Lue keskustelun säännöt.
IS: Down-lapsen äidin mielestä downin vuoksi aborttia harkitseville pitäisi tarjota "esitteitä down-lapsista"
23.11.2023 |
https://www.is.fi/perhe/art-2000009997798.html
Tällä hetkellä enemmistö, eli melkein 70% down-raskauksista keskeytetään syndrooman selvittyä tutkimuksissa.
Kommentit (521)
Karmeaa rääkkäystä ja ihmisarvoa loukkaavaa tuollainen keinotekoinen hengissä pitäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
^^ Tuota minäkin äitinä juuri tarkoitan, että vammaisen lapsen lapsuus on ihan hyvää aikaa, mutta aikuisuus voi olla erittäin raskasta, haastavaa ja suoraan sanottuna epätoivoista aikaa. Siksi en lähtisi suosittelemaan mitään kiiltokuvamaista esitettä ihanista vauvoista ja lapsista. Ja kuten totesin, yleensä se paikka on laitoksessa. Hyvin harva omaishoitaa pienellä korvauksella ja luopuu käytännössä katsoen omasta elämästään.
Kyllä. Itse kun olin sen vaikean valinnan edessä, niin selvitin kyllä kaikki mahdollisuudet, mitä elämä down -lapsen kanssa voisi olla. Down ei ole pelkästään sitä, mitä televisiossa nähdään - hyväntuulisia, suloisiakin ihmisiä. Joillain downin taso on sellainen, että kykenee jonkinlaiseen itsenäiseen elämään. Joillain voi olla aivan päinvastoin ja tätä ei etukäteen pysty ennustamaan. Down -ihmisillä usein ilmenee myös paljon muitakin sairauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vammaisuus ei tarkoita tragediaa, jatkuvaa kärsimystä tai kipua. Moni vammainen on itse tyytyväinen elämäänsä ja voivat löytää iloa hyvinkin pienistä asioista. Myös ei-vammattomien elämään voi kuulua sairauksia, kipua ja surua. Se ei tee elämästä arvotonta.
Rahalla ei ole itseisarvoa. Osa on puolustanut abortteja, rahan vuoksi. Koska vammaiset maksavat yhteiskunnalle. Heidän elämäntarkoituksensa ilmeisesti on tehdä rahaa, jotta voivat tehdä lisää rahaa. Raha ja itsekäs hedonismi on kuitenkin vastenmielisiä elämäntarkoituksia. Vammaiset tervehdyttävät yhteiskuntaa ja suuntaavat sitä siihen, mikä todella on tärkeää: rakkaus ja toisista välittäminen.
Lisäksi kaikki terveetkään eivät tule välttämättä koskaan työllistymään tai tekemään paljon rahaa. Heitä on paljon. Siksi tämä argumentti että " vammaisista ei tule veronmaksajia" on niin huono, koska ihan terveet ja koulutetutkaan eivät välttämättä saa työtä. Eikä heistä sitten tule niitä (netto)veronmaksajia, vaikka haluaisivat.
Huomautan kuitenkin, että meillä Suomessa ihan kaikki maksavat jonkin verran veroja, myös työttömyystuista veroja maksetaan.
Huono argumentti. Kuin vertaisi että parempi ostaa vanha toyota jossa kaksipyörää kuin uusi mersu neöjällä pyörällä koska nr voi hajotq tai olla toimimattomia
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaiset ovat yleensä onnellisempia ihmisiä, mm. Sanna Sepponen on sanonut samaa mediassa.
Oma tyttäreni 20 v on lievästi kehitysvammainen. Kävi erityisamiksen. Nyt ollut tuetussa työssä . On kavereita ja harrastuksia. Itsetunto hyvä. Iloinen ja tyytyväinen elämään.
Sitten taas pikkusisko, 18 v, lukiota käyvä, stressaa, kärsii univaikeuksista, huolehtii, itseensä tyytymätön. Lahjakas, aiemmin kilpaurheilussa menestynyt nuori. Yo-kokeet pelottaa. Huoli jatko-opinnoista, tekikö oikeat valinnat. Ahdistusta, raivokohtauksia. Toivottavasti ohi menevää...
Hyvä elämä ja onni eivät ole kiinni lahjakkuudesta ja älystä.
Niin, kuinkahan paljon sinun huomiostasi on mennyt kehitysvammaisen hoitoon ja terve lapsi jäänyt ilman?
Sitten kun downit elää itsenäisesti muutan mieleni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaiset ovat yleensä onnellisempia ihmisiä, mm. Sanna Sepponen on sanonut samaa mediassa.
Oma tyttäreni 20 v on lievästi kehitysvammainen. Kävi erityisamiksen. Nyt ollut tuetussa työssä . On kavereita ja harrastuksia. Itsetunto hyvä. Iloinen ja tyytyväinen elämään.
Sitten taas pikkusisko, 18 v, lukiota käyvä, stressaa, kärsii univaikeuksista, huolehtii, itseensä tyytymätön. Lahjakas, aiemmin kilpaurheilussa menestynyt nuori. Yo-kokeet pelottaa. Huoli jatko-opinnoista, tekikö oikeat valinnat. Ahdistusta, raivokohtauksia. Toivottavasti ohi menevää...
Hyvä elämä ja onni eivät ole kiinni lahjakkuudesta ja älystä.
Niin, kuinkahan paljon sinun huomiostasi on mennyt kehitysvammaisen hoitoon ja terve lapsi jäänyt ilman?
En ihmettelekään, miksi terve sisar on masentunut. Tätä just nähnyt, terveet sisaret masentuvat ja kärsivät kun joutuessaan pikku apulaisen rooliin, vaikka pitäisi olla omaakin elämää, nähdä kavereita, käydä koulua ym. Yhden kaverin perheessä kävi niin, että jopa synttärit jätettiin pitämättä sillä perheen down-sisarus olisi saanut kateuskohtauksia. Terveet sisarukset jäivät vain sivuosaan.
En arvostellen vaan uteliaisuudesta kysyn. Mitä tapahtuisi yllätyksenä tulevan vaikeavammaisen suhteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehtijuttujen down-vanhemmat on AINA jotain vauvojen tai kolmevuotiaiden äitejä. Ystäväpiirin kokemuksesta noin eskari-ikäiseksi elämä on melko samanlaista kuin muissa lapsiperheissä kun on erityislapsi, mutta sitten rupeaa ero olemaan jo niin suuri ettei leikit enää onnistu kunnolla ikätoivereiden kanssa. Lähipiirissä on myös melko toimintakykyinen kohta keski-ikäistyvä kehitysvammainen ja säälin syvästi hänen vanhempiaan. He ovat kuusikymppisiä mutta heillä on edelleen huollettavanaan kuin hyvin vaikea ja ongelmainen teini-ikäinen, joka kuormittaa ihan järjettömän paljon siitä huolimatta että asuu laitoksessa.
Tunnen kaksi perhettä joissa nuorille vanhemmille syntyi down vauva esikoisena. Kummassakin perheessä kolme nuorempaa lasta. Ihan tyytyväisiä ovat. Silloin kun toisessa perheessä esikoinen olin teini-ikäinen hänen äitinsä sanoi että helpoin hänen lapsistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En arvostellen vaan uteliaisuudesta kysyn. Mitä tapahtuisi yllätyksenä tulevan vaikeavammaisen suhteen?
Huhuu!
Vierailija kirjoitti:
Vammaisten on tosi vaikea työllistyä, vaikka olisi voimavaroja/kuntoa/ymmärrystä tehdä töitä. Roikotetaan jossain tukityössä mistä ei juuri tienaa, vaikka tekevät ihan samoja hommia kuin terveetkin eli tuohon pitäisi saada muutos. Varsinkin kun terveillä ei tunnu olevan hirveää hinkua näihin ns.matalapalkka-alan hommiin.
Eipä niitä töitä nykypäivänä ole monille 'terveillekään', vaikka olisi mikä koulutus. Liikuntavammainen, nyt jo aikuinen, lapseni suoritti merkonomitutkinnon. Saman tutkinnon opiskelleilla 'terveillä' opiskelutovereilla ei myöskän ole ollut helppoa työmarkkinoilla, eivät ole olleet "tarpeeksi" koulutettuja. Työkokeiluja sen sijaan ollut, mm lupasihteerinä (sai olla kerrankin lähellä lapsuuden poliisihaavetta, johon ei liikuntavamman takia voi kouluttautua). On sitä kaikenlaista pajatoimintaa ja tk-eläkettäkin tarjottu, mikä turhauttaisi lastani koska ei saisi niistä haastetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko uusavuttomia hakemaan itse omatoimisesti tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Ovatko uusavuttomia hakemaan itse omatoimisesti tietoa?
Ei, kun halutaan luoda kuva, että down on vain ylimääräinen kromosomi. Että elämä downin kanssa on vain auringonpaistetta ja iloisia hymyjä.
Ei niistä nurjista puolista kannata kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^^ Tuota minäkin äitinä juuri tarkoitan, että vammaisen lapsen lapsuus on ihan hyvää aikaa, mutta aikuisuus voi olla erittäin raskasta, haastavaa ja suoraan sanottuna epätoivoista aikaa. Siksi en lähtisi suosittelemaan mitään kiiltokuvamaista esitettä ihanista vauvoista ja lapsista. Ja kuten totesin, yleensä se paikka on laitoksessa. Hyvin harva omaishoitaa pienellä korvauksella ja luopuu käytännössä katsoen omasta elämästään.
Kyllä. Itse kun olin sen vaikean valinnan edessä, niin selvitin kyllä kaikki mahdollisuudet, mitä elämä down -lapsen kanssa voisi olla. Down ei ole pelkästään sitä, mitä televisiossa nähdään - hyväntuulisia, suloisiakin ihmisiä. Joillain downin taso on sellainen, että kykenee jonkinlaiseen itsenäiseen elämään. Joillain voi olla aivan päinvastoin ja tätä ei etukäteen pysty ennustamaan. Down -ihmisillä usein ilmenee myös paljon muitakin sairauksia.
Kaverin down vietiin synnytyssalista suoraan sydänleikkaukseen. Useampia operaatioita on ollut tuon jälkeen.
Tuossa perheessä muut lapseet ovat vähän kuin villakoirat sohvan. Äiti tietää, että ovat olemassa, mutta ei jaksa välittää. Koko elämä on down-prisessan palvomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murha on murha. Oman lapsen murha huh huh.
Typerys. Alkio ei ole mikään lapsi, vaan pelkkä solukasa. Abortti on jokaisen tytön ja naisen ihmisoikeus. Siitä ei edes kuulu raportoida kellekään, tai pyydellä muilta lupaa keskeytykseen. Törkeää yrittää kontrolloida toisen ihmisen kehoa, ja mitä toisen ihmisen sisällä kasvaa tai ei kasva.
Jokainen juma***ta päättää omasta kohdustaan! Synnytykseen voi myös kuolla.
Tehköön kukin miten haluaa mutta ei se alkio ole kasa soluja.
Kyllä on. Alkio nimenomaan on kasa soluja, joka kasvaa elävän ihmisen sisällä.
Kun olin itse raskaana, yllätyin ajatuksesta, joka sanoi minulle, että olin nyt mahdollisessa kuolemanvaarassa. Minulla oli selvä ymmärrys siitä, että saatan kuolla synnytykseen, vaikka asummekin kehittyneessä maassa ja synnytin sairaalassa.
Naisella pitää olla oikeus aborttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpoimmillaan down on vain hassunnäköinen jälkeenjäänyt mutta onko sekään kivaa kun aikuinen ihminen 7 vuotiaan tasolla?
Oletko kuullut ihmisarvosta? hassunnäköinen jälkeenjäänyt?! Kaikki ihmiset eivät ole kivoja. Esimerkiksi sinä. Silti sinullakin on ihmisarvo, vaikka olet aikuisena edelleen 12-vuotiaan tasolla.
Lienet herneen nenään vetänyt down aktivosti? 🤣
Vierailija kirjoitti:
En arvostellen vaan uteliaisuudesta kysyn. Mitä tapahtuisi yllätyksenä tulevan vaikeavammaisen suhteen?
Sitten sopeudutaan.
Jos lapsella ei ole edes lähtökohtaisesti resursseja tulla itsenäisesti pärjääväksi yksilöksi, niin ainoa järkevä ratkaisu on keskeytys. Tunteella tuon ratkaisun moni kuitenkin tekee.
Järkyttävää ajatella että joku tieten tahtoen haluaa synnyttää vammaisia.
Kyllä kaikki downit pitäisi abortoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvostellen vaan uteliaisuudesta kysyn. Mitä tapahtuisi yllätyksenä tulevan vaikeavammaisen suhteen?
Sitten sopeudutaan.
Jos lapsella ei ole edes lähtökohtaisesti resursseja tulla itsenäisesti pärjääväksi yksilöksi, niin ainoa järkevä ratkaisu on keskeytys. Tunteella tuon ratkaisun moni kuitenkin tekee.
Jos vaikeavammaisuus olisi tiedossa seulonnoissa, kyllä se järkeen perustuu tehdä abortti. Ne, jotka vastustavat aborttia tiedossa olevan vammaisuuden (toki nykyaikainen sikiödiagnostiikka ei kaikkea tunnista downin tapaan, sanomattakin selvää). Vain tunteella ajatteleva vastustaa aborttia näissä tapauksissa. Enemmän meidän pitäisi miettiä niitä useita sosiaalisista syistä tehtyjä abortteja, joissa abortoidaan terveeksi todettu sikiö. Niitä tehdän paljonkin. Down tai muun vamman perusteella tehty abortti on sosiaalisesti perusteltu.
Mitä rikkautta on olla muita tyhmempi? Haluiaisitko itse olla muita tyhmempi? Sitä juuri kehitysvamma on. Lievästi kehitysvammaiset yleensä ymmärtävät oman vammansa ja kärsivät tästä paljon, joutuvat helposti hyväksikäytetyiksi, kärsivät päihde- ja mt-ongelmista. Abortti on ihan armeliasta jos vamma on tiedossa.