Seksuaalisesti tukahdutetut, kysymys teille
Oli kyseessä uskonnon varjolla tai parisuhteen ongelmista johtuva seksuaalisuuden tukahduttaminen.
Miten tukahduttaminen vaikutti sinuun niin tunteiden, mielen kuin kehonkin tasolla?
Miten oirehdit?
Miten ryhdyit ratkomaan ongelmaa?
Toivon fiksua keskustelua aiheesta.
Kommentit (50)
Olen aina ollut hyvin kiltti. Lapsena yritin olla ajattelematta pahoja asioita muista.
Minulta puuttuu aikuisenakin tunne kontrollista elämääni. Koen olevani vastuussa valinnoistani muille, ns. huijarisydrooma.
Itsellä alkoi teini ikäisenä kun ei vaan kelvannut kenellekään ja aina naurettiin päin naamaa niin tuntui kuin ei olisi edes ihminen ja kaikki tunteet ja halut alkoivat tuntua "väärältä". Minulla ei saanut olla mitään, koska enhän ole edes ihminen vain jotain vähemmän. Muutaman kerran näin myöhemmin elämässä naiset ovat kyllä olleet kiinnostuneita, mutta edelleen on sisimmässä se vahva tunne ettei vain ansaitse rakkautta. En osaa edelleenkään uskoa siihen että joku olisi kiinnostunut.
Kuulostaa oudolta, mutta joskus olen miettinyt, että jos menettäisin kaiken, silloin olisin täysin vapaa toteuttamaan seksuaalisuuttani.
Ei mitään asetelmia menneisyydestä.
Nyt olen vastuussa, velkaa, kunnioitusta. Tämän kohtaan päivittäin.
Henkisesti iso osa minua nujertui nuoruuden huonossa rakkaussuhteessa. Päädyin itsetuhoiseksi. Joku osa-alue normaalista vastavuoroisesta rakkaudesta meni hämärän peittoon.
Miten oirehdin? No olen sulkeutuneempi. En saa läheisyydestä tulevaa hyvänolontunnetta. Olen epävarmempi. Välillä purkaudun itkemällä.
Olen kanavoinut seksuaalienergian muihin asioihin. Tämä on tietyllä tavalla hyvä.
Parisuhteessa ongelmani alkoivat. Minulta käytännössä katosi seksuaalinen halu täysin. Ja olen oikeastaan siitä onnellinen, en halua tähän muutosta. Sinkkuna on kiva elää, kun ei edes seksiä kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalisia ongelmia on vaikea ratkoa yksinään.
Huonon kumppanin tai hoidon kanssakaan se ei onnistu.
Naisena olen myös joutunut kohtaamaan hyväksikäyttöä. Emotionaalista. Tuntuu pahalta, jos mies panon jälkeen ei osoita mitään tunteita. Koen oloni riistetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalisia ongelmia on vaikea ratkoa yksinään.
Huonon kumppanin tai hoidon kanssakaan se ei onnistu.
Naisena olen myös joutunut kohtaamaan hyväksikäyttöä. Emotionaalista. Tuntuu pahalta, jos mies panon jälkeen ei osoita mitään tunteita. Koen oloni riistetyksi.
No, itse olen ratkaissut ongelman pahenemisen estämisen sillä, etten harrasta panoja.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä alkoi teini ikäisenä kun ei vaan kelvannut kenellekään ja aina naurettiin päin naamaa niin tuntui kuin ei olisi edes ihminen ja kaikki tunteet ja halut alkoivat tuntua "väärältä". Minulla ei saanut olla mitään, koska enhän ole edes ihminen vain jotain vähemmän. Muutaman kerran näin myöhemmin elämässä naiset ovat kyllä olleet kiinnostuneita, mutta edelleen on sisimmässä se vahva tunne ettei vain ansaitse rakkautta. En osaa edelleenkään uskoa siihen että joku olisi kiinnostunut.
Hali💏 sinulle. T. Nainen.
En pääse pois ajatuksesta, että seksi ilman tunnetta tai sitoumusta on väärin. Tämä on kaiverrettu todella syvälle mieleeni.
En koe olevani estoinen, kun haluan itselleni rakastavan ja vastavuoroisen parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oudolta, mutta joskus olen miettinyt, että jos menettäisin kaiken, silloin olisin täysin vapaa toteuttamaan seksuaalisuuttani.
Ei mitään asetelmia menneisyydestä.Nyt olen vastuussa, velkaa, kunnioitusta. Tämän kohtaan päivittäin.
Kenelle olet vastuussa? Kenelle velkaa?
Edellisessä parisuhteessa mies oli haluton, luulen, että hän on aseksuaali. Seksi loppui käytännössä yhteenmuuton jälkeen, eli elin seksittömässä suhteessa 5 vuotta. Näin jälkeenpäin en tiedä, miksi suostuin tuohon, koska seksi ja seksuaalisuus on aina ollut minulle tärkeä osa elämää. Rakastin miestäni valtavasti ja pettäminen ei ollut vaihtoehto. Jossain vaiheessa se rakkaus vaan sitten loppui ja ero tuli.
Kyllä tuo seksittömyys ja seksuaalisuuden tukehduttaminen vaikutti ihan kaikkeen, olin iloton, apea, masentunut, epävarma ja jatkuvasti kiukkuinen. Olin vihainen miehelle, kun hän vei tavallaan seksin nauttimisen ilon vuosiksi. Eron jälkeen olen kyllä ottanut kaiken irti sinkkuelämästä ja olen nykyään ihan eri ihminen niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.
Vierailija kirjoitti:
En pääse pois ajatuksesta, että seksi ilman tunnetta tai sitoumusta on väärin. Tämä on kaiverrettu todella syvälle mieleeni.
En koe olevani estoinen, kun haluan itselleni rakastavan ja vastavuoroisen parisuhteen.
Muuten sama, ottamatta kantaa siihen, onko se oikein vai väärin. Minä en halua harrastaa seksiä ilman tunnetta ja sitoumusta, se riittäköön syyksi olla harrastamatta sitä ilman tunnetta ja sitoumusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalisia ongelmia on vaikea ratkoa yksinään.
Huonon kumppanin tai hoidon kanssakaan se ei onnistu.
Naisena olen myös joutunut kohtaamaan hyväksikäyttöä. Emotionaalista. Tuntuu pahalta, jos mies panon jälkeen ei osoita mitään tunteita. Koen oloni riistetyksi.No, itse olen ratkaissut ongelman pahenemisen estämisen sillä, etten harrasta panoja.
Samoin. Tulin niistä suorastaan sairaaksi. Ihan fyysisesti sänkypotilaaksi.
Mieli tuli levottomaksi ja väsyneeksi. Hermostuneeksi.
Vierailija kirjoitti:
Edellisessä parisuhteessa mies oli haluton, luulen, että hän on aseksuaali. Seksi loppui käytännössä yhteenmuuton jälkeen, eli elin seksittömässä suhteessa 5 vuotta. Näin jälkeenpäin en tiedä, miksi suostuin tuohon, koska seksi ja seksuaalisuus on aina ollut minulle tärkeä osa elämää. Rakastin miestäni valtavasti ja pettäminen ei ollut vaihtoehto. Jossain vaiheessa se rakkaus vaan sitten loppui ja ero tuli.
Kyllä tuo seksittömyys ja seksuaalisuuden tukehduttaminen vaikutti ihan kaikkeen, olin iloton, apea, masentunut, epävarma ja jatkuvasti kiukkuinen. Olin vihainen miehelle, kun hän vei tavallaan seksin nauttimisen ilon vuosiksi. Eron jälkeen olen kyllä ottanut kaiken irti sinkkuelämästä ja olen nykyään ihan eri ihminen niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.
Kuulostaa ihan narsistin perustoiminnalta. Kun kohde on ankkuroitu, lopetetaan seksi. Nautitaan siitä, että seksistä nauttiva kärvistelee ilman ja jos vaikka vielä osoittaa sen seksistä kieltäytyvälle, kiksit vallantunteesta ovat aikamoiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oudolta, mutta joskus olen miettinyt, että jos menettäisin kaiken, silloin olisin täysin vapaa toteuttamaan seksuaalisuuttani.
Ei mitään asetelmia menneisyydestä.Nyt olen vastuussa, velkaa, kunnioitusta. Tämän kohtaan päivittäin.
Kenelle olet vastuussa? Kenelle velkaa?
Minulla ei ole kokonaan tunnetta, että olisin rakentanut elämäni yksin. Kuulostaa hullulta, mutta koen olevani velkaa perheelleni siitä, että omaan moraalin. Muuten kaikki, mitä perheeni on tehnyt hyväkseni, menisi hukkaan. Koen, että minulla on perheeseeni näkymätön side.
Pitää olla kiitollinen, että on saanut perheeltään niin paljon.
Miten perheesi tietäisi seksuaalisuudestasi? Vai puhutko puolisostasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oudolta, mutta joskus olen miettinyt, että jos menettäisin kaiken, silloin olisin täysin vapaa toteuttamaan seksuaalisuuttani.
Ei mitään asetelmia menneisyydestä.Nyt olen vastuussa, velkaa, kunnioitusta. Tämän kohtaan päivittäin.
Kenelle olet vastuussa? Kenelle velkaa?
Minulla ei ole kokonaan tunnetta, että olisin rakentanut elämäni yksin. Kuulostaa hullulta, mutta koen olevani velkaa perheelleni siitä, että omaan moraalin. Muuten kaikki, mitä perheeni on tehnyt hyväkseni, menisi hukkaan. Koen, että minulla on perheeseeni näkymätön side.
Pitää olla kiitollinen, että on saanut perheeltään niin paljon.
Kai tuo liittyy kunniakäsitykseen jollakin tapaa. Toivon, että esim. edesmenneet isovanhempani olisivat ylpeitä minusta ja siitä, miten elän.
Minulla on korkea moraali. Tämä ei ole sellaista moraalia, josta saisin koskaan mitään palkintoa. Se on sisäsyntyinen tunne, että teen oikein. Jos teen toisin, teen väärin. Vain minä itse tiedän, mikä tuntuu minusta oikealta. Mutta en myöskään tuomitse toisia.
Lisäkysymyksenä: alkoiko seksuaalisuuden tukahduttaminen jo lapsuudessa vai kohtasitko tämän ongelman vasta aikuisuudessa?