Helluntailainen mies?
Mies ei ole mikään fanaatikko ja käy kirkossakin vain kerran tai 2 kuussa. Kuuluu sellaiseen helluntaiseurakuntaan, joka tekee paljon yhteistyötä luterilaisen kirkon kanssa ja meno on muutenkin avarakatseisempaa kuin monessa muussa helluntaiseurakunnassa. Onko jotain erityisiä ongelmia silti odotettavissa, jos siirrytään tapailusta seurusteluun ja mennään ehkä aikanaan naimisiinkin ja saadaan lapsia?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Helluntailaiset miehet ovat tyypillisesti entisiä tai nykyisiä päihdeongelmaisia ja yleensä linnakundeja.
Se Late Johannson, "natural born killer", on näitä kai kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helluntailaiset miehet ovat tyypillisesti entisiä tai nykyisiä päihdeongelmaisia ja yleensä linnakundeja.
Melkoinen yleistys. Kuvitelmasi johtuu varmaan siitä, että helluntaipiireissä todistuspuheenvuorot on niin näkyvässä asemassa ja mitä rajumpi menneisyys ihmisellä on, sitä enemmän näkyvyyttä tämän ihmisen uskoontulokertomus yleensä saa.
Mikäli noin on, niin sitten helluntailaisten kannattaisi vähän miettiä imagoasioita ja harkita, millaista porukkaa päästävät muokkaamaan julkisuuskuvaansa. Ei vaikuta hyvältä touhulta, jos ja kun lahkon kasvot on linnakundin kasvot.
Mitä jos lahkon kasvot ei olekaan linnakundin kasvot vaan entisen linnakundin kasvot, joka on uskoontulon myötä päässyt eroon päi
Viinapullon voi sulkea ja humalasta selvitä, mutta jos on pahoinpidellyt ihmisiä tai riistänyt henkiä, niin niistä ei pääse ikinä eroon eikä niitä unohdeta eikä anneta anteeksi.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista .
Oon helluntailainen mies, päälle 30v, ja mikään ketjussa mainituista stereotypioista ei kyllä pidä paikkansa. Meitä on joka lähtöön, kuten on muissakin uskonnoissa. Ei siis pidä yleistää vain uskonnon vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä luterilainen taas. Myös katoliset ja ortodoksit noudattavat samaa ehtolliskaavaa kuin luterilaiset. Itse olen tullut siihen tulokseen, ettei helluntailaisella ehtoollisella voi tarjota viiniä, koska heillä on paljon entisiä alkoholisteja jäseninään pelastettuina Jeesukselle.
Ehtollinen on muistutus Kristuksen kärsimyksistä meidän puolestamme ristillä ja silloin väkisinkin monesti nousee kyynel silmäkulmaan.
Meidän Helluntaisrk:ssa tarjotaan ehtoollisella sekä tavallista että alkoholitonta viiniä. Kukin valitsee sit siitä.
Pakko helluntailaisena naisena kommentoida tätä ketjua, että kaikenlaisia ennakkoluuloja sitä taas jaellaan yleisinä totuuksina. Itse olen helluntailainen siksi, että isovanhempieni vanhemmat sellaisiksi joskus 1900-luvun alkupuolella ryhtyivät. Iso osa nykyisistä helluntailaisista on tällaisia helluntailaisuuteen kuultturisesti kasvaneita, linnakundit ja entiset sellaiset ovat kyllä vähemmistössä. Oma mieheni on myös helluntailainen lähinnä siksi, että suku on helluntailainen. On luonteva jäädä siihen kirkkoon, johon on kasvanut, jos ei ole mitään erikoista syytä lähteä. En itse pidä helluntailaisuutta ainoana oikeana kirkkona, mutta tunnen sen lauluineen ja jumalanpalvelusmuotoineen kotoisaksi, kuten varmaan moni luterilainen oman kirkkonsa. Lisäksi ajattelen, että kristittynä on hyvä olla osa jotain kristillistä yhteisöä.
En myöskään tunnista noita naisen alistamis, väkivalta juttuja ja syntiluetteloita minään yleisesti helluntailaisuutta määrittävänä piirteenä. Itse olen aktiivinen tanssinharrastaja ja käytän satunnaisesti alkoholia. Toisaalta helluntailaisista varmasti löytyy myös niitä, jotka suhtautuvat edelleen tanssiin ja alkoholiin kielteisesti. Yhteistä oppia tästä ei ole. Myöskään narsistisuus tai väkivaltaisuus ei ole mitenkään kirkkokuntakohtaista,vaan monella tapaa rikkinäisiä ihmisiä löytyy kaiksita yhteisöistä. On siis minusta vaan tutustuttava henkilöön ja keskusteltava avoimesti omista toiveista esim. seksin, avioliittoon ja lastenkasvatukseen liittyen. Sitten sen näkee kohtaavatko ajatukset ja ajan kanssa myös voiko henkilöön luottaa. Tämä olisi minun neuvoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos näillä ei olisi omat omituisuutensa niin ne olisivat perusluterilaisia. Kyllä siinä on aina joku kaipuu siihen että on selkeämmät säännöt ja se oman porukan oikeassaolo että olleen mukana näissä liikkeissä.
On tosi kapeakatseista ajatella, että perusluterilaisuus olisi jotain neutraalia yleiskristillisyyttä. Luterilaisilla on omat oppinsa ja liturgiset erityispiirteensä, jotka näyttää neutraaleilta vain sellaisille ihmisille jotka on tottunut niihin. Otetaan esimerkiksi vaikka ehtoollinen: Helluntailaisille kyse on pelkästä muistoateriasta, jolla voidaan nauttia vaikka tavallinen suolakeksi ja omenamehua Kristuksen muistoksi, ilman että siihen liittyy mitään sen kummempaa. Luterilainen kirkko puolestaan opettaa, että ehtoollisen asetussanojen myötä öylätti ja ehtoollisviini muuttuu todelliseksi Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Onko vaikea ymmärtää, miksi jonkun maltillis
Transsubtantiaatiota opettavat vain katolinen ja ortodoksinen kirkko, ei protestanttikirkot kuten luterilaiset. Samalla tavalla ehtoollinen on luterilaisillekin vain muistoateria kuin karismaattisille suuntauksille.
helluntalaiset naiset heiluttavat piirakkaa usein heti eka treffeillä, seksin himo on usealla suuri ja tunne menee uskon edelle
"Transsubtantiaatiota opettavat vain katolinen ja ortodoksinen kirkko, ei protestanttikirkot kuten luterilaiset. Samalla tavalla ehtoollinen on luterilaisillekin vain muistoateria kuin karismaattisille suuntauksille."
Sen verran sentään tiedät, että katolinen kirkko opettaa transsubstaatiota (eli sitä, että ehtoollisaineet muuttuvat myös aineelliselta olemukseltaan Kristuksen ruumiiksi ja vereksi) ja luterilainen ei. Muilta osin olet kuitenkin pahasti väärässä.
Ortodoksinen kirkko ei ota transsubstaatio-oppiin mitään kantaa. Se uskoo ehtoollisen muuttuvan Kristuksen todelliseksi ruumiiksi ja vereksi, muttei edes yritä määritellä, miten tämä muutos tarkalleen ottaen tapahtuu.
Luterilainen kirkko kiistää tosiaan transsubstaation, mutta uskoo ehtoollisen olevan silti Kristuksen todellinen ruumis ja todellinen veri jollain sellaisella tavalla, jota järkemme ei voi käsittää. Siksi luterilainen ehtoollinen on paljon muutakin kuin pelkkä muistoateria, ja ehtoollisella on luterilaisille suunnilleen sama merkitys kuin katolisille ja ortodokseillekin.
yleisesti ottaen hellarit ovat muita uskovia yksinkertaisempia ja tyhmempiä ja 1970-luvulla nimenomaan työläiset olivat hellareita, jotka puolestaan halveksuivat liian koulutettuja akateemikkoja. nyttemmin on muotia hellareissakin lukea jopa teologiaa ja olla fiksuna.
sitten on tosiaan tämä ex narkki linnakundiosasto, jotka kertovat sitä tarinaansa aina kuina tuli uskoon vankilassa ja viina jäi siihen. tyhmyys vaan ei jää sinne eikä Jeesus anna uutta dnata älykkyyteen. siksi hellarit ovat hieman yksinkertaisia ja pitävät itseään hieman parempina kun on sentään upostuskasteellakin käyty.
silti moraali voi olla aika höllää. pari hellarikaveria rupesi juomaan alkoa uskossa ollessaan, toinen sai nyt potkut ja toinen kuoli alkoon, sitten on se helluntai-karaoke-osasto jossa lauletaan 1970 luvun humppaa ja soitetaan haitaria.
eräs hellari löi tässä kesällä kaveriani kännissä ja edelleen käy kokouksissa, mitään parannusta ei näyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helluntailaiset miehet ovat tyypillisesti entisiä tai nykyisiä päihdeongelmaisia ja yleensä linnakundeja.
Melkoinen yleistys. Kuvitelmasi johtuu varmaan siitä, että helluntaipiireissä todistuspuheenvuorot on niin näkyvässä asemassa ja mitä rajumpi menneisyys ihmisellä on, sitä enemmän näkyvyyttä tämän ihmisen uskoontulokertomus yleensä saa.
Juuri niin. Ei massoja kiinnosta kuulla, kuinka se etupulpetin hiljainen kympin poika lopetti kiroilemisen tullessaan uskoon, vaikka tällaisia tarinoita on paljon enemmän kuin entisiä linnakundeja. Siksi nämä kympin pojat kertoo uskoontulostaan lähinnä oman seurakunnan tilaisuuksissa, kun taas linnakundit kutsutaan kertomaan tarinaansa turuille ja toreille.
Mielestäni 10 % kaikista tuloista on aivan liian suuri summa, jota helluntailaiset jäseniltään pyytää. Monessa kotitaloudessa on hyvinkin tiukkaa rahasta ja tuo on heille aivan liikaa. Eikö vaikka 5 % riittäisi?
Seuraan heidän jumalanpalveluksiaan kristilliseltä kanavalta ja teen parinkympin lahjoituksia melko säännöllisesti kuukausittain vaikken ole helluntailainen. Olen katsellut sitä jo 6 v. Kanava on muuttunut parempaan suuntaan koko ajan. Heillä eräässä messussa kerättiin kolehti ämpäriin ja nauratti ämpärin tullessa romaniperheen luo. Jokainen vain työnsi sen eteenpäin laittamatta sinne yhtään mitään.
Naureskelevat ja halventavat naisia. Naiset ovat seurakunnassa keittiöpiikoja järjestäen kaikki tarjoilut tilaisuuksiin. Siivoavat myös vuorollaan seurakunnan tilat.
Naiset eivät pääse pastoreiksi, eivätkä vanhimmistoon, joka päättää seurakunnan asioista. Meikkiä ja hiusten värjäystä ei katsota hyvällä. Sunnuntaikokouksiin mentävä juhlavaatteissa, suositellaan naisille mekkoa tai hametta. Ym lukuisia sääntöjä.
Mitä nämä mielestäsi kertovat helluntailaisista ja eritoten naisen alistetusta asemasta seurakunnassa. ?
En ottaisin hellaria miehekseni. Pyrkivät määräilemään ja alistamaan muitakin seurakunnan naisia, kuin vaimoaan. Mm sinkkunaisia, joita seurakunnissa riittää.
Tiedän paljon muutakin ko puljuista. Kokemukseni kautta En voi suositella kenellekään
ex linnakundista tehdään yleensä heti evankelista ja pian pastori ja heti hän saa naisen hellarista vaimoksi.
sitten tarina jatkuu samalla kaavalla kuten Latella. Ego vaan on liian suuri.
Noita on monia.Oma mieheni jätti minut ja aivan pienen lapsensa.Kun en suostunnut kastautuu Heluntaliseksi Tukholma.(vuosi taisi olla joku 74?)
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia nousi mieleen ap:n kysyessä helluntailaisesta miehestä. Mies on heillä ehdoton perheen pää ja nainen alamainen hänelle. Aina.
Huomaat kyllä seurustellessasi, mikä on naisen rooli suhteessa. Vanhemmat helluntailaiset naiset sanovat heillä olevan omat tehtävänsä eivätkä koe olevansa alistettuja. Taasen ns. ulkopuolelta tulevan itsenäisen naisen kuvittelevan olevan vaikea alistua miehelle myös tärkeissä päätöksissä. Jos ap edustaa eri uskontokuntaa esim. ortodoksisuutta, kannattaa pitää siitä kiinni heti alusta lähtien. Mies voi sitten lähteä lätkimään, jos ei sopeudu. Mielestäni kenenkään ei pidä eikä tarvitse vaihtaa seurakuntaa seurustelukumppania tai puolisoa miellyttääkseen. Siinä kadottaa itsestään merkittävän osan.
No ei todellakaan pidä kaikilla helluntailaisilla paikkaansa. Kasvoin helluntailaisessa perheessä, valitettavasti, ja paljon oli ns. nössöjä miehiä ja naiset sanelu kaapun paikan. Oma isäni ja äitini mukaan lukien, mitään "perheen pää" systeemiä ei todellakaan ollut. Ei siis voi sanoa että aina.
Vierailija kirjoitti:
Naureskelevat ja halventavat naisia. Naiset ovat seurakunnassa keittiöpiikoja järjestäen kaikki tarjoilut tilaisuuksiin. Siivoavat myös vuorollaan seurakunnan tilat.
Naiset eivät pääse pastoreiksi, eivätkä vanhimmistoon, joka päättää seurakunnan asioista. Meikkiä ja hiusten värjäystä ei katsota hyvällä. Sunnuntaikokouksiin mentävä juhlavaatteissa, suositellaan naisille mekkoa tai hametta. Ym lukuisia sääntöjä.
Mitä nämä mielestäsi kertovat helluntailaisista ja eritoten naisen alistetusta asemasta seurakunnassa. ?
En ottaisin hellaria miehekseni. Pyrkivät määräilemään ja alistamaan muitakin seurakunnan naisia, kuin vaimoaan. Mm sinkkunaisia, joita seurakunnissa riittää.
Tiedän paljon muutakin ko puljuista. Kokemukseni kautta En voi suositella kenellekään
Mikä asiantuntija oikein olet? Helluntaiseurakuntia on moneen lähtöön. Osassa on vanhoillisempaa meininkiä, osa on ulkoisesti hyvinkin moderneja. Jälkimmäisissä on tosi yleistä, että hiuksia värjätään, naisilla on lähes poikkeuksetta meikkiä näkyvästi naamalla ja miehet menee paljon useammin kirkkoon huppari kuin puku päällä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni 10 % kaikista tuloista on aivan liian suuri summa, jota helluntailaiset jäseniltään pyytää. Monessa kotitaloudessa on hyvinkin tiukkaa rahasta ja tuo on heille aivan liikaa. Eikö vaikka 5 % riittäisi?
Seuraan heidän jumalanpalveluksiaan kristilliseltä kanavalta ja teen parinkympin lahjoituksia melko säännöllisesti kuukausittain vaikken ole helluntailainen. Olen katsellut sitä jo 6 v. Kanava on muuttunut parempaan suuntaan koko ajan. Heillä eräässä messussa kerättiin kolehti ämpäriin ja nauratti ämpärin tullessa romaniperheen luo. Jokainen vain työnsi sen eteenpäin laittamatta sinne yhtään mitään.
Kasvoin helluntaiseurakunnassa eikä kukaan pyytänyt kymmentä prosenttia tuloista. Toki antamisesta puhutaan ja kymmenykset ideana tarkoittaa kymmentä prosenttia, mutta kukaan ei sitä pyydä eikä vaadi. Itse en koskaan lahjoittanut mitään ja tämä oli täysin ok, ei siellä pidetä mitään listaa ihmisistä jotka eivät ole tehneet lahjoituksia.
Mitä jos lahkon kasvot ei olekaan linnakundin kasvot vaan entisen linnakundin kasvot, joka on uskoontulon myötä päässyt eroon päihteistä ja rikoksista ja elää nyt onnellista ja tasapainoista elämää?