jäämään jo huomenna.



Edellisessä pinossa taisi olla puhetta sairaaloiden maitokäytännöstä. Itselläni on kokemusta vain kättäristä ja siellä käsittääkseni ollaan erittäin imetysmyönteisiä.



Esikoinen ei millaan olisi jaksanut syödä. Nukahteli koko ajan rinnalle ja pelkäsin ettei saa tarpeeksi maitoa. Rinnatkaan eivät missään vaiheessa tuntuneet siltä, että niissä olisi ollut maitoa. En kuitenkaan halunnut heti luovuttaa, sillä vauva ei itkenyt ollenkaan nälkää ja oli jäntevä ja vilkas. Hoitajatkin kehottivat yrittämään imettämistä 3 tunnin välein ympäri vuorokauden ja tein työtä käskettyä ja koko ajan tuntui, ettei maitoa vain tule. Lopulta vauvalle annettiin pieni tilkka korviketta mutta se puklasi sen saman tien pois eikä suostunut juomaan enempää. Jatkoin siis imettämistä 3 tunnin välein koko laitoksella olo ajan. Kun vauva sitten kotiutumispäivänä punnittiin, oli se saavuttanut syntymäpainonsa kolmessa vuorokaudessa!!! Eli maitoa oli siis koko ajan tullut tarpeeksi, mutta en näin ensikertalaisena sitten tajunnut, miltä sen imettämisen itseasiassa olisi pitänyt tuntua ja luulin ettei maitoa tule. Kaikki imettäneet ystäväni olivat nimittäin sanoneet, että rinnoista valuu maitoa ja ne ovat kovat ja kipeät. Ja että maidon nousua ei voi olla huomaamatta. Tuli todistettua että kyllä voi olla huomaamatta : )



Loppujen lopuksi imetin poikaa 1v 10 kk ja olisi mennyt vieläkin pidempään ellen olisi tullut uudestaan raskaaksi. Mutta kertaakaan koko imetysaikana rinnat ei tuntuneet kireiltä ja kovilta ja maidon pumppaaminen varastoon oli ihan työn ja tuskan takana. Tuttipullosta ei oppinut koskaan juomaan ja elämänsä ainoaksi korviketilkaksi jäi se kättärillä saatu. Yritin kyllä muutaman kerran antaa, mutta ei millään huolinut. Kiinteitäkin alkoi vasta todenteolla syömään yli vuoden ikäisenä.



Olen kyllä tyytyväinen siihen kättärillä, että antoivat minun imettää vaikka tuntui ettei siitä tule mitään. Ja tukea ja neuvoja sain aina tarvittaessa!! Ensi kerralla tosin en suostu heräilemään 3 h välein jos vauva vaan on tyytyväinen, sillä tiedän että sitä maitoa tulee. Eri asia on jos lapsi alkaa reakoida niin, että on nälkäinen tai unelias ja veltto.



Mutta voihan se käydä niinkin, että nyt kun pidän itseäni " konkarina" imettämisen suhteen ja ajattelen, että tottakai imetän taas niin pitkään kuin mahdollista niin sitten se ei onnistukkaan. Ei varmaan tästäkään asiasta kannata ottaa etukäteen hirveästi paineita.



No yhteenvetona kuitenkin, että käsittääkseni kättäri on ns. imetysmyönteinen sairaala ja siellä eivät kovin herkästi anna korviketta eivätkä myöskään tuttia tai tuttipulloa. Mahdollinen korvikekin annetaan ainakin aluksi hörpyttämättä sellaisesta hörppymukista.



Pirriäinen rv 32+3

Moikat pitkästä aikaa!



Joululoma ja kaksi viikkoa nettipimentoa takana... Innolla heti illalla selailin pinoja, josko joku helmi olisi jo maailmassa, mutta ei taida vielä olla.



Me matkattiin autolla reilusti yli 1000km loman aikana, eikä ihmeesti edes tehnyt tiukkaa! Mutta kyllä nyt on tas kiva olla kotosalla ja ajatuksetkin alkavat pikku hiljaa siirtyä tulevaa kohti. Mitään vuvavalmisteluja meillä ei vielä ole tehty, joten hommaa riittää kyllä. Esikoiselta jääneet vaatteet yhä varaston nurkassa, samoin hoitopöytä, pinnasänky vielä kaupassa jne. Mutta ehtiihän tässä (toivottavsti).



Olo alkaa olla hiukkasen tukala, on massu jo sen verran iso. Haittaa lähinnä nukkumista ja kyykistymistä. Ja tänään alkaa virallinen äitiysloma! Kävin aamulla neuvolassa antamassa verikokeen, josta mitattiin verensokrun paastoarvo ja onnekseni se oli " sallitun rajoissa" , joten uuteen sokerirasitukseen ei kai tarvitse mennä. Mulla kun tuppaa vähän väliä olemaan pissassa kahden plussan veran sokrua :-(



mukavaa Uutta Vuotta kaikille!



Timbe (oisko 34+6)

Rv 33+2 (eilen)

Paino nyt 68,8kg (lähtöpaino n.60kg), eli +350g/vk

Turvotus -

RR 106/50 (" normaali" mulle - raskausaikana)

Pissa puhdas (viimeks oli hiukan sokeria, mut johtui ilmeisesti vasta nautitusta aamupalasta)

Hb 118 (vajaa kk sitten mitattu vimeks 121)

Sf 29 (aika siksakkia menee meidän sf-käyrä)

Tarjonta Rt (onneksi!)

Syke 135 (6viimistä merkintää kaikki se 135, sitä ennen kerran mitattu 145-150)

Liikkeet ++ (terkkarinkin mukaan todella vilkas tapaus)



Siinäpä nuo perustiedot. Painosta olin positiivisesti yllättynyt, näin joulun ja uuden vuoden syömisten jälkeen, että oli tullut vain tuo 350g viikossa. Ja yhteensä on tullut kohtuullisesti 8,8kg lähtöpainoon. Pissanäytettäkin vähän jännitin, kun viimeks sokeri vähän plussalla, mut terkka jo silloin arveli, et johtui aamupalasta, josta ei ollut kulunut tuntiakaan. Rautatabletteja sain määrän nyt aloittaa, vaikka ei Hb mikään huono ole, mutta ettei pääsis enää tuosta ainakaan laskemaan. Kokeilen nyt sitten, että kestääkö vatsa rautatabletteja (esikoisen odotusajalta ei hyvät muistot - rautatabletit teki vatsan tosi kipeeksi). Sf mulla ois varmasti joka kerta eri, vaikka se mitattais 5krt/pv - on siis jonkin verran liikkuvainen tämä vauveli! Ihan huvitti (terkkaakin) neuvolassa kun heillä on nyt ilmeisesti tässä vaiheessa tapana antaa kaikille odottajille sellainen liikkeiden seuranta ohjelappunen. Minä odottelen, että jos joskus olisi hetki, että pikkuinen edes hetkeks rauhottuis, ei tulis mieleenikään aloittaa liikkeitä laskemaan, mut onhan se hyvä, että jos/kun tulee hiljainen päivä, ni on sit jo ohjeet valmiina, ettei tarvii turhaan alkaa soitella mihinkään. Olen kyllä miettinyt, et toivottavasti tämä liikkuvaisuus ei ennakoi pikkuisesta mitään ihan mahdotonta.. kai hän joskus nukkuukin..(?) =)



No niin, johan tuli taas omaa napaa kerrakseen! Ai niin, ja vielä piti kysyä, että onko teillä kokemusta suola- tai sipulipussukoista? Siis kävimme eilen esikoisen kanssa korvien jälkitarkastuksessa, ja siellä oli joku " erikoinen" huonosti suomea puhuva lääkäri, joka kertoi korvien olevan ok, mutta toinen vielä vähän punoittaa. Meinasi, että ei vaadi kuuria, mutta käski tekemään suolapussukan, jolla hautoa korvaa(?). Puhiu jostain pellavasta, suolasta ja uunista (eli siis pellavakankaanseen sisälle suolaa ja uuniin lämpeämään - sit korvalle, tai jos joskus on kurkku kipeä tms. ni tepsii sinnekin). Jäi todella vähän epäselväksi, mutta onko ketään kokeillut moista? Sit mummuni kertoi, et joskus kun hän oli koulussa (olisko joku reilu 50v sitten), ja oli tullut korva niin kipeeks et oli pitänyt lähteä kotiin, ni terkka oli opastanut laittaa harsoon sipuli(silppua?), ja se korvalle - oli kuulemma auttanut kipuun (en huomannut kysyä, oliko se tulehdukseen sit auttanut, vaan vain kipuun). Olisi kiva kuulla tällaisista kotikonsteista, että oletteko kokeilleet, onko teillä tepsinyt?



Mukavaa torstaita!



Minni & [color=teal]Mulperi [/color]33+3

Eiliset neuvolakuulumiset:



painon muutos viikkoa kohden: 607g (yhteensä tullut 8kg)

RR: 100/60 (korkeimmat paineet koko odotusaikana!)

pissa puhdas

sf: 29 (keskikäyrällä mennään)

rt

sykkeet: 130-140



Sain mielettömät määrät kaikkia näytepakkauksia esim. Lansinohin " tissirasvaa" , on muuten tosi hyvää, esikoisesta jäin lähes koukkuun, ja jotakin muuta tissirasvaa pari tuubia, liivinsuojuksia ja maidon pakastuspusseja! Meikäläisellä joulu jatkuu ;)



Viimeyö oli tosi repaleinen :( Ensin kieriskelin sängyssä kolmetuntia ennen kuin sain unta ja sitten heräilin parintunnin välein. Mihinkään ei sattunut tai mitään, asukki kyllä oli tosi liikkuvainen ja osaltaan valvotti. Koitin sitten silitellä vatsaa ja mielessäni höpöttelin, että ruvetaanpas nyt kaveri nukkumaan. Jep, ei kuulosta kovin tervejärkiseltä... Nyt on kurkku tosi kipeä ja nuhaa pukkaa, olo on muutenkin kuin jyrän alle jääneellä, paikkoja ja päätä särkee... En olekaan aikoihin ollut kipeänä, kai yleiskuntoni on sen verran heikentynyt, kun ei ole voinut liikkua tai mitään, että olen helpompi nakki kaikille pöpöille.



Kelan päätöstä ei täällä ole näkynyt... Tosin mähän jään virallisesti äippälomalle vasta 22.2.



Nyt on kyllä silmät niin sikkurassa, kun tuli lukaistua tuo edellinen tooosi pitkä pino ennen tänne kirjaantumista, joten viikon jatkeita kaikille!



Halein, Pessi80 rv32+5

Nyt kun lukaisin raapustuksiani, niin jään siis äippälomalle 22.1!!! Ääliö...

Tulipa aamulla reippailtua kun kävimme lasten kanssa hakemassa auton huollosta. Sinne on matkaa 4-5 km ja lapset 3 ja 5 v käveli sinne kertaakaan valittamatta. Käytiin vielä ostamassa ja vaihdattamassa uudet renkaatkin autoon eli oltiin kolme tuntia matkassa. Mua kyllä alkoi supistaa aika kovasti loppumatkasta, mutta eihän se nyt enää oikeestaan haittaa...



Minni:

kerroit saaneesi ohjeen sipulista korvaan. Mullekin mummoni laittoi sipulisilppua johonkin ohueen sukkaan (oisko ollut nailonsukka) kun olin lapsena mummolassa ja iski kauhee korvatulehdustuska keskellä yötä. Se auttoi hieman ja pystyin nukkumaan aamuun asti kunnes pääsi lääkärille. Pidin vaan sitä sipulisukkaa korvan päällä niin että se oli tyynyn ja korvan välissä. Kuulostaa oudolta mutta toimi!



Äsken ratkesin syömään KARKKIA! OUNOU! Mullahan on sokerikielto päällä ja olen sen pitänytkin aika kivasti viikkokausia. Nyt sitten löysin kaapista miehen karkkikätkön ja vetäsin aika runsaasti. On ihan humalainen olo ja kohta varmaan sitten iskee sokerikrapula. Hyvä minä!!!!



Heinä 35+3

Aluksi tämän päiväiset neuvola kuulumiset eli:



Rv 32+3

Paino nyt 80.8 (lähtöpaino n.66 kg),ei tullut kuitenkaan huutoa =)

Turvotus + (sormukset roikkuvat nyt sitten kaulakorussa)

RR 125/77

Pissa puhdas

Hb 109 (vaikka oon juonut joka päivä nyt sitä kamalan makuista " saksalaista" yrttijuoma-rautaa *yök*)

Sf 28 (viimeksi oli 27 ja terkka oli vähän huolissaan kun ei ole kovin paljon kasvanut alun hurjien lukemien jälkeen, nyt siis ihan ok)

Tarjonta Rt (aika alhaalla on jo pää, muttei kuitenkaan kiinnittynyt)

Syke 130-160 (aluksi nukkui ja heräsi sitten terkan tönimiseen)

Liikkeet ++





Imetysmyönteisyyteen täytyy mun kommentoida eli esikoisen synnyttyä hän sai muutaman hörpyn lisämaitoa kättärillä, mutta siihenkin kysyttiin minulta " lupa" ja annoinhan minä sen kun poika oli nälkäinen kun mikä (kuten kuulemma yliaikaiset vauvat usein ovat) ja mulla nousi maitoa kunnolla vasta kotiin päästyä. Toisen kanssa sitten ei lisämaitoja tarvittu eikä tyrkytetty ja maitokin mulla nousi jo toisena päivänä ja tyttö oli huomattavasti muutenkin maltillisempi syömään.



Nyt ei tule muuta mieleen...lähen laittamaan jotakin purtavaa muksuille, joten palailen ehkä vähän myöhemmin!



t. Kolomonen rv 32+3

eli me kuulumme miehen kanssa kirkkoon (ilman mitään kovinkaan kummosta uskonnollista vakaumusta) ja lapsemme on kastettu ja ihan luonnollisesti tulee kastettua sitten tämä kolmaskin. Nimestä ei ole vielä mitään tietoa, tosin ei sukupuolestakaan. Ristiäiset ovat aikaisemminkin olleet pienet ja yksinkertaiset ja samanlaiset siis nytkin pidetään.



Joku (mä en millään enää muista noita nimimerkkejä) sanoi että nimi kannattaa ehdottomasti olla tiedossa, jos jotakin sattuu. No onhan se ihan hyvä olla, mutta hätäkasteessa annetun nimen voi kyllä muuttaa sitten, jos tulee kiireellä annettua joku tosi outo nimi =)



Nyt taas pois...

Täällä tosiaan voidaan hyvin. Ei enää supisteluja, liitoskipuja eikä mitään muutakaan ilkeetä :). Ainoo vaan et painoa on tullut turvotuksen myötä ja paljon n.20kg :´(. Papu potkuttelee masussa reippaasti ja vihdoin olen uskaltanut alkaa nauttimaan raskaana olosta. Mulle ainakin iskee masu haikeus, no ehkä kuitenkin vauva voittaa sen tunteen.



Nimistä oli juttua. Meillä on ollu nimet päätettynä kummallekin jo 10v. Kerran ollaan jouduttu tytön nimeä vaihtamaan, kaveri nappas nimen käyttöön ensin. Ristiäiset tulee olemaan kotona ja suht koht pienet, vain tärkeimmät läheiset. Ristiäismekkon olen valmistanut itse jo n.15v. sitten, yläasteella kässän tunnilla. Mekolla on jo kastettu muistaakseni ainakin 4 lasta.



Parit kyssärit/ mielipiteet:



Kumpia kannattaa hankkia silikooni- vai kumitutteja ja pullontutteja? Vai molempia?



Kerro joku runo/loru jolla voi ilmoittaa tekstarina tutuille vauvan syntymästä.



Mikä itkuhälytin ois teistä hyvä?



Äippä ja Papu 32+3

Osaako kukaan sanoa, kysytäänkö silloinkin nimeä, jos lapsi ( vanhemmat ) ei kuulu kirkkoon eikä lasta tulla kastamaan?



Ei ole koskaan tullut mieleen, eikä ainakaan esikoisesta kyselty etukäteen mitään nimiä missään vaiheessa.



Liittyyköhän tämä ennakkotieto vain kastamiseen?



Voisin laittaa itsekin vähän neuvolatietoja kun tuossa viime viikolla

tuli käytyä:



rv 31+3

paino 81,2 kg ( lähtö 65 kg..)

painon muutos / vko 980 g

turvotus +

RR 110/74

Sf 31 cm

painoarvio 2000g

syke +136

rt 2 ( eli pääalaspain ja kylki oikealla )





Vähän on alkanut jännittää tuo synnärille lähtö. Lähinnä kun eka synnytys kesti alle 8h ja silloinkaan en oikein ollut varma pitäisikö jo mennä vai ei. Ja meinasivat vielä lähettää kättäriltäkin kotiin, kun supistusten väli piteni uudestaan. Lopulta ei synnytys kuitenkaan kestänyt kuin 7h 40 min ja kunnon kivut alkoivat vasta aika lopussa, ehkä siinä kun oli joku 2-3 tuntia jäljellä. Ponnistusvaihekin kesti vain 10 minuuttia. Siinä vaiheessa kun pyysin epiduraalia se olikin jo myöhäistä ja vauva taisi syntyä vartin sisällä siitä.



Se lähinnä jännittää että osaako lähteä ajoissa, kun kuulemma toinen synnytys voi olla puoletkin nopeampi kuin eka. Taksilla taidan joutua menemään, jotta mies voi huolehtia esikoisen hoitoon ja tulla sitten perässä.



Eka syntyi viikolla 39+3 ja terkkari sanoi, että toinen lapsi tulee useinmiten aikaisemmin kuin eka. Pitää varmaan ajoissa pakata synnärikassi ja esikoiselle hoitokassi. Tosin jos lähtö tulee keskellä yötä, niin mies saa viedä pojan hoitoon vasta aamulla ja tulla sitten perästä, enköhän sen aikaa selviä yksinkin : )



Viimeksi lähtö tuli niin " hauskasti" että mies ehti tulla töistä sitten me vielä laitettiin ruoka ja syötiin. Sen jälkeen soittelin kättärille että kannattaisikohan kohta lähteä tulemaan.



Vinkkinä muuten, että kannattaa ottaa synnärille joku päiväkirjan tapainen mukaan ja laittaa tapahtumia ja tuntemuksia ylös. Sillä hetkellä tuntuu, ettei niitä juttuja unohda ikinä, mutta täytyy myöntää etten juurikaan mitään muista noista ekoista päivistä ellen käy lunttaamassa omia kirjoituksiani.



Mutta nyt täytyy taas tehdä vähän töitäkin, kun niitä vielä muutama viikko tässä on..



Pirriäinen rv 32+3