Parhaat Aku Ankka -tarinat?
Mitkä ovat mielestäsi parhaimpia Aku Ankka -tarinoita? Omasta mielestäni ainakin seuraavat kuuluvat kirkkaimpaan kärkeen:
Matka maan keskipisteeseen (Roope lorauttaa Kertalaakia maahan, josta seuraa kuilu maan ytimeen asti, kaaosta seuraa.)
Maanalainen Maailma (Kamaraiset ja Tantereiset järistelee rahasäiliön alla, kaaosta ja maanjäristyksiä seuraa.)
Kylmä kauppa (Roope voittaa huutokaupassa köntsän harvinaista alkuainetta, kaaosta seuraa. )
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Muistuu sellainen tarina Aku Ankka lehdestä jostain 70-luvulta missä Aku ajaa pientä kilpa-autoa ja poikien varoituksesta huolimatta heittää purukumin radalle sillä seurauksella että se tarttuu myöhemmin auton rankaisiin, kypärään ja vähän kaikkialle sotkien kilpailun.
Lehti on hukassa enkä muista vuotta tai numeroa.
Kääpiöautokilpailu, löytyy Aku Ankan netistä tilaajille haulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistuu sellainen tarina Aku Ankka lehdestä jostain 70-luvulta missä Aku ajaa pientä kilpa-autoa ja poikien varoituksesta huolimatta heittää purukumin radalle sillä seurauksella että se tarttuu myöhemmin auton rankaisiin, kypärään ja vähän kaikkialle sotkien kilpailun.
Lehti on hukassa enkä muista vuotta tai numeroa.
Kääpiöautokilpailu, löytyy Aku Ankan netistä tilaajille haulla
Numero unohtui, nro 3, 16.1.1974
Tarina missä ankkalinnaan muutti lyhyessä ajassa paljon ankkamuukalaisia ulkoavaruudesta ja alussa vieraanvaraiset kotoperäiset ankat alkoivat punapilleröitymään.
Se missä pojat halus kaivinkoneen joululahjaksi ja aku ja roope tyhmäilee, juuttuu pukkina savupiippuun ym. ja luulevat että pitää olla semmoinen oikea.
Mikäs se oli, missä Roopelle tuli miljoonan sakot, niin löi tuomarille 2 milliä pöytään ja käski rakentaa metrin metroa.
Vierailija kirjoitti:
Se missä pojat halus kaivinkoneen joululahjaksi ja aku ja roope tyhmäilee, juuttuu pukkina savupiippuun ym. ja luulevat että pitää olla semmoinen oikea.
Se on alun perin vuodelta 1949. Julkaistu tosi usein, "Kirje joulupukille" nimeltään
Vanhan linnan salaisuus/kummitus tai joku tommonen, oli tosi jännä
Vierailija kirjoitti:
Itse tykkään pulivarista. Sitä on aina mukava nähdä akkareissa mutta nyt ei muistu mieleen yhtään tarinaa.
Aku Ankan netistä löytyy 198 tarinaa, joissa mukana Pulivari :)
Yksi hyvä tarina on Sillanrakennuskilpailu, missä sudenpennut ja peukaloiset kilpailevat keskenään.
Toinen vaikka se missä Roope joutuu talvella rekimatkalla pulaan ja vanha uskollinen rekikoira pelastaa hänet. Mikäköhän tarinan ja koiran nimi olikaan.
Lienee -70 luvulla kun Aku ja Hannu värvättiin Roopen toimesta etsimään aineksia
johonkin eliksiiriin...
Ainesosa luettelossa oli ainakin
valkoisen miehen jalanjälki
lohikäärmeenverta
yms yms
Spoileri, botaniikkaa.
Sammon salaisuus Don Rosalta.
M59
Aku Ankkaa luin vuosina 1966-73. Ei ole jäänyt mitään erityistä tarinaa mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Lienee -70 luvulla kun Aku ja Hannu värvättiin Roopen toimesta etsimään aineksia
johonkin eliksiiriin...
Ainesosa luettelossa oli ainakin
valkoisen miehen jalanjälki
lohikäärmeenverta
yms yms
Spoileri, botaniikkaa.
Pirunpihka jäi mulle mieleen, ja iisoppi ("mitähän sekin lienee...") - varmaan sama tarina? En muista minäkään tarinan nimeä, mutta siinä matkusteltiin moneen paikkaan etsimään niitä aineksia, ja jossain paikassa vahtia pitivät harpyijat. Niiden nimi tuli ensin jotenkin kaikuna (?) takaperin "taiyprah", ja sitten joku hoksasi, että se tarkoittaa "harpyijat". Tästä on niin kauan, etten mene vannomaan oliko sama tarina, mutta muistelisin, että sitä pirunpihkaa sai sieltä harpyijoiden luota.
Vierailija kirjoitti:
Taikaviitta-tarina, jossa oli sydämen muotoiset voimistelurenkaat, skarabee ja rikottiin jokin lasi luolan sisällä. Eivät olleet välttämättä samassa sarjassa.
Mikki kalastamassa toutaimia.
Mikki-tarina, jossa ankkalinnan päälle tuli kupoli ja oli ihan psykedeelisiä hahmoja.
Taikaviittatarina oli jossain taskukirjassa. On itsellenikin jäänyt mieleen. Sursum Corda.
Jossain taskukirjassa oli myös tarina Mikki tsaarin kuriirina, joka on jäänyt myös mieleeni. Mikki aiottiin sokeuttaa kuumennetulla miekalla, mutta Mikin silmistä valuneet kyyneleet estivät sen. Olin jotain alle kymmenen vanha taskukirjan saadessani, mutta tuo kohta teki vaikutuksen ja muistan sen vielä 50 vuotta myöhemminkin.
Aku Ankka -lehdistä mieleen on jäänyt ainakin Aku vahtimassa junien kulkua rautatiellä, mutta alkoi nukuttaa ja Aku veteli teippejä silmäluomiinsa, jotta silmät pysyisivät auki. Nukahti se kumminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omia suosikkeja on Don Rosan Roopen elämäntarinat, yksittäisistä ehkä se neliömunat-tarina Andeilta. Myös Don Rosan Uniaika-tarina Australiasta.
Barksin Aku Pyromaanina - "kartiopalo" on jäänyt sanastoon aina kun joku nuotio palaa yhtään kartion muotoisesti.
Joskus ysärillä tuli Aku Ankan jouluekstrana semmonen erillinen pieni sarjiskirja, Barksin tarina jossa Roope Aku ja co oli jossain Skotlannin ylämaan nummilla, ja linnan seinän sisästä löytyi sinne muurattu luuranko. Oli pelottava.
1970-luvulla se tuli jatkosarjana vuodenvaihteessa ja oli hyytävän jännä odottaa seuraavaa keskiviikkoa. Onneksi oli Aku Ankka tilattu seuraavaksikin vuodeksi.
Minä luin sen mummolassa joskus 1983, mutta ei ollut kuin se eka osa joka päättyi siihen, että se luurangon varjo näkyi seinässä ja yritti lyödä pikkuankkoja miekalla. Oli kovin jännittävä 9-vuotiaana. Seuraavaa osaa sainkin sitten odotella vuosikausia. Oli mukava saada tarinalle päätös, lukenut sen aikuisenakin monta kertaa.
... niin ja vielä lisään kommenttiini 36, että luulin niitä aineksia mielikuvituksen tuotteiksi. Eipähän silloin 70-luvulla ollut mahdollisuutta tarkistella kaikkea googlesta, eikä meillä ollut silloin tietosanakirjaakaan - tuskin olisi edes pälähtänyt päähäni alkaa niitä tsekkaamaan, kun olin niin varma, että olivat hatusta vedettyjä mielikuvitusnimiä.
Jossain tarinassa Tuou, Huou ja Lupu pilasivat Akun ja Iineksen treffit kaiken maailman kepposilla, piiskaa tuli pojille tarinan lopussa Iineksen katsellessa. Koin myötähäpeää lapsena. Tarina oli muuten hauska, mutta loppu ei ollut.
Ebbaus-vaari, maailman vanhin steppaaja, ehtoota sano!