Mies ei anna minulle joululahjaa, mutta odottaa saavansa minulta joululahjan

Vierailija kirjoitti:

Ero. Omatkaa enempi itsekunnioitusta. Ellei suhde vaikuta istuvan sulle siitä lähdetään menemään. Et ole siellä tekemässä hyväntekeväisyyttä, aivan kuten ei nykynen mieheskään. 

Mitä ihmettä? Neuvot euroa ihan vaan keskustelun sijaan? 

Mä olin yhdessä tuollaisen miehen kanssa sillä erotuksella että ei se kyllä lahjonut muutenkaan. Paras oli kun kerroin miehen soittaessa leipovani synttärikakkua johon mies tokaisi oitis, että eihän hänellä ole vielä synttärit vaan ne on vasta talvella. Kun vastasin, että en mä sitä hänelle leivokaan vaan mulla on synttärit niin mies vastasi siihen, että kuka niitä nyt juhlisi..

Ja ei tosiaan ollut mikään hunksi tämä mies vaan ihan tasan tavis ulkoisesti kuten minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin yhdessä tuollaisen miehen kanssa sillä erotuksella että ei se kyllä lahjonut muutenkaan. Paras oli kun kerroin miehen soittaessa leipovani synttärikakkua johon mies tokaisi oitis, että eihän hänellä ole vielä synttärit vaan ne on vasta talvella. Kun vastasin, että en mä sitä hänelle leivokaan vaan mulla on synttärit niin mies vastasi siihen, että kuka niitä nyt juhlisi..

Ja ei tosiaan ollut mikään hunksi tämä mies vaan ihan tasan tavis ulkoisesti kuten minäkin.

Taisi olla mammanpoika ja sinä edustit hänen mielessään jonkinlaista hänen varaäitiä.

Vierailija kirjoitti:

En antaisi.

Pitääkö se sua äitinään ?

Ostaisin ja antaisin miehelle lahjan. Mielestäni hän on sen ansainnut kun on muistanut sinua usein vuoden aikana.

Ostaisin ja antaisin myös itselleni lahjan, tosin niin ettei mies sitä huomaisi mutta tuntisin että saisin itsekin jotain.

Mun mies kertoi heti tavatessa ettei osta lahjoja merkkipäivänä, vaan sitten kun haluaa,  ja löytää sopivia lahjoja spontaanisti . Saan pitkin vuotta ihania lahjoja ja sopii hyvin minulle . Ei tarvitse miehen tuskailla lahjaideoita jouluksi ja syntymäpäiväksi . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miksi et sano miehelle, että sinusta tuntuisi ikävältä olla saamatta lahjaa ja vain mies saisi? Kai te nyt voitte tällaisesta asiasta yhdessä puhua vai minkälainen parisuhde teillä oikein onkaan? 

Kyllä me puhutaan paljonkin, mutta näin 35-vuotiaana tuntuu aika pikkumaiselta sanoa ääneen, että en halua antaa sinulle lahjaa koska minua harmittaa kun en itse saa yhtään lahjaa. Ja tuntuu myös siltä, että tuolla keskustelulla pilaan joulun tunnelmaa molemmilta, koska joululahjojen on tarkoitus olla kivoja yllätyksiä eikä jotain mitä saadaan koska vaaditaan saada.

ap

Sano positiivisen kautta: "Olisipa ihanaa saada oma pieni joulupaketti".

Oletko muistanut antaa seksiä sille. Jospa unohdit joten mies ei anna joululahjaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä en viiteenkymmeneen vuoteen saanut joululahjaa mieheltäni. Tiesin kuitenkin että hän minua rakastaa. Hän ei vaan yksikertaisesti keksinyt mitä ostaa.

Minusta olisi surullista, jos noin pitkässä suhteessa puolisoni ei tuntisi minua sen vertaa että osaisi ostaa joululahjan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miksi et sano miehelle, että sinusta tuntuisi ikävältä olla saamatta lahjaa ja vain mies saisi? Kai te nyt voitte tällaisesta asiasta yhdessä puhua vai minkälainen parisuhde teillä oikein onkaan? 

Kyllä me puhutaan paljonkin, mutta näin 35-vuotiaana tuntuu aika pikkumaiselta sanoa ääneen, että en halua antaa sinulle lahjaa koska minua harmittaa kun en itse saa yhtään lahjaa. Ja tuntuu myös siltä, että tuolla keskustelulla pilaan joulun tunnelmaa molemmilta, koska joululahjojen on tarkoitus olla kivoja yllätyksiä eikä jotain mitä saadaan koska vaaditaan saada.

ap

Miten ihmeessä se olisi pikkumaista? Sanoa suoraan, miltä tuntuu. Ja voithan kysyä häneltä myös suoraan, että olisiko hänellekin ok, että tehtäisiin samalla tavalla, eli kyselet vuoden mittaan, mitä tykkäisi saada ja sitten ostat sen?

Toinen vaihtoehto on kysyä nyt, että kerro, mitä haluat joululahjaksi niin ostan sen. Etkä osta mitään, ellei kerro. Jos kertoo, ostat hänelle sen lahjan ja itsellesi jotain, mitä haluat ja laitat kuusen alle. Avaatte sitten molemmat paketin, jonka sinä olet ostanut.

Jotkut ihmiset eivät osaa asettua toisen ihmisen asemaan, tai heillä on sokeita pisteitä, joissa eivät osaa. Heille pitää näyttää, miltä se tuntuu, ennen kuin tajuavat.

Me ollaan yhteisestä päätöksestä luovuttu kaikista synttäri- ja joululahjoista, kun yksinkertaisesti kumpikaan ei tarvitse mitään, eikä olla sellaisia, että tykättäisiin jostain tarpeettomasta. Eikä olla merkkipäivistä ja kalenterijuhlista oikein muutenkaan kiinnostuneita ja joka tapauksessa liikaa tavaraa talo pullistelee. Lisäksi molempien sisarukset on kauheita hössääjiä ja heistä riittää meille tarpeeksi stressattavaa ja pakkolahjojen vaihtelua.

Silti joka joulu mun on vähän surullinen mieli siitä, että mies ei saa multa lahjaa. Täysin irrationaalinen tunne, kun itse en todellakaan niitä lahjoja kaipaa ja hän varmaan vielä vähemmän. Jotenkin kumminkin kauhea tarve olisi "jotain pientä" hommata, että hän ilahtuisi lahjasta.

Kompensoin tätä kiertämällä kaikki joulumyyjäiset etsimässä jotain extra-ihanaa herkkua jouluksi naposteltavaksi:-)

Naimisiin menon jälkeen mies lopetti minulle lahjojen oston. Sitä ennen tuli ihana toivomani koru tms, tykkäsin :)

Kuitenkin kertoo, mitä itse toivoisi lahjaksi! (maksaa 700e)

Minä ostan hänelle aina merkkipäivinä ja jouluna jotain.

Tuntuu surkealta kun monta joulua mennyt niin ettei minulle tule lahjaa.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti. Eikös se nyt ole ihan hyvä, että pukki tuo kiltille miehelle lahjan, kun mies on lahjonut sinua jo aiemmin.

 

Pukki voi viedä lahjoja ihan kenelle tahansa.

Jokainen normaali ihminen ostaa puolisolle joulu- ja syntymäpäivälahjan.

sama täällä :(

Tekisin samoin kuin mies, että kysyisin mitä haluaa joululahjaksi. Ostaisin sen ja antaisin saman tien käteen, ilman paketointia siis.

Minusta on tökeröä, jos vain toiselle on jouluna lahjoja, ja toinen sitten vierestä katsoo pakettien aukaisua. 

Eli muistakaa molemmat toisianne pitkin vuotta.

Kannattaisi ehkä kysyä nyt ennen joulua? Haluatteko jakaa toisillenne lahjat, vai annatteko vain lahjoa silloin kun sattuu tulemaan vastaan jotain sopivaa.

Itse kun juuri tulin dumpatuksi syystä että en kerro selkeästi mitä haluan, niin siinä minun neuvoni sinulle. Vaikkakaan se ei välttämättä ole ongelmasi.

Vierailija kirjoitti:

Me ei saada muilta ihmisiltä joululahjoja ja koska mieskään ei osta minulle mitään joulukahjaa, niin en saa yhtään lahjaa jouluna. Ja mies siis odottaa ja toivoo minun ostavan hänelle joululahjan tai lahjoja. Eli meidän joulu olisi sellainen, että mies avaa lahjapaketin/paketit ja minä vain katson tyhjin käsin vieressä. Vietetään joulu keskenämme. Tuntuu tyhmältä että joulu olisi vain häntä varten.

ap

Tuo on kyllä surkeaa. Itse olen sinkku joka viettää joka joulun perheellisten keskellä. Kaikki muut saa lahjoja puolisoiltan, lapsilta ja vanhemmilta, ja omat paketit jää siinä aika vähille. Ymmärrän että jonkun mielestä tämä voi kuulostaa pikkumaiselta, mutta on se ikävä tunne olla se ainoa ihminen joka odottelee koko illan saadakseen jonkun 2 pakettia muiden kymmentä kohden.

Anna ymmätää ettet ymmärrä antaa tänä jouluna.  Ymmärät varmaan mitä tarkoitan. Hyvää joulua. 

Kissa pöydälle vain, kysy suoraan. Miten tehdään joululahjojen kanssa tänä vuonna, ostetaanko toisillemme lahjat? Jos mies toivoo että lahjat ostetaan, niin sitten myönnyt iloisesti ja kerrot että mielestäsi onkin kyllä ihanaa saada jouluna lahja.

Vierailija kirjoitti:

Ostaisin ja antaisin miehelle lahjan. Mielestäni hän on sen ansainnut kun on muistanut sinua usein vuoden aikana.

Ostaisin ja antaisin myös itselleni lahjan, tosin niin ettei mies sitä huomaisi mutta tuntisin että saisin itsekin jotain.

Sama. Ostaisin myös miehelle lahjan ja antaisin sen torstaina ilman paketointia, kuten miehellä on tapana. Itselleni antaisin, kauniisti paketoidun, lahjan tiistaina, ihan vaan, että saisin itsekin jotain. Tärkeintä olisi, että lahjojen anti ja saanti menisi kummankin omien toiveiden mukaisesti ja kumpikin olisi tyytyväinen.