Lue keskustelun säännöt.
Esittelet uuden asunnon, mekon, työpaikan... ja tuttu tölväisee siitä heti jotakin ilkeää
24.11.2023 |
Millaiset sosiaaliset taidot on ihmisellä, joka tulee esimerkiksi ystävän luokse kahville, saa kakkua ja pullaa, ja rupeaa siinä sitten kritisoimaan, että juu vähän maistuu kyllä kaneli liiaksi tässä kakussa tai pulla on pikkuisen kyllä liikaa paistunut. Tai esittelet ystävällesi remontin tuloksia ja olohuoneen uutta tapettia, ja ystävän kommentti on naama nyrpällä jotakin sellaista, että ai jaaaa, no en mä tällaista väriä kyllä olis valinnut. Tai olet aivan innoissasi uudesta kissanpennustasi ja kerrot siitä työkaverille, joka heti rupeaa paasaamaan siitä, kuinka paljon inhoaa kissoja ja kuinka paljon niistä on vaivaa eikä ikinä ole kyllä ymmärtänyt, että joku elukan itselleen ottaa...
Mä olen todistanut tällaisia tilanteita tällä viikolla ja nyt mietin, että miten näiden ihmisten ajatus oikein kulkee? Eikö voisi sanoa vain, että kivalta näyttää, hyvää on, onpa söpö ja vaihtaa vaikka puheenaihetta, jos ei kykene sen enempään.
Miksi ihmiset käyttäytyy näin? Itselleni ei tulisi mieleenkään,
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää "esitellä" kaikkea? En vaan viitti itse esitellä asuntoa ja vaatteita kenellekään. Mitä järkeä siinä on? Halutaan saada kehuja ja kun niitä ei tule niin ollaan kiukkuisia.
Hyvin luonnollista, että ystävien kesken puhutaan uusista vaatteista, puhumattakaan uudesta asunnosta tai työpaikasta. Mitä ystävyyttä se on, jos tuollaiset pitäisi salata? Pitäisitkö edes ystävänä henkilöä, joka ei halua jakaa kanssasi tietoa, että on saanut uuden työpaikan tai muuttanut uuteen asuntoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä vähättelyä on tullut myös ihmisiltä, joilla menee paremmin, ovat suositumpia, kauniimpia jne. Ei kai siinä muuta ole kuin taipumus kiusaamiseen ja ilkeilyyn, toista on painettava alas ja nämä nauttivat nähdessään toisen menevän hämilleen ja surullisen näköiseksi. Jonkin asteisesta luonneviasta on varmaan kysymys.
Mun äiti tekee tätä mulle. Välillä mietin että mitä hittoa just kuulin. Yleensä sanon, että makuasioista ei kannata kiistellä. On ihana äiti muuten, mutta meillä on ihan eri maku sekä hänellä on tuota kateellisuutta toisten asioista, joka paistaa kun kyseessä muut sukukaiset.
Onneksi ei lauo muille niin kuin mulle. Kehuu kyllä tuttavien ja sukulaisten asioita heille, mut mulle haukkuu niitä sitten jälkeenpäin. Todistettu on useasti.
Joskus haukkuu kiertäen. Minä mm. tykkään tietyistä Marimekon kuoseista, en kaikista. Kun ollaan yhdessä kaupassa ja Marimekkoa näkyy siellä, niin muistaa mainita kuinka hän ei yhtään tykkää tai inhoaa niitä. Se on jotenkin äärimmäisen tärkeää tuoda aina esille. Toki huomaan, että harmittaa kun tyttärellä on oma maku, eikä sama maku kuin hänellä.
Vierailija kirjoitti:
Tätä vähättelyä on tullut myös ihmisiltä, joilla menee paremmin, ovat suositumpia, kauniimpia jne. Ei kai siinä muuta ole kuin taipumus kiusaamiseen ja ilkeilyyn, toista on painettava alas ja nämä nauttivat nähdessään toisen menevän hämilleen ja surullisen näköiseksi. Jonkin asteisesta luonneviasta on varmaan kysymys.
Juuri näin. Nämä sadistit myös mustamaalaavat toista, että saisivat itselleen tukijoukkoja. Lisäksi eivät ikinä hyväksy tai myönnä, jos toinen pärjääkin. Jos tämä keksii jotain uutta, eivät ole huomaavinaan. Mutta kummallista, ovat kuitenkin matkimassa ja omivat itselleen toisen idean.
Mulla on kaveruudet noiden tyyppien kanssa loppuneet, ennen yritin sietää, mutten enää. Siksi tuli puskista työpaikalla kun kerroin yhelle työkaverille, että lapseni pääsi opiskelemaan. Hän kysyi mitä alaa ja mihin ja kun kerroin niin työkaveri sanoi, että no sillä alalla ei ainakaan sitten työllisty. Kyseessä n 55v ukkeli. Oli nolo tölväisy ja kertoo vain hänestä. Lapseni opiskelee ihan työllistävää alaa, mutta oliko yliopisto-opinnot sitten ukkelille liikaa kateutta herättäviä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä vähättelyä on tullut myös ihmisiltä, joilla menee paremmin, ovat suositumpia, kauniimpia jne. Ei kai siinä muuta ole kuin taipumus kiusaamiseen ja ilkeilyyn, toista on painettava alas ja nämä nauttivat nähdessään toisen menevän hämilleen ja surullisen näköiseksi. Jonkin asteisesta luonneviasta on varmaan kysymys.
Kyllä se kateus voi riivata heitäkin, joilla on monella mittarilla mitattuna enemmän tai paremmin. Siinähän se etumatka kapeutuu, kun toinenkin saa jotakin aikaan. :)
Mulla on tuollainen kaveri.
Toin hänet ensimmäistä kertaa uuteen kotiin ja totesi että pienihän tämä asunto. Edellinen asunto oli hänen mielestään kovin pimeä eikä itse voisi missään nimessä asua sellaisessa.
Leivoin piirakkaa niin totesi että olisi jollain muulla tavalla sen voinut leipoa.
Tulin matkalta takaisin kotiin ja sanoin että kiva olla takasin kotona, tokaisi etten ollut kauaa aikaa reissussa.
Ei kyllä tee mieli näyttää tai kertoa mistään uudesta kun tietää että joku negatiivinen kommentti häneltä aina tulee. Omat reissunsa, löytämänsä uudet ravintolat ja muut ostokset ovat aina todella hyviä täysosumia. En tiedä onko vain perusnegatiivinen tyyppi vain mitä ihmettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on yksinkertaisesti kamalia ja myrkyllisiä ihmisiä, joista kannattaa pysytellä kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Syynä voi olla myös huonot sosiaaliset taidot, tai esim. asperger. Eräs asberger-tuttuni oli kova töräyttelemään kaikenlaista, eikä hän siksi ollut työpaikallamme kovin suosittu. Minullekin hänen on tullut sanottua kaikenlaista. Ymmärrän, ettei hän tee sitä tahallaan - on nimittäin itse avautunut siitä, kuinka asperger aiheuttaa tuon suorapuheisuuden ja hän tietää kyllä loukkaavansa ihmisiä jatkuvasti. Olen itse yrittänyt olla ottamatta itseeni, mutta joinain kertoina se on ollut tosi vaikeaa.
Sitten tietysti kateus aiheuttaa tuota. Minullakin on ollut tuollaisia ilkeileviä kateellisia tuttuja, mutta heihin olen pistänyt välit poikki.
Pelkkä Asperger ei aiheuta epäempaattisuutta, ilkeyttä tai käytöstavattomuutta. Siinä on lisänä jotain muutakin vikana aivoissa. Persoonallisuushäiriö erittäin todennäköinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syynä voi olla myös huonot sosiaaliset taidot, tai esim. asperger. Eräs asberger-tuttuni oli kova töräyttelemään kaikenlaista, eikä hän siksi ollut työpaikallamme kovin suosittu. Minullekin hänen on tullut sanottua kaikenlaista. Ymmärrän, ettei hän tee sitä tahallaan - on nimittäin itse avautunut siitä, kuinka asperger aiheuttaa tuon suorapuheisuuden ja hän tietää kyllä loukkaavansa ihmisiä jatkuvasti. Olen itse yrittänyt olla ottamatta itseeni, mutta joinain kertoina se on ollut tosi vaikeaa.
Sitten tietysti kateus aiheuttaa tuota. Minullakin on ollut tuollaisia ilkeileviä kateellisia tuttuja, mutta heihin olen pistänyt välit poikki.
Pelkkä Asperger ei aiheuta epäempaattisuutta, ilkeyttä tai käytöstavattomuutta. Siinä on lisänä jotain muutakin vikana aivoissa. Persoonallisuushäiriö erittäin todennäköinen.
Tai en tiedä, ehkä on joku oma mielenterveyshäiriö jolle ei ole vielä nimeä. Se on jotain autismin ja narsismin väliltä. Nämä ihmiset eivät ole kuitenkaan älykkäitä tai viekkaita, kuten edellämainitut, vaan pikemmin tyhmiä ja yksinkertaisia. Mutta piirteitä löytyy sekä aspergerista että narsismista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä vähättelyä on tullut myös ihmisiltä, joilla menee paremmin, ovat suositumpia, kauniimpia jne. Ei kai siinä muuta ole kuin taipumus kiusaamiseen ja ilkeilyyn, toista on painettava alas ja nämä nauttivat nähdessään toisen menevän hämilleen ja surullisen näköiseksi. Jonkin asteisesta luonneviasta on varmaan kysymys.
Kyllä se kateus voi riivata heitäkin, joilla on monella mittarilla mitattuna enemmän tai paremmin. Siinähän se etumatka kapeutuu, kun toinenkin saa jotakin aikaan. :)
Kateus on yksi lapsellisimmista tunteista. Normaalin aikuiseksi kasvaneen tunnerepertuaarissa se esiintyy hyvin harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä vähättelyä on tullut myös ihmisiltä, joilla menee paremmin, ovat suositumpia, kauniimpia jne. Ei kai siinä muuta ole kuin taipumus kiusaamiseen ja ilkeilyyn, toista on painettava alas ja nämä nauttivat nähdessään toisen menevän hämilleen ja surullisen näköiseksi. Jonkin asteisesta luonneviasta on varmaan kysymys.
Kyllä se kateus voi riivata heitäkin, joilla on monella mittarilla mitattuna enemmän tai paremmin. Siinähän se etumatka kapeutuu, kun toinenkin saa jotakin aikaan. :)
Kateus on yksi lapsellisimmista tunteista. Normaalin aikuiseksi kasvaneen tunnerepertuaarissa se esiintyy hyvin harvoin.
Uskallan väittää että kateutta on hyvinkin paljon. Olkoonkin kuinka lapsellista ja järjentöntä tahansa niin keskiverto suomalainen on hyvinkin kateellinen oman kokemuspohjan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Se on kateus, hyvä kun tuttavaani vitutti niin paljon mun uus telkkari, että ei voinut katsoa siihen päinkään.
Kuulostaa oudolta mutta totta.näissä kelan työttöminen piireissä.
Miten kukaan jaksaa tai kykenee olemaan tällaisten kanssa kaveri laittamatta välejä poikki jossain vaiheessa.. Ex-mieheni ja hänen tyttärensä olivat tällaisia myrkkykäärmeitä. Kun oltiin minun luonani ja kissani tulivat hakemaan huomiota, tytär (diagnosoitu autisti) kälätti aina monta minuuttia yhtä soittoa, kuinka vihaa kissoja ja tykkää vain koirista. Kun minä kerroin exälleni jonkun stressinaiheeni, hänen oli pakko pistää paremmaksi ja valittaa vielä kovempaan ääneen omia juttujaan. Tarvittaessa valehteli ja liioitteli, jotta hän vaikuttaisi surkeammalta kuin minä. V'ttu mitä pellejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syynä voi olla myös huonot sosiaaliset taidot, tai esim. asperger. Eräs asberger-tuttuni oli kova töräyttelemään kaikenlaista, eikä hän siksi ollut työpaikallamme kovin suosittu. Minullekin hänen on tullut sanottua kaikenlaista. Ymmärrän, ettei hän tee sitä tahallaan - on nimittäin itse avautunut siitä, kuinka asperger aiheuttaa tuon suorapuheisuuden ja hän tietää kyllä loukkaavansa ihmisiä jatkuvasti. Olen itse yrittänyt olla ottamatta itseeni, mutta joinain kertoina se on ollut tosi vaikeaa.
Sitten tietysti kateus aiheuttaa tuota. Minullakin on ollut tuollaisia ilkeileviä kateellisia tuttuja, mutta heihin olen pistänyt välit poikki.
Minun oli lopulta pakko lopettaa kaveruus parin tällaisen neuroepätyypillisen kanssa, kun en vain enää jaksanut sitä suodattamatonta töräyttelyä ja omien mielipiteiden pitämistä objektiivisina faktoina. Lisäksi ne möläytykset eivät koskaan olleet mukavia, positiivisia tai edes hauskoja vaan aina mahdollisimman kriittisiä, väheksyviä tai vain absurdeja. Olen pohjimmiltani melko herkkä ihminen enkä pidä siitä, että joku ystäväksi itseään kutsuva katsoo oikeudekseen haukkua tai tölviä mieltymyksiäni ja valintojani. Paksunahkaiselle ja itsekin suorasukaiselle ihmiselle nämä entiset kaverini voisivat olla juuri hyvää seuraa. Minun ymmärrykseni ei enää jousta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä vähättelyä on tullut myös ihmisiltä, joilla menee paremmin, ovat suositumpia, kauniimpia jne. Ei kai siinä muuta ole kuin taipumus kiusaamiseen ja ilkeilyyn, toista on painettava alas ja nämä nauttivat nähdessään toisen menevän hämilleen ja surullisen näköiseksi. Jonkin asteisesta luonneviasta on varmaan kysymys.
Kyllä se kateus voi riivata heitäkin, joilla on monella mittarilla mitattuna enemmän tai paremmin. Siinähän se etumatka kapeutuu, kun toinenkin saa jotakin aikaan. :)
Kateus on yksi lapsellisimmista tunteista. Normaalin aikuiseksi kasvaneen tunnerepertuaarissa se esiintyy hyvin harvoin.
Uskallan väittää että kateutta on hyvinkin paljon. Olkoonkin kuinka lapsellista ja j
Se voi olla suomalaisten keskuudessa tavallista, mutta ei se tee niistä ihmisistä normaaleja tai mukavia. Kaikki miellyttävät ja pidetyt ihmiset keitä tunnen, ovat sen verran sinut itsensä kanssa etteivät jaksa kadehtia ketään. Ihan sama mikä heidän oma tilanteensa on.
Tää palsta on välillä oikeesti tosi hyvä <3 Aina löytyy vertaistukea ihmisiltä jotka painivat samanlaisten ongelmien ja mulkvistien kanssa.
Kuulostaa tutulle. Erään ns. ystäväni mielestä kaikki mistä minä tykkäsin oli paskaa. Kerran sitten vaan päätin: Nyt riitti. Se oli sitten siinä. Emme ole enää ystäviä.
Jotkut on vaan tahdittomia. Mun serkku totesi uudesta asunnostani et ai tää on vaa tällanen. Taloja vaan rivissä. Täh? Olin niin iloinen upouudesta kodistani ja en tiedä minkälainen sen sitten olisi pitänyt olla. Mitään positiivista sanottavaa ei keksinyt. Itse asuu kalliimmin joten ei varmaan ollut kateellinen mutta ei osannut asettua asemaani. Siihen että minä olin iloinen uudesta kodistani. En ole enää vuosiin kutsunut kylään.
Tunnen yhden vastaavan töksäyttelijän. Hän on valtavan epävarma itsestään ja kateellinen aivan kaikille, aivan kaikesta. Jos jollekin tapahtuu hyvää tai pahaa, hän ei kestä kuulla. Hänen täytyy aina vähätellä kuulemaansa asiaa ja pistää itse paremmaksi.
Häntä ärsyttää jos jollain menee paremmin tai huonommin kuin hänellä. Hänen täytyy olla aina se paras, tai huonoin. Hän myös valehtelee asioista siksi että olisi muiden korvissa paras/huonoin.
Rasittava ihminen ja siksi hänellä ei olekaan ystäviä.
Syynä voi olla myös huonot sosiaaliset taidot, tai esim. asperger. Eräs asberger-tuttuni oli kova töräyttelemään kaikenlaista, eikä hän siksi ollut työpaikallamme kovin suosittu. Minullekin hänen on tullut sanottua kaikenlaista. Ymmärrän, ettei hän tee sitä tahallaan - on nimittäin itse avautunut siitä, kuinka asperger aiheuttaa tuon suorapuheisuuden ja hän tietää kyllä loukkaavansa ihmisiä jatkuvasti. Olen itse yrittänyt olla ottamatta itseeni, mutta joinain kertoina se on ollut tosi vaikeaa.
Sitten tietysti kateus aiheuttaa tuota. Minullakin on ollut tuollaisia ilkeileviä kateellisia tuttuja, mutta heihin olen pistänyt välit poikki.