Lue keskustelun säännöt.
Esittelet uuden asunnon, mekon, työpaikan... ja tuttu tölväisee siitä heti jotakin ilkeää
24.11.2023 |
Millaiset sosiaaliset taidot on ihmisellä, joka tulee esimerkiksi ystävän luokse kahville, saa kakkua ja pullaa, ja rupeaa siinä sitten kritisoimaan, että juu vähän maistuu kyllä kaneli liiaksi tässä kakussa tai pulla on pikkuisen kyllä liikaa paistunut. Tai esittelet ystävällesi remontin tuloksia ja olohuoneen uutta tapettia, ja ystävän kommentti on naama nyrpällä jotakin sellaista, että ai jaaaa, no en mä tällaista väriä kyllä olis valinnut. Tai olet aivan innoissasi uudesta kissanpennustasi ja kerrot siitä työkaverille, joka heti rupeaa paasaamaan siitä, kuinka paljon inhoaa kissoja ja kuinka paljon niistä on vaivaa eikä ikinä ole kyllä ymmärtänyt, että joku elukan itselleen ottaa...
Mä olen todistanut tällaisia tilanteita tällä viikolla ja nyt mietin, että miten näiden ihmisten ajatus oikein kulkee? Eikö voisi sanoa vain, että kivalta näyttää, hyvää on, onpa söpö ja vaihtaa vaikka puheenaihetta, jos ei kykene sen enempään.
Miksi ihmiset käyttäytyy näin? Itselleni ei tulisi mieleenkään,
Kommentit (46)
Mä tunnen yhden ihmisen, joka on just tällainen ja hän on todella kateellinen luonteeltaan. Kadehtii hyvien ystäviensäkin palkkaa, elintasoa, matkoja, milloin mitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kateus, hyvä kun tuttavaani vitutti niin paljon mun uus telkkari, että ei voinut katsoa siihen päinkään.
Kuulostaa oudolta mutta totta.näissä kelan työttöminen piireissä.
Vierailija kirjoitti:
Se on kateus, hyvä kun tuttavaani vitutti niin paljon mun uus telkkari, että ei voinut katsoa siihen päinkään.
Kuulostaa oudolta mutta totta.näissä kelan työttöminen piireissä.
Onneksi se on vaan tuttava, eikä ystävä.
Kateus ja joidenkin itsensä "löytäneiden" ja itseään "ilmaisemaan/puolustamaan/whatever" oppineiden tapa harjoitella uusia kykyjään. Todella rasittavaa joka tapauksessa.
Usein kateus, mutta osa ihmisistä nyt vain on tympeitä, negatiivisia ja sosiaalisesti hirveän kömpelöitä, ja valittavat aina kaikesta. Itse kävin tällä viikolla näyttämässä koiranpentua työpaikalla (siis oman tiimini toiveesta ja olivat aivan onnessaan), mutta muutama tyyppi toisilta osastoilta kävi ihan varta vasten kommentoimassa, että "mä en tykkää koirista".
Siis tiedän, etteivät kaikki tykkää koirista, mutta eipä mulle tulisi mieleen, jos työkaveri esittelee uutta mekkoaan / vauvaansa / puhelintaan, että mä en tykkää sinisestä / lapsista / tuosta puhelimesta. Mulkku mikä mulkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kateus siellä puhuu.
No se tai sitten en kyllä kutsuisi tuollaista ihmistä ystäväksi.
En ole ikinä kritisoinut kenenkään sisustusta ääneen, päin vastoin yrittänyt sitten löytää jotain sellaista jota aidosti voin kehua tai sanonut kaverille että "tää on ihan sun näköistä" vaikka oma makuni olisi erilainen, minusta on vain hyvä asia että makuja on monenlaista.
Negatiiviset ihmiset pyrin pudottamaan kavereista.
Eihän tuo oikea ystävä ole. Jäisi kyllä kyläilyt tai mekon esittely siihen yhteen kertaan ja se on sitten heihei. Ei mulla ole aikaa ja energiaa tollaisille ankeuttajille. Elämä on lyhyt, ei sitä kannata käyttää urpojen seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää "esitellä" kaikkea? En vaan viitti itse esitellä asuntoa ja vaatteita kenellekään. Mitä järkeä siinä on? Halutaan saada kehuja ja kun niitä ei tule niin ollaan kiukkuisia.
Vierailija kirjoitti:
Se on kateus, hyvä kun tuttavaani vitutti niin paljon mun uus telkkari, että ei voinut katsoa siihen päinkään.
Kuulostaa oudolta mutta totta.näissä kelan työttöminen piireissä.
Kyllä kateellisia riittää ihan työtä tekevissäkin todella paljon. Hirveä kilpailu jostain tavaroista ja elintasosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää "esitellä" kaikkea? En vaan viitti itse esitellä asuntoa ja vaatteita kenellekään. Mitä järkeä siinä on? Halutaan saada kehuja ja kun niitä ei tule niin ollaan kiukkuisia.
Olet niitä kateellisia? Minä ainakin ilahdun jos minun ystävilläni on jotain uutta josta ovat iloisia.
Tuo on juuri sitä henkistä viisivuotiaisuutta. Jotkut meistä eivät älyä kasvaa henkisesti elämänsä varrella. Näiden tyyppien perustelu on sitten: "Mä olen sellainen kuin olen. Mä sanon asiat aina ihan suoraan. Jos joku ei sitä sit voi kestää, niin VOI VOI". Mutta kyllä ne saa siipeensä ennemmin tai myöhemmin. Luota siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää "esitellä" kaikkea? En vaan viitti itse esitellä asuntoa ja vaatteita kenellekään. Mitä järkeä siinä on? Halutaan saada kehuja ja kun niitä ei tule niin ollaan kiukkuisia.
"Kel onni on se onnen kätkeköön" eikös niin? Ei missään nimessä jaeta sitä onnea muille?
Normaalit ihmiset on kiinnostuneita kavereittensa elämästä ja ihan haluaa nähdä kaverin uuden asunnon, mekon, koiranpennun jne., ja siksi niitä esitellään...
suomalaiset ovat kateellista kansaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KATEUS. Ei näillä tyypeillä siihen ole mitään muuta vaikutinta. Ovat kateellisia kaikesta mahdollisesta. Tiedän jo osan ystävistä ja tuttavista, joille ei todellakaan kannata kertoa tai näyttää yhtään mitään.
Kun minulla oli köyhyyttä ja koti täynnä ns.vanhaa romua ja tekniikkaa, kaveri kävivät kylässä.
Sitten sainkin vähän enmmän käyttörahaa ja uusin tälle aikakaudelle huonekalut ja tietotekniikan ja tv:n, eipä enää
kaverit kateellisuuttaan käy.
Ja sitten ylpeillään sillä, että puhutaan aina totta. Miten yksinkertainen voi olla? Kuka on niin helvetin tyhmä, että vaikka ei pitäisikään toisen sisustusmausta, tai kissoista, koirista jne., niin innosta hehkuen ilmoittaa tämän mielipiteensä suureen ääneen?
Esimerkiksi uusi talvitakki voi herättää kateutta toisessa, kun niitä myrtyneitä ilmeitä on vaikea peittää.
Työkavereissa on yksi juuri tällainen. Eikä tarvitse olla tavara. Voi olla uusi harrastus tai ruokailutottumus, tapa tehdä kotihommia jne.
" Mä en kyllä viitsis/ haluais/" jne torppaa heti toisen kertoman ja vielä perustelee pyytämättä, miksi olis vallan kehno tapa.
Itse tämä työkaveri on kyllä aikaansaava ja tehokas sekä terveellisesti ja kohtuullisesti elävä ihminen, mutta ei kuulu hänen käsityskykyyn, että asioita voi tehdä monella tavalla, että eri ihmiset pitävät ja nauttivat eri asioista kuin hän tai että joku muu tarvitsee erilailla unta, liikuntaa, sosiaalisia kontakteja jne kuin hän.
Hän on keksinyt ainoan oikean tavan elää ja ojentaa muita noudattamaan sitä. Ei hän kade ole. Säälii muita ja neuvoo heitä kohti onnea.
Tällaisia ylemmyyden tuntoisia mollaajia riittää sukulaisissa ja naapureissakin. Yrittävät mitätöidä ja halveksia, kun sitä omaa arvoa pitää pönkittää vaikka väkisin toista alas painamalla.Ja syynä tietysti kateus, toiselle ei haluta mitään hyvää. On vaan yritettävä pitää etäisyyttä näihin ankeuttajiin. - Lainasin juuri tätä aihetta käsittelevän kirjan Ilkeät ihmiset, kun ko. ilmiö on niin yleistä.
Kateus siellä puhuu.