Esitteletkö itsesi maisterina/tohtorina työn ulkopuolella?
Esimerkiksi jos varaat hotellista huoneen, ravintolasta pöydän tai illanistujaisissa?
Kommentit (76)
Maisterina en, olen vain rva., mutta tohtorina kyllä.
Terv. Tri J. H-o.
Ai silleen kuin Amerikassa - esittäydyttäessä kohteliaasti tituleerataan "Doctor" - "doctor"? No en. Tuntuisi hölmöltä.
Minua kutsutaan Herra Diplomi-insinöörinä
Näin peruskoulun suorittaneena vahtimestarina varaan kaikki aina Varatuomarina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en todellakaan. En muista että olisi koskaan tarvinnut edes työelämässä tehdä niin. Huvittaa sellaiset ihmiset, jotka esim. LinkedInissa laittavat nimensä eteen Dr. tai vastaavaa :D Näkyyhän se tutkinto sieltä tiedoista jos haluaa katsoa.
Minua huvittaa se, että huvitut siitä että toisilla on ulkomaille kontakteja ja ymmärtävät siihen liittyvät muodollisuudet.
T. Hitsari
Samaa mieltä Hitsarin kanssa. Saksassa esimerkiksi titteleillä on suuri merkitys, mistä syystä siellä on kaikenkarvaista tutkielmien ja muiden plagiointia huomattavan paljon. Kun tiettyyn ammattiin vaaditaan että on Herr/Frau Doktor, on tyhmemmänkin ja kiinnostumattomammankin pakko saada se tutkinto kasaan.
Ja koko LinkedInin tarkoitus on antaa nopealla vilkaisulla yleiskuva ihmisestä. Onhan sillä ai
Tämä on totta. Saksalaiset myös luettelevat kaikki tittelinsä tyylin Prof. Dr. tai Dr. Dr. jos on tuplatohtori. Ovat aika tarkkoja tuosta, puhuteltaessa tulee muistaa kaikki tittelit, mikä on ainakin meille suomalaisille (tai ainakin minulle) vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
En, mutta vielä vanhempieni sukupolvelle tuo oli täysin normaalia esim. puhelimella soitettaessa. Myös henkilökohtaisiin kirjeisiin laitettiin vastaanottajalle titteli. Puhuttelussa jos ei ollut titteliä käytettiin herra/rouva. Huippu oli veljeni kaverin äiti, joka vieraiden läsnäollessa puhutteli miestään maisteriksi.
Se vanhempi sukupolvi on sitä ikäluokkaa, joka on nyt vähintään eläkkeellä, useimmat hautausmaalla. Muistan kyllä, kun 1960-luvulla sukulaistyttö oli ensimmäisen kesän ylioppilaana ylioppilaslakki päässä. Oli sukumme toinen ylioppilas, ja sillä ensimmäisellä meni kai 30 vuotta ennen kuin sai suoritettua yliopistossa jonkun tutkinnon.
Sanon suoraan että olen Nipputohtori koska en tehnyt yksin väitöstäni vaan muut teki isoimman osan siitä, he oli vanhempia ja mua kokeneempia. Keron totuuden. Eli siivellä sain tutkinnon.onneks moni ei tajuu.
Se vähän riippuu päivästä ja seurasta. Välillä olen maisteri, joskus tohtori.
Tottakai, sitä vartenhan se titteli on olemassa!
En esittelee itseäni tohtorina edes töissä. Miksi tekisin sitä työn ulkopuolellakaan?
En tietenkään, koska esittäydyn aina pseudopilottina.
En todellakaan. Työsähköpostin allekirjoituksessa on firman ohjeistuksen mukaisesti nimike + tutkinnon mukaisesti FT, mutta ei niitä rimpsuja kukaan lue.
Löytyy paljon puolituttuja kavereita ja kollegoita, jotka eivät todellakaan tiedä mun väitelleen. Ei sillä asialla ole normielämässä mitään väliä.